– Vaalivalvojaisissa ilmapiiri oli syystäkin innostunut, hän kuvailee sunnuntain tunnelmia Demokraatille.

Vahvaksi liittokansleriehdokkaaksi on noussut nykyinen varaliittokansleri, valtiovarainministeri, SPD:n Olaf Scholz. Rönnholm kertoo tavanneensa miehen kyllä, mutta ei tunne häntä erityisen hyvin.

– Hän on hyvin vakuuttavan ja asiallisen oloinen ihminen. SDP:n kannatuksen nousu kampanjan edetessä voidaan laskea pitkälti hänen tyylinsä ja asiantuntemuksensa ansioksi. Hän toi kampanjan kärkihahmona uskottavuutta, joka vei puolueen vaalivoittoon.

Scholzin tie liittokansleriksi ei ole vielä täysin kirkossa kuulutettu, vaikka CDU, Saksan kristillisdemokraattinen unioni, kärsikin kirvelevän tappion. Puheenjohtaja Armin Laschet, jota puolue kärkkäästi syyttää häviöstä, ei ole heittänyt vielä hanskoja nurkkaan.

Rönnholm arvioi, että hallituskoalitiosta käydään vielä tiukat neuvottelut, ja “kuninkaantekijöinä” toimivat demarien ohella vaalien voittajiin lukeutuvat vihreät ja liberaalit. Hänen mukaansa “liikennevalokoalitio” on se todennäköisin, mutta varma ei voi vielä olla.

– Kahdella pienemmällä puolueella on omat toiveensa, mitkä ministeriöt ne haluavat haltuunsa, valtiovarainministerin ja ulkoministerin tehtävät taatusti nousevat esille. Asiakysymyksissä ne varmasti flirttailevat sen ajatuksen kanssa, että jos SPD ei suostu kaikkeen, aina voi mennä CDU:n pakeille.

Rönnholm pitää hyvin tärkeänä, että Saksassa on toimintakykyinen hallitus koossa joulukuussa, kuten tavoitteeksi on asetettu, koska Ranskan EU-puheenjohtajuuskausi alkaa vuoden alussa. Ranskassa kuitenkin puskevat presidentinvaalit päälle keväällä.

– Asioita pitää saada EU-tasolla liikkeelle siksi jo vuoden alkupuolella. Näiden kahden tärkeän EU-maan pitää löytää yhteistä näkemystä, miten unionia kehitetään.

Rönnholm uskoo, että sosialidemokraattien voittokulku yhä useammassa EU-maassa, Pohjoismaat mukaan lukien, ei voi olla vaikuttamatta EU:n toimintaan.

– Uskon, että se tuo uutta pontta ja energiaa unionin tulevaisuustyöhön. Mutta unionin kehittämiseen tarvitaan muitakin voimia myös keskeltä ja oikealta.

Ranska, Italia, Espanja, Portugali… Jos ja kun Scholz valitaan liittokansleriksi, yhdessäkään isossa läntisen Euroopan EU-maassa ei ole enää EPP:hen, oikeistolaiseen valtaryhmään, kuuluvaa maan johtajaa.

Rönnholm pohtii kysymystä, mitä on tapahtunut, että sosialidemokratia on alkanut maistua hyvältä vaihtoehdolta. Keskellä koronakriisiä on korostunut demarien kannattama vahvan julkisen sektorin rooli, kun on kyse ihmisen terveydestä. Se on näyttänyt voimansa myös yhä tärkeämmäksi nousevassa ilmastonmuutoksen torjumisessa.

– Sosialidemokraatit on koettu sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, tasavertaisen koulutuksen ja uuden työn luomisen asiantuntijoina. Ja ihmiset ovat halunneet muutosta. Tässä ajassa se on sosialidemokratia, mutta se ei ole sattumaa.

Rönnholmin mukaan vihreistä on odotettu perinteisten valtapuolueiden haastajaa, mutta näin ei ole käynyt missään EU-maassa. Yhden asian liikkeitä ei ole koettu uskottavaksi vaihtoehdoksi, ja ääriliikkeet, äärioikeistolainen AfD ja vasemmistolainen Linke, eivät saavuttaneet Saksan vaaleissakaan mainittavaa menestystä.

Maissa, joissa sosialidemokraatit ovat tarttuneet taas vallankahvaan, Rönnholm näkee yhteistä teemaa, ja se on paluuta sosialidemokratian alkujuurille:

– Palvelujen tasapuolisuus, vahva työllisyys- ja elinkeinopolitiikka, tasaisempi tulonjako… Demarit ovat tulleet uudelleen muotiin.

Saksan SPD:n ja Suomen SDP:n välit ovat olleet perinteisesti hyvin tiiviit, ja Rönnholm uskoo, että ne jatkuvat sellaisina tulevaisuudessakin.

– Ei tainnut olla Berliinin vaalivalvojaisissa muiden maiden ministereitä läsnä kuin Suomen eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.), hän huomauttaa.

Vaikka muiden maiden demarivoitoista ei varsinaista vetoapua Suomelle olisikaan, niin Rönnholmin mielestä aina vaaleista voi ammentaa oppia. Hän kehuu erityisesti Mecklenburg-Etu-Pommerin demaripääministeriä Manuela Schwesigiä, jota syöpäsairaus ei lannistanut vaan hän vei SPD:n uskomattoman suureen vaalivoittoon osavaltiossa.