Demarinuoret on teettänyt kyselytutkimuksen nuorten suhtautumisesta hallituksen esittämiin toimiin. Demarinuorten puheenjohtaja Emilia Kangaskolkka esitteli kyselyn tuloksia.

Kangaskolkka kertoi, että nuorista noin 3/4 oli vastannut pitävänsä vääränä sitä, että opiskelijoihin kohdistetaan suuria leikkauksia (77 %) ja hallitus leikkaa syrjäytymisvaarassa olevilta nuorilta (78%).

Kyselyssä oli selvitetty kantaa myös esimerkiksi ensimmäisen asunnon ostamisen verotuksen nousuun ja työntekijöiden oikeuksien ja turvan heikentämiseen. Näihinkin yli 70 % suhtautui negatiivisesti eli vastasi pitävänsä toimea vääränä.

Kyselytutkimuksen toteutti Verian 31.10.-13.11.2023. Otos muodostui mannersuomalaisista 18-34-vuotiaista. Vastaajia oli yhteensä 767. Tilastollinen vihremarginaali on koko aineiston tasolla noin 3,5 %-yksikköä suuntaansa.

TILAISUUTEEN oli mukana monien nuorisojärjestöjen ja opiskelijajärjestöjen edustajia sekä SDP:n johtoa varapuhemies Tarja Filatovia, puheenjohtaja Antti Lindtmania ja ryhmäpuheenjohtaja Tytti Tuppuraista myöten.

– Politiikan täytyy kiinnostua nuorista, ennen kuin edellytämme, että nuoret kiinnostuvat yksin politiikasta, Lindtman sanoi paikalla olleille.

Lindtman totesi, että hallituksen säästöpäätöksistä iso osa kasautuu nuoriin, minkä vuoksi tilanteeseen on reagoitu välikysymyksellä.

Kyselyllä haettiin lisää tietoa välikysymystä varten. Lindtmanin mielestä sen tulokset kertovat aivan muusta kuin siitä, mitä hallituksesta on sanottu eli että leikkaukset olisivat välttämättömiä nuorten tulevaisuuden takia.

– Kun puhutaan nuorista leikkaamisesta, puhutaan tulevaisuudesta leikkaamisesta.

– Nuoret ovat selvästi todenneet, että hallituksen toimet eivät ole oikein, Lindtman viittasi kyselyyn.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen…

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman puhui tilaisuudessa. Kuva: Jukka-Pekka Flander

TILAISUUDESSA järjestetyssä paneelikeskustelussa äänessä olivat korkeakoulupappi Marjut Mulari, Olympiakomitean yhteiskuntasuhteiden päällikkö Kaisa Larjomaa sekä Nuorten YK-delegaatti Paula Pättikangas.

Mulari totesi, että on paljon nuoria, joilla ei ole taloudellisia turvaverkkoja, joihin nojata, jos yhteiskunta vie tukea pois.

Paneelin teemoiksi nousivat välikysymykseen liittyvien teemojen ohella myös muun muassa nuorten mielenterveyshaasteet ja liikunnan puute.

Larjomaa kertoi armeijan Cooper-testituloksiin nojaavasta ennusteesta, jonka mukaan nykyisistä kolmekymppisistä miehistä vuonna 2040 olisi hyväkuntoisia enää 2 prosenttia.

– Tällaiset ihmiset eivät voi kannatella meidän yhteiskuntaamme. Meillä ei riitä työntekijöitä, meillä ei riitä veronmaksajia.

Larjomaa ei vastuuttanut nuoria vaan näki, että yhteiskunnan on huolehdittava näistä asioista eli esimerkiksi liikkumisen mahdollistamisesta.

Paula Pättikangas kiinnitti kyselyn tuloksissa huomiota siihen, että ensiasunnon ostaminen ei kosketa monia nuoria. Hän nosti taloudellisesta realiteeteista esiin sen, että nuoret pohtivat pikemminkin, miten pystytään maksamaan seuraava vuokraerä.

Pättikankaan mukaan sellainen yhdistelmä ei toimi, jossa nuoria pakotetaan opiskelemaan nopeasti mutta tuet minimoidaan. Jos tuista leikataan, pitää samalla joustavoittaa myös opiskeluaikoja. Jos taasen halutaan nopeaa valmistumista, opiskelijoita pitää tukea.

Tilaisuus päättyi ryhmäkeskusteluihin välikysymyksen teemoista.

Tapahtuman nauhoitteen voi seurata Demarinuorten nettisivuilta: