Demarinuorten puheenjohtaja sanoo suorat sanat Hampurin tapahtumista – ihmettelee Vasemmistonuorten mukanaoloa

Kuva: Ella Kaverma
Mikkel Näkkäläjärvi on demarinuorten puheenjohtaja.

Hampurissa vietettiin viikonloppuna G20-maiden huippukokousta. Kaupungissa oli erittäin levotonta. Demarinuoret eivät lähteneet huippukokouksen aikana järjestettyyn suurmielenosoitukseen mukaan.

Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi ei katso hyvällä Hampurin tapahtumia.

– Hampuria on ravistellut radikaalivasemmiston ja anarkistien systemaattinen poliisiin kohdistunut väkivalta ja ilkivalta. Mielen osoittaminen on tärkeä kansalaisoikeus, mutta tällaista terrorisointia en hyväksy. Poliisien pahoinpiteleminen ei ole hyökkäys ainoastaan ihmisiä, vaan myös järjestäytynyttä yhteiskuntaa ja oikeusvaltiota vastaan, Näkkäläjärvi kommentoi.

Hänelle Hampurin mellakoiden viesti on näyttäynyt epädemokraattisena, väkivaltaisena ja liberaalien arvojen vastaisena voimana.

– Minulle ihmisoikeudet, sananvapaus, uskonnonvapaus ja yhdistymisvapaus ovat tärkeitä asioita enkä näe miten niitä edistetään tuhoamalla rakennuksia, kauppakeskuksia ja muuta omaisuutta tai pahoinpitelemällä järjestystä ylläpitäviä poliiseja.

– Uskon yhteiskunnalliseen muutokseen demokraattisten prosessien kautta. Jos yhteiskunnissa on ongelmia, niihin on vaikutettava demokratian keinoin. Vaikka tarkoitus olisi miten jalo, ei tarkoitus saa koskaan pyhittää keinoja. Rauhanomainen aktivismi on asia erikseen ja tärkeää kansalaisvaikuttamista. Nyt nähty anarkistien ja vasemmistoradikaalien toiminta on ollut laajamittaista militanttia ja organisoitua väkivaltaa, hän toteaa.

”Oli ilmiselvää, että Hampurin mielenosoitukset muuttuvat mellakoiksi.”

Suomesta suurmielenosoituksessa mukana ovat olleet Suomenmaan tietojen mukaan ainakin Vasemmistonuoret ja vihreät nuoret. He eivät ole rähinöintiin osallistuneet.

– Demarinuoret eivät harkinneet osallistumista, koska emme halua olla millään tavalla osallisina toiminnassa, joka vahingoittaa yhteiskuntaa. Oli ilmiselvää, että Hampurin mielenosoitukset muuttuvat mellakoiksi ja siksi ihmettelin Vasemmistonuorten osallistumista mielenosoituksiin.

– On ollut kuitenkin hyvä kuulla uutisten perusteella, ettei Vasemmistonuorten edustajat olleet osallisina mellakoinnissa ja hekin pitävät mellakointia erittäin harmillisena. Mielenosoituksissa on varmasti mukana paljon ihmisiä, jotka ovat mukava hyvin aikein eikä kaikkia osallistujia pidä tietenkään leimata rähisijöiksi.

Vasem­mis­to­nuoret on kertonut haluavansa osal­lis­tu­mi­sel­laan kiinnittää huomiota ilmas­ton­muu­tok­seen, eriar­voi­suu­teen sekä G20-kokouksen demok­ra­ti­a­va­jee­seen.

Vihreiden nuorten Twitter-sivuille uudelleentviitatussa viestissä tuomitaan ilkivalta ja väkivalta kategorisesti.

– Silti minua ihmetyttää, että paikalla ollut Vasemmistonuorten edustaja Henrik Jaakkola ei maininnut antamissaan haastatteluissa sanallakaan anarkistien väkivaltaa, vaan keskittyi korostamaan väitettyjä poliisien ikäviä toimia, Näkkäläjärvi toteaa.

– Helsinkiläinen Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Dan Koivulaakso puolestaan tuuletteli Twitterissä mielenosoituksen ”mahtavaa tunnelmaa”. En itse kuvaisi noin mielenosoituksia, joissa loukkaantui yli 200 poliisia, poltettiin autoja, hajotettiin kauppoja ja pidätettiin noin 150 ihmistä, Näkkäläjärvi jatkaa.

Suomenmaa kertoo Vasemmistonuorten vara­pu­heen­joh­tajan Henrik Jaakkolan kertovan järjestön tiedotteessa ryhmän osallistuneen kahteen miele­no­soi­tuk­seen, Koulutuslakko-nimiseen kulkueeseen perjantaina sekä päämie­le­no­soi­tuk­seen lauantaina.

– Koulutuslakko-kulkue oli värikäs ja iloinen, poliittiselta kärjeltään skarppi nuorten ja opis­ke­li­joiden kulkue etenkin sivistyksen puolesta ja myös G20:n edustamaa uusliberaalia leik­kaus­po­li­tiikkaa vastaan, Jaakkola toteaa Facebookissa Suomenmaan mukaan.

Jaakkola mukaan molemmissa miele­no­soi­tuk­sissa korostettiin rauha­no­mai­suuden ja päih­teet­tö­myyden periaatteista sekä konfliktin välttämistä poliisin kanssa. Yhteenottoja oli muissa mielenosoituksissa.

”Vaikeudet ovat selvästi tiivistäneet EU:a”.

Mikkel Näkkäläjärveä harmittaa, että G20-kokouksen hieno lopputulos jäi mellakoiden varjoon.

– USA:ta lukuunottamatta G20-maat ilmaisivat sitoutumisensa Pariisin ilmastosopimukseen sekä laativat vuoteen 2020 mennessä suunnitelmat miten aikovat irtautua fossiilisista polttoaineista. Tämä on tärkeä lupaus siitä, että Yhdysvaltoja lukuun ottamatta kaikki maailman suurvallat ovat sitoutuneita tekemään töitä sen eteen, että maailma säilyy elinkelpoisena myös tuleville sukupolville.

– Pidän kuitenkin tärkeänä, että brutaalista väkivallasta huolimatta Saksan liittokansleri Angela Merkel viestitti, ettei näiden tapausten takia tulla siirtämään tärkeitä kansainvälisiä kokouksia mihinkään. Tarvitsemme kansainvälistä yhteistyötä tänä päivänä enemmän kuin pitkään aikaan.

Näkkäläjärvi toteaa myös, että on ollut hienoa huomata, että viime vuosien populistiset ja sulkeutuneet liikehdinnät ovat tehneet Euroopasta entistäkin yhtenäisemmän. EU ja EU:n jäsenvaltiota edistävät kansainvälistä kauppaa ja puolustusyhteistyötä sekä torjuvat ilmastonmuutosta yhdessä.

– Vaikeudet ovat selvästi tiivistäneet EU:a, mikä on tärkeää myös Suomelle. Pieni maa olisi yksin helposti ajopuuna maailmassa, mutta osana aidosti tiivistä Euroopan unionia voimme olla vahva vaikuttaja maailmassa. Tiiviimpi yhteistyö luo meille myös turvaa ja lisää hyvinvointia. Kaikkia haasteita ei olla vielä selätetty, mutta nyt on helppoa todeta, että EU ja Suomen jäsenyys EU:ssa ovat ehdottomasti olleet Suomen etu.

Katso linkeistä tviittejä Hampurin tapahtumista:

Vasemmistonuoret

Vihreät nuoret

Demarinuoret

Mikkel Näkkäläjärvi

Dan Koivulaakso

Henrik Jaakkola

Pohjalainen: Perussuomalaisten konkari näkee tulevaisuutensa sinisenä – Vistbacka jättänyt jäsenhakemuksen

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Raimo Vistbacka.

Perussuomalaisten perustajajäseniin kuuluva Raimo Vistbacka on jättänyt jäsenhakemuksen, jolla hän tavoittelee Sinisen tulevaisuuden jäsenyyttä, kertoi sanomalehti Pohjalainen.

Vistbacka sanoo lehden haastattelussa toivovansa, että jäsenyys hyväksytään ennen puoluekokousta.

Sininen tulevaisuus pitää puoluekokouksensa viikonloppuna Tampereella.
Puoluekokous valitsee puolueelle johdon, puoluehallituksen ja hyväksyy puolueen säännöt.

Vistbacka oli kansanedustajana vuosina 1987–2011 ja edusti alun perin SMP:tä. Vistbacka toimi perussuomalaisten ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1995–97 ja oli vuoden vaaleihin 2003 asti puolueen ainoa kansanedustaja.

Marraskuussa sanomalehti Ilkka kertoi Vistbackan jättävän perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtajuuden.

Presidenttiehdokkaiden suorat tv-tentit alkavat tänä iltana

Kuva: Jari Soini
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen.

Presidenttiehdokkaat kohtaavat illalla ensimmäisessä suorassa televisiotentissä MTV:llä.

Mukana on myös kansanliikkeen ehdokas Paavo Väyrynen, joka ilmoitti viime viikolla saaneensa tarvittavat kannattajakortit täyteen. Kortteja ei ole vielä käyty läpi, joten Väyrysen ehdokkuus on toistaiseksi vahvistamatta. Ehdokkaita on kahdeksan.
MTV:n tentti alkaa kello 20.

Tätä ennen muut presidenttiehdokkaat ovat kohdanneet jo useammassakin vaalikeskustelussa, joita ovat järjestäneet muun muassa mediat ja järjestöt.

Seuraava tv-keskustelu on jo huomenna, jolloin he kohtaavat Ylen vaalitentissä.

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään sunnuntaina 28. tammikuuta. Jos toinen kierros tarvitaan, se järjestetään sunnuntaina 11. helmikuuta.

”Kyseisen hankkeen osalta ei ole mahdollista edetä jatkoselvitysten kanssa” – sosialidemokraatit painottivat moskeijapäätöksessä rahoituksen epäselvyyksiä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Eveliina Heinäluoma.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta päätti olla varaamatta hakijoille aluetta moskeija ja monitoimikeskus –hankkeen jatkoselvittelyä varten tiistain 12.12. kokouksessaan.

Lautakunta oli esityksessään yksimielinen. Lautakunnan käsittelyn jälkeen varsinaisen päätöksen asiasta tekee kaupunginhallitus.

Sosialidemokraattien ryhmä painotti päätöksessä hankkeen rahoitukseen liittyviä epäselvyyksiä.

– Kun ottaa huomioon nyt käsittelyssä olevan hankkeen laajuuden ja edelleen avoinna olevat kysymykset liittyen muun muassa rahoituksen alkuperään ja mahdollisiin ehtoihin, näen ettei kyseisen hankkeen osalta ole mahdollista edetä jatkoselvitysten kanssa, lautakunnan jäsen Eveliina Heinäluoma painottaa.

Hankkeen alkuvaiheen rahoituksen on kerrottu tulevan Bahrainista. Varsinainen rakentamiseen liittyvä rahoitus ja sen lähteet ovat kuitenkin vielä täysi auki.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat arviolta 110-140 miljoonaa euroa ja vuosittaiset käyttökustannukset oin 6-7 miljoonaa euroa. Hanke on asiantuntijoiden mukaan huomattavasti kalliimpi kuin muut pohjoismaiset moskeijat.

– Kaikkia uskontokuntia ja katsomusryhmiä tulee kohdella tasavertaisesti ja samoilla kriteereillä. Myös muslimiyhteisöllä on oikeus hankkia itselleen omia tiloja esimerkiksi rukoushuoneita varten.

– Tämän hankkeen kohdalla edellä esitetyt puutteet eivät kuitenkaan mahdollista jatkosuunnitteluoikeuden myöntämistä, Heinäluoma huomauttaa.

Helsingin kaupunginhallituksen on tarkoitus käsitellä asiaa ensi maanantaina.

Li Andersson paljastaa: Tämä on tehokkain keino vähentää rikoksia – ”Sama pätee seksuaaliseen ahdisteluun”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoo oman käsityksensä siitä, mikä tepsii seksuaaliseen ahdisteluun ja sen kitkemiseen.

Eduskunnassa pidettiin tänään ajankohtaiskeskustelu seksuaalisesta häirinnästä SDP:n aloitteen pohjalta, jonka ensimmäinen allekirjoittaja oli SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen.

Andersson pohtii kriminaalipolitiikkaa omalla Twitter-tilillään.

”Kiinni jäämisen riskin lisääminen on kaikista tehokkain keino vähentää rikoksia. Sama pätee seksuaaliseen ahdisteluun. Hiljaisuuden rikkominen on tärkeää, jotta kukaan ei koskaan enää usko, että voi ahdistella ilman, että se tulee ilmi ja julki.”

Haatainen sanoi tänään eduskunnassa, ettei aio paljastaa omia kokemuksiaan seksuaalisesta häirinnästä.

– Tässä ei ole kyse yksittäistapauksista vaan laajasta rakenteellisesta ja vastenmielisestä ongelmasta. Seksuaalinen häirintä on ongelma, jonka olemassaolo on tiedetty aina. Hiljaisuuden kulttuuri sai kuitenkin elää liian pitkään. Hiljaisuuden kulttuuri on murtanut liian monta ihmistä. Juuri siksi on niin tärkeää, että me kaikki yhdessä murramme hiljaisuuden.

Viiden lapsen isä Jussi Halla-aho pohdiskelee vauvakatoa: ”Niger, Tshad, Somalia, Kongo…”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi Väestöliiton uutta Perhebarometriä, joka selvittää lastensaantiin vaikuttavia tekijöitä.

Lapsiperhearki ei houkuta, tasa-arvo ontuu ja vaativa työelämä pelottaa. Siinä esille tulleita selityksiä, miksi vanhemmuutta lykätään.

-Se, miten eri tavoin vanhemmuuden ajoitus vaikuttaa miesten ja naisten tulokertymiin, on yhteiskunnallinen kysymys, johon voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä. Tällä hetkellä naiset kantavat miehiä selvästi suuremman riskin perheellistymisen vaikutuksista omaan elintasoon ja työuraan. Perheellistymistä helpottavassa perhepolitiikassa keskeistä olisi madaltaa rajoja perhevapaiden ja muun elämän kuten työelämän tai opiskelun välillä, Väestöliiton tutkija ja Perhebarometriä kirjoittamassa ollut Venla Berg kertoo Väestöliiton tiedotteessa.

Halla-aholla, viiden lapsen isällä, on asiasta toisenlainen tulkinta.

”Syntyvyysongelmaa lähestytään usein sosiaalipolitiikan ja tasa-arvon näkökulmasta. Ajatus tuntuu olevan, että kunhan tasa-arvo saadaan hyvälle tolalle ja perhe-etuudet riittävälle tasolle, syntyvyys lähtee nousuun.”

Hän kysyy Facebook-tilillään, tukeeko mikään tällaista ajattelua.

”Vuonna 2017 syntyvyysasteella mitattu top 20 oli seuraava: Niger, Tshad, Somalia, Kongo, Angola, Mali, Burkina Faso, Itä-Timor, Nigeria, Burundi, Gambia, Uganda, Mosambik, Afganistan, Tansania, Sambia, Etelä-Sudan, Mayotte, Norsunluurannikko ja Benin. Euroopan maat löytyvät listan toisesta päästä. Kertooko tämä jotain tasa-arvon suhteellisesta toteutumisesta?”

Halla-aho arvioi, että hyvinvoivissa ja tasa-arvoisissa maissa ihmisillä on paljon virikkeitä ja tekemistä sekä työssä että vapaa-ajalla. Lapset eivät tahdo mahtua tähän yhtälöön.

”En usko, että asialle on kovin paljon tehtävissä politiikan keinoin. Ei kuitenkaan kannata hakea ratkaisuja, jotka mitä ilmeisimmin ovat vääriä.”