Huumosen mukaan jokaisella tulee olla mahdollisuudet sivistää itseään maksukyvystään tai muista tasa-arvoisia osallistumismahdollisuuksia rajaavista tekijöistä riippumatta.

– Sivistys tulisikin nähdä ihmisen oikeutena olla osallisena yhteiskunnassamme. Sivistys ei saa olla tuote, joka ostetaan, vaan perusoikeus, Huumonen kirjoittaa kannanotossaan.

Sivistys on Huumosen mukaan itseisarvonsa lisäksi väline, jolla on mahdollista tukea ihmisiä rakennemuutoksessa ja synnyttää hyvinvointia.

– Sivistystä osoittaa, että koulutusjärjestelmä tarjoaa tiedollisten ja taidollisten valmiuksien lisäksi eettisiä ja yhteiskunnallisia valmiuksia. Oppilaita on kannustettava oma-aloitteisuuteen ja kriittisyyteen. Tavoitteena tulee olla täysivaltaisten, yhteiskunnalliseen keskusteluun halukkaiden ja kyvykkäiden kansalaisten kasvattaminen, Huumonen linjaa.

Huumosen mielestä sivistysajatteluun ei sovi, että opintiellä kulkijat jaotellaan ”sivistäviin” tai ”ammatillisiin” opintoihin. Huumonen muistuttaa, että kaikki koulutus on arvokasta ja sen tulee tähdätä sivistykseen.

– Meidän tulee arvostaa myös muita asioita kuin muodollista koulutusta sivistyksen mittarina, olivatpa ne sitten vapaampia kursseja, kulttuuritoimintaa tai kansalaisaktiivisuutta lähimmäistemme hyväksi, Huumonen sanoo.

Huumonen pitää taideoppilaitoksia ja harrastajaryhmiä yhdessä vapaan sivistystyön kanssa suomalaisen kansansivistyksen selkärankana.

– Ei-kaupallisen taiteen kukoistus tulee nähdä yhteiskunnan sivistyksen kannalta merkittävänä tekijänä. Taiteen tekijöiden toimeentulosta ja mahdollisuudesta elättää itsensä työllään tulee huolehtia, Huumonen kirjoittaa.

– Sydämen sivistys ja heikommassa asemassa olevista huolehtiminen on tärkeämpää kuin akateemiset juhlallisuudet. Tässäkin vapaan sivistystyön ja kansalaistoiminnan aktiivisuus on se mittari, joilla asioita tulee arvottaa.