Samaan aiheeseen liittyi ennen valtuuston kokousta Mia Estella Lotan jättämä vetomuus apulaispormestari Johanna Loukaskorvelle (sd.) ja valtuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikoselle (kok.).

Vetoomuksessa esitettiin päihtyneiden päiväkeskus Huoltsun aukioloaikojen lisäämistä. Huoltsu tunnetaan matalan kynnyksen päiväkeskuksena.

Dündar-Järvisen ja Kivistön valtuustokysymyksestä keskusteltaessa ihmeni, että psyykkisistä ongelmista ja alkoholin liiallisesta käytöstä kärsivät usein samat henkilöt: Monesti  yli 65-vuotiaat, etenkin yksinasuvat ihmiset. Heidän heikot mahdollisuudet katkaisu- ja sen jatkohoitoon nousivat nekin esiin keskustelussa. Yksinäisyydestä ja turvattomuudesta kärsivät ikä-ihmiset ajautuvat usein paitsi alkoholin myös lääkkeiden käyttäjiksi – seurauksena sekakäyttö.

– On kaikkien kannalta hyvä asia, että on olemassa matalan kynnyksen paikka, jossa voi viettää aikaa ruokaillen, leväten ja pyykkiä pesten sekä samalla tuttuja tavaten, vetoomuksessa todetaan.

Lisäksi Huoltsun toiminnan uskotaan rauhoittavan häiriökäyttäytymistä kaupungin keskustassa, esimerkiksi sen puistoissa ja Keskustorilla.

Huoltsu on avoinna maanantaista perjantaihin kello 13-19. Kun kokemukset Huoltsusta ovat posiitiiviset, Lotan lisäksi muut vetoomuksen allekirjoittajat esittävät Huoltsun aukioloaikojen lisäämistä. Huoltsun toivotaan olevan jatkossa avoinna myös viikonloppuisin ja aamuisin.

Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi antoi Dündar-Järvisen ja Kivistön valtuustokysymykseen varsin seikkaperäisen ja laajan vastauksen. Kysymys poiki useita lisäkysymyksiä. Loukaskorpi kertoi jo lähiviikkoina olevansa henkilökohtaisesti yhteydessä alojen asiantuntijoihin ja järjestöihin.

Työtään aloittelevan apulaispormestarin vastaukset saivat valtuutetuilta  kiitosta.

Päätettävänä useita kaavoja

Kaupunginvaltuusto hyväksyi myös useita kaavoja. Laajimman keskustelun herätti Linnainmaan Leinolankadun-Kotipellonkadun asemakaava. Kaavassa on kyse kaupungin tiivistämisestä, mitä kaikki naapurustossa asuvat eivät sulata.

Asukkaiden mukaan heidän mielipiteitään ei ole riittävästi huomioitu. Heidän mielestään uudisrakentaminen lisää muun muassa alueen liikenne-, melu- ja pysäköimisongelmia. He ovat toivoneet pääasiassa rakennusten uudelleen sijoittelua.

Viime valtuustokaudella apulaispormestarina asiaa työstänyt valtuutettu Pekka Salmi (sd.) kertoi asemankaavan mukaisen rakennusmassojen sijoittelun päin vastoin estävän meluongelmia. Etenkin niiden vaikutuksia kaava-alueen sisäosissa.

Hänen mukaansa pysäköintipaikkojen määrä on selvitetty ja riittäväksi havaittu

– Eräs rivitaloyhtiö ei yksinkertaisesti halua naapuriinsa kerrostaloja. Kyse on Nimby -ilmiöstä – omalle takapihalle ei haluta mitään, mikä ei takapihan haltijaa miellytä.

Tampereen kaupunkiympäristöstä vastaava johtaja Mikko Nurminen kertoi, että kaava-alueen asukkaiden kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä.

– Olemme hakeneet uusia ratkaisuja ja ideoita. Mielestämmme olemme päätyneet kaikille hyvään kokonaisuuteen. Yhtä asuntoyhtiötä lukuunottamatta lopputulos  kelpaa kaikille muille.

Asiasta uuden valtuuston aikana vastaava apulaispormestari Aleksi Jäntti (kok.) puolestaan kertoi asemakaavaa tehdyn kolme vuotta “normaalissa järjesyksessä”. Hänen mielestään kaava voidaan hyväksyä nykyisessä muodossa, kuten hyväksyttiinkin.

Perussuomalaisten Lassi Kaleva esitti kaavan palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Hänen esityksensä hävisi äänin 59-8.

Valtuustoaloitteitakin esillä useita

Kaupunginvaltuutetut saivat käsiteltäväkseen vastauksia useisiin valtuustoaloitteisiinsa. Ehdottomasti pisin ja perusteellisin keskustelu käytiin sosialidemokraattisen valtuustoryhmän aloitteesta, joka käsitteli päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmien ennaltaehkäisemistä.

Sosialidemokraatit aikovat ottaa niskalenkin ongelmasta, joka on kiusannut päiväkotien ja kolujen lapsia sekä niiden henkilökuntaa. Ongelmaan on tarkoitus pureutua lasten terveys ja oppiminen edellä. Unohtaa ei toki sovi tarvittavien toimenpiteiden kustannuksiakaan.

Käsittelyyn tuli myös edesmenneen kaupunginvaltuutettu Jari Niemelän (sd.) valtuustoaloite pusikoitumisen torjumiseksi Tampereella.

Pekka Salmen (sd.) mielestä kaupunki ei voi olla pusikkoa ja risukasaa. Metsiä on hoidettava. Kaupunkiympäristön huonosta hoidosta on esimerkkinä paljon esillä ollut Konsulin saari.

Aiheeseen liittyen sosialidemokraattien kynästä lähti seuraava toivomusponsi:

”Lisäksi kaupunginvaltuusto edellyttää, että vuoden 2018 talousarvion laadinnan yhteydessä kaupunkiympäristön kunnossapitoon osoitettua määrärahaa osoitetaan nykyistä enemmän pusikoiden raivauksiin. Kaupunki selvittää myös käytännön mahdollisuudet kansalaisten aktivointiin asuinaluekohtaisten talkoiden avulla pusikoitumisen estämiseksi ja tietotekniikan hyödyntämiseksi ei-toivottujen pusikoiden kartoittamiseksi.”