Politiikka
29.9.2016 07:35 ・ Päivitetty: 29.9.2016 07:35
Demokraatin kysely: Työvoimapalvelujen mylläys hämmentää TE-toimistojen johtajia – Kaikkialla ei ole kuin Uudellamaalla
Hallitus on tehostamassa työvoimapalveluita. Se aikoo tehdä näin laajentamalla yksityisten toimijoiden roolia, mikä luo pohjaa maakuntauudistuksessa kasvupalveluksi integroitavalle yritys- ja TE-palvelujärjestelmälle.
Sote-uudistuksen tapaan tarkoitus on työvoimapalveluissakin siirtyä palvelutuotannon monituottajamalliin. Samalla hallitus aikoo sovittaa yhteen vaikeasti työllistyvien sosiaali-, terveys- ja työllistymistä tukevat palvelut.
Demokraatti selvitti kyselyssään TE-toimistojen johtajien kantoja monituottajamalliin. 15:sta TE-toimistojen johtajasta 10 vastasi. Monista vastauksista ilmenee epätietoisuus siitä, mitä uudistus käytännössä tarkoittaa.
– Tässä vaiheessa on vaikeata arvioida palvelujen tuottamistapojen muutoksia tai niiden vaikutuksia, Satakunnan TE-toimiston johtaja Juhani Sundell sanoo.
Hän kuitenkin katsoo, että toimintaympäristön ja asiakastarpeiden muutokset edellyttävät uudenlaisia palveluita. Laaja uudistus tarjoaa ”ainakin lähtökohtaisesti” hyvät mahdollisuudet uusia TE-palveluita työelämän tarpeita paremmin vastaaviksi.
Myös Pirkanmaan TE-toimiston johtaja Regina Saari näkee, että vaikea työllisyystilanne edellyttää uusia keinoja ja TE-palvelujen uudistuksia. Pohjois-Savon TE-toimiston johtaja Soile Lahti painottaa, että yksityiset palvelut voivat sparrata julkisia palveluita. Parhaita toimintamalleja pitää monistaa, olivat ne julkisia tai yksityisiä.
– Monituottajamalliin kytkeytyvä aito valinnanvapaus edellyttää toteutuakseen, että yksityisiä palveluita on saatavilla ja että siirrytään nykyistä vahvempaan asiakkaan itseohjautuvuuteen ja omaan aktiivisuuteen. Kaikkien asiakasryhmien osalta edellytyksiä tähän ei välttämättä ole, hän kuitenkin huomauttaa.
Lisää aiheesta
Toivottavaa on, että TE-toimistojen osaaminen hyödynnetään.
Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston vt. johtaja Leena Tuohimaa-Kari kantaa huolta, kuka kantaa kokonaisvastuun muutosprosessista. Yhtä lailla häntä mietityttää yhdenvertaisuuden toteutuminen ja viranomaistehtävien kytkeytyminen uudistukseen.
– Toivottavaa on, että se osaaminen, mitä TE-toimistojen nykyisellä henkilöstöllä on, hyödynnetään myös uudessa toimintamallissa, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston palvelujohtaja, johtajan sijainen Pirjo Juntunen sanoo.
Hallitus on ilmoittanut tavoitteekseen työmarkkinoiden toimivuuden ja työllisyysasteen nostamisen 72 %:iin. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston johtajan Riitta Oikarisen mukaan tämä ei onnistu pelkästään TE-toimistojen nykyisillä ja eläköitymisten myötä koko ajan vähenevillä henkilöstöresursseilla ilman monituottajamallia.
Maakuntauudistuksella tavoiteltavat kustannussäästöt ja maakunnille siirtyvä työvoima ja yrityspalveluiden järjestämisvastuu tarkoittavat Oikarisen mukaan sitä, että maakuntien on arvioitava, mitkä palvelut tuotetaan maakunnallisesti, yhdessä muiden maakuntien kanssa ja mitkä valtakunnallisesti. Lisäksi on ratkaistava, mitä palveluita on järkevä tuottaa itse ja mitä ostaa kunnilta, yrityksiltä tai yhteisöiltä.
– Yksityisiä palveluntuottajia ja palveluiden tarjoajia ei ole kaikkien maakuntien alueilla tarjolla yhtä kattavasti kuin Uudellamaalla, joten palvelujen tuottaminen taloudellisesti kannattavasti ja samalla työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen ja elinvoiman kasvattaminen ovat tulevaisuuden haasteita uudessa maakuntamallissa, Oikarinen sanoo.
Kilpailutuksen voittaneet yritykset voivat vallata markkinat.
Hämeen TE-toimiston johtaja Harri Jokinen toteaa, että maakuntiin tuskin pitkän päälle sijoittuu niin paljon viranhaltijoita, että ne voisivat toteutaa itse TE-palvelut.
TE-palveluita ei jätettäne sen enempää viranomaisen tuottamaksi – muutoin kuin viranomaistehtävien osalta, hän arvelee.
Yksi kasvava palvelukanava on Jokisen mukaan digitaaliset palvelut. Osa palvelutarpeesta tyydytetään sitä kautta. Myös Etelä-Savon TE-toimiston johtaja Sirkka Rytkönen kertoo, että verkkopalvelut ja palvelut puhelimitse saavat asiakkaita hyvää palautetta.
Keski-Suomen TE-toimiston johtaja Tuula Säynätmäki uskoo, että maakunnallinen itsehallinto, siihen liittyvä järjestäjä/tuottajamalli sekä asiakkaan valinnanvapaus tuovat alueille merkittävästi lisää liiketoimintamahdollisuuksia. Niitä syntyy hänen mukaansa niin sote-alalle kuin työvoima- ja yrityspalveluihin.
– Kun nykyinen julkinen palvelutuotanto siirtyy asteittain kilpailuille markkinoille, yrittäjyyden edellytykset ja pk-sektorin kasvumahdollisuudet lisääntyvät, mikä puolestaan lisää alueiden ja koko maan elinvoimaa. Monituottajamallissa työvoimapalveluja voivat tuottaa yksityinen, julkinen ja kolmas sektori.
Yksityisen sektorin toimijat ovat ilmaisseet kiinnostuksensa erityisesti suoraan työmarkkinoille suuntaavien asiakkaiden palvelussa.
– Tämän asiakaskunnan osalta työmarkkinat toimivat normaalissa taloussuhdanteessa ilman julkisen sektorin kannustimia, jotka voivat vääristää yritysten välistä kilpailua. Yritys, joka saa rekrytoivan yrityksen palkkion välityksestä ja tulospalkkion julkisista varoista on paremmassa asemassa kuin pelkästään kilpailuilla markkinoilla toimiva yritys. Asiakkaan valinnan mahdollisuuden lisääminen ja kilpailuttaminen sinänsä vähentävät markkinavääristymää, mutta kilpailutuksen voittaneilla yrityksillä on paremmat mahdollisuudet vallata markkinoita muilta yrityksiltä, Säynätmäki sanoo.
– Onko siis tarpeen miettiä, mitä sellaista lisäarvoa yksityisen sektorin tulee toiminnallaan tuottaa, mitä ei vapaasti kilpailulla markkinalla synny, hän jatkaa.
Säynätmäki katsoo, että markkinapuute on ilmeisempi niiden asiakkaiden palvelussa, jotka tarvitsevat keskimääräistä enemmän tukea työllistyäkseen. Tästä hän kuitenkin tekee johtopäätöksen, jonka mukaan monituottajamalli puoltaa paikkaansa tulevan maakunnan järjestäjä/tuottajarakenteessa, koska tällöin myös kolmas sektori ja kunnat voivat yhtiöittää toimintaansa ollakseen mukana palveluntuotannossa.
– Niiden intressinä voi kunnan elinvoiman näkökulmasta olla juuri enemmän tukea tarvitsevan asiakaskunnan palvelujen järjestäminen.
Nyt puhaltavat toisenlaiset tuulet.
Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Helvi Riihimäki sanoo suoraan, että hallituksen kaavailuissa on hyvin monta epäselvää kohtaa. Kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia.
– Mikä tulee olemaan työttömyysturva-asioiden hoito ja vastuutahot – ainakaan missään EU-maassa sitä ei ole voitu privatisoida. Uudet muodostettavat maakunnat ovat kovin erilaisia väestö-, työvoima ja elinkeinorakenteeltaan ja palveluntarjoajia on monella alueella niukasti, ainakin vielä, hän esimerkiksi sanoo.
Riihimäen mukaan keskustelussa on unohtunut myös se, että työmarkkinat eivät ole maakunnalliset. Vapaa liikkuvuus maan sisällä ja ulkomaille, yritysten rekrytointitarpeisiin vastaaminen ja väen löytäminen eri puolilta maata tai ulkomailta eivät hoidu pienalueilla eivätkä pelkästään maakunnissa.
Kirkastumatta on Riihimäen mukaan edelleen myös muun muassa rahoitus niin palveluntuottajien ostamisiin kuin erilaisiin valmennus- ja koulutuspalveluihin.
– Onko uusilla maakunnilla aito päätösvalta omista määrärahoista päättämiseen ja voiko joku maakunta päättää olla palvelematta? Digitalisaatio etenee, vaan onko riittävät valmiudet koko maassa – ei ainakaan tällä hetkellä näytä siltä, Riihimäki jatkaa.
Hän itse oli valtakunnallisen yhden TE-palvelun kannalla. Hänen mukaansa se olisi voinut nykyistä laajemmin käyttää ostopalveluja ja olisi hyvin johdettuna pystynyt takaamaan yhdenvertaiset palvelut yrityksille, työnantajille ja henkilöasiakasryhmille.
– Mutta nyt puhaltavat toisenlaiset tuulet ja tämä vaihtoehto on siten haudattu.
Lue TE-toimistojen johtajien kantoja työtömien pakkohaastatteluihin täältä.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.