Politiikka
27.9.2016 17:36 ・ Päivitetty: 20.1.2017 08:06
Työministeri Lindström yllättyi täysin työttömien yhdistysten aikeista: ”Ei ole käynyt edes mielessäkään”
Demokraatti kertoi tänään, että työttömien yhdistyksissä on joko yksin tai yhteistyössä usemman yhdistyksen voimin halua päästä osallistumaan kilpailutuksiin työttömien haastatteluista. Jatkossa työttömät on hallituksen linjauksen mukaan pakko haastatella kolmen kuukauden välein. Työttömien sanktiointia kiristetään, mikäli työllistymissuunnitelmaa ei noudateta.
Koska TE-toimistoilla ei ole varaa tehdä hallituksen määräämiä haastatteluja, hallitus on myöntänyt 17 miljoonaa euroa rahaa muun muassa haastattelupalvelujen hankkimiseen yksityisiltä yrityksiltä.
Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesjohdosta on vahvistetty, että potista suurin osa menee henkilöstöpalveluyrityksille.
Nyt myös työttömien yhdistykset, joista osa kamppailee niukkenevien resurssiensa vuoksi olemassaolostaan, valmistautuvat kilpailemaan haastatteluista.
Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) tieto yllättää täysin.
– Okei, minä kuulen ensimmäisen kerran nyt vasta tämmöisen idean.
Minkä takia sitä ei ole mietitty?
Lisää aiheesta
– Ei ole käynyt edes mielessäkään, Lindström sanoo.
Olisiko se hyvä idea, heillä on kuitenkin melkoinen kenttäkokemus?
– Sitten pitäisi tulla esitys asiasta, kun lähdetään tätä asiaa viemään eteenpäin. Totta ihmeessä meidän täytyy katsoa, että kuka haastattelee ja mihinkä ne rahat laitetaan ja kuka osaa sen haastattelun tehdä ja mikä on se hyöty.
– Ainahan saa esittää ja me sitten päätetään, ketä työhön kutsutaan mukaan. Tämä on asia, josta pitäisi vähän pureksia, koska ei tämä ole ollut millään lailla esillä missään keskustelussa, mitä hallituksen sisällä on käyty näistä asioista.
”Rahaa ei ole korvamerkitty henkilöstöpalveluyrityksille.”
Lindström sanoo myös, että 17 miljoonan euron määrärahaa ei ole ylipäänsäkään korvamerkitty.
– Sitä ei ole korvamerkitty mihinkään henkilöstöpalveluyrityksille, vaan se on syytä laittaa fiksulla tavalla (käyttöön).
TE-toimistoista on myös kuulunut kritiikkiä, koska niiden henkilöstöresurssit ovat jatkuvasti vähentyneet. Niissäkin olisi tarvetta lisähenkilöstölle.
Joka tapauksessa henkilöstöpalveluyritysten työntekijöiden tekemien haastattelujen tulokset täytyy alistaa viranomaisille, koska yritykset eivät pysty tekemään viranomaispäätöksiä. Sen vuoksi ministerikin sanoo, ettei ole mitään järkeä tehdä samaa työtä moneen kertaan.
– Meidän täytyy katsoa, mihin sitä rahaa oikeasti laitetaan. Sen takia se ei ole mitenkään jäykästi korvamerkitty näihin (henkilöstöpalveluyrityksille).
Aiemmin ministeriöstä on kuitenkin kerrottu, että rahat menevät pääosin henkilöstöpalveluyrityksille.
– Varmaan valtaosin, koska haastatteluihin tarvitaan henkilökuntaa, niihin tarvitaan apua. Voi olla näin. Mutta me ei olla lyöty vielä mitenkään kiveen sitä, miten tämä käytännössä tapahtuu ja mihin rahat loppujen lopuksi menevät. Niin kuin sanoin, me emme halua tehdä kahta asiaa moneen kertaan, Lindström toistaa.
”Ei ole järkeä sanoa kategorisesti.”
TE-toimistojen piiristä on tullut viesti, että päällekkäiset työt voivat lisääntyä, koska yritykset eivät voi tehdä viranomaispäätöksiä ja langettaa esimerkiksi sanktioita. Näin ollen yritykset kierrättäisivät osan haastateltujen asioista joka tapauksessa TE-toimistojen kautta.
– Sitä juuri tarkoitin, että me ei olla vielä päätetty, mihin ne rahat menee, koska siinä ei ole mitään järkeä, että me sanotaan kategorisesti, että tuohon ne laitetaan, Lindström toteaa.
Onko mahdollista, että malli muuttuu eli että rahoja ei menekään niin paljon henkilöstöpalveuyrityksille, vaan niitä kohdennetaan enemmän TE-toimistoille?
– Se 17 miljoonaa täytyy käyttää niin, että siitä on paras hyöty, Lindström vastaa ympäripyöreästi.
”Emme haaskaa rahoja hölmöön tapaan toimia.”
Lindström ei suoraan sano, että hallituksen kaavailemat periaatteet työttömien haastattelujen toteuttamisessa olisivat muuttuneet.
– En tiedä onko muuttunut, mutta se on tarkentunut. Silloin kun tehdään päätös, että lähdetään viemään tämmöisiä haastatteluja eteenpäin, niin silloinhan ei välttämättä vielä pohdita yhtään sitä, että mitä ovat oikeasti käytännössä ne toimenpiteet, Lindström sanoo ja viittaa siihen, että muun muassa julkisuuslaki säätelee työttömiin liittyviä tietoja ja tekee niistä viranomaisten käsiteltäviä asioita.
– Tämä kokonaisuus, että miten tämä oikeasti voidaan tehdä, niin että siitä saadaan paras hyöty ja että kuka voi ne tehdä, on tavallaan se, mikä tarkentuu.
Hän ei ennakoi, voisiko lakeja rukata niin, että myös yksityiset henkilöstöpalveluyritykset voisivat tehdä viranomaispäätöksiä.
– Edelleen toistan, että me teemme mahdollisimman kustannustehokkaasti eikä haaskata niitä vähiä rahoja päällekkäiseen toimintaan ja hölmöön tapaan toimia.
Voisi siis sanoa, että kritiikki on kuultu?
– Totta. Näin voi sanoa, kyllä, Lindström vastaa.
Elinkeinoministeri Olli Rehnillä (kesk.) ja Jari Lindströmillä piti olla keskiviikkona mediainfo maakuntauudistuksen vaikutuksista yrittäjien ja työntekijöiden palveluihin. Infossa oli määrä kuulla myös TE-toimistojen palveluista.
Työ- ja elinkeinoministeriö kuitenkin ilmoitti tänään, että tilaisuus siirtyy myöhemmin ilmoitettuun ajankohtaan. Demokraatin haastattelu ehdittiin tehdä jo ennen tätä tietoa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.