Huolta johtajissa herättää etenkin työntekijöiden vähyys mutta myös uudistuksen kiire, joka heijastuu vastauksissa monenlaisina epävarmuustekijöinä. Esimerkiksi Ruotsin työvoimatoimistoissa ahertaa kuusinkertainen määrä työntekijä Suomeen verrattuna.

Jatkossa velvoittavan työllistymissuunnitelman toteutumista seurataan hallituksen mukaan tehostetusti. Rikkomuksista säädetyt sanktiot
työttömille toimeenpannaan täysimääräisinä. Julkisuudessa onkin alettu puhua jo pakkohaastatteluista.

Maassamme on 15 TE-toimistoa. Peräti 10 toimiston johtajista vastasi Demokraatin kyselyyn.

Samankaltainen tilanne on esimerkiksi Etelä-Savossa TE-toimiston johtajan Sirkka Rytkösen mukaan. Hän kertoo, henkilöstövähennysten olleen suuria ja samalla taantuma työntää paljon asiakkaita TE-palveluihin.

Hallituksen uudistuksen toimeenpano aiotaan tehdä tarvittaessa tulosperusteisena ostopalveluna. Se on jo vahvistettukin, että 17 miljoonan euron lisärahasta suurin osa päätyy yksityisille henkilöstöpalveluyrityksille.

Tuohimaa-Karin mukaan ostopalveluiden lisäys kasvattaa huomattavasti viranomaistehtäviä, johon nykyisetkään resurssit eivät riitä.

Palvelujohtaja, johtajan sijainen Pirjo Juntunen Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistosta kertoo, että toimistolla on ollut aika ajoin viivettä nykyistenkin haastattelujen toteutuksessa.

– Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto tulee ehdottomasti tarvitsemaan lisäresursointia tehtävästä suoriutuakseen.

Juntusen mukaan ostopalvelut ovat tarpeenmukaisia, mutta nykyisellä TE-toimiston henkilöstömäärällä näin olennaista palveluprosessin muutosta ei ole mahdollista toteuttaa. Viranomaistyön ja ostopalveluna tuotettavan tytön rajanvedon olisi oltava selkeä.

Juntunen huomauttaa myös, että muutoksesta seurannevat lakimuutokset vaativat oman aikansa.

– Vuoden 2017 alku on jo lähellä.

Hallitus on siirtymässä työvoimapalveluissa monituottajamalliin vuonna 2019. Yksityisten toimijoiden roolia laajentamalla se luo pohjan maakuntauudistuksen yhteydessä kasvupalveluksi integroitavalle yritys- ja TE-palvelujärjestelmälle ja siirtymiselle.

Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Helvi Riihimäki toteaa, että kolme ja puoli vuotta on ajettu sisään monikanavaista palvelua sekä omatoimisuuteen ja luottamukseen perustuvaa työnhakua. Myös digipalvelu on nousussa.

Erityisesti Vaasan seudulla työttömyys on kasvanut. Samaan aikaan TE-toimiston henkilökuntaa on vähennetty kolmanneksella.

– Ei oltais hengissä ilman näitä monikanavaratkaisuja, Riihimäki painottaa.

Nykyisillä työttömien työnhakijoiden määrillä Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus tekisi 50 000–60 000 määräaikaishaastattelua ensi vuonna. Se ei ole RIihimäen mukaan mahdollista.

Tulosperusteisten ostopalvelujen hankinta palvelujen täydentäjänä on hänestä ok jossain määrin. Tosin hän näkee vaaraksi sen, että ostopalvelujen hankinta keskittyy isoille valtakunnallisille toimijoille.

– Palveluntuottajien pitää myös tuntea koko meidän palvelurepertuaarimme, että niiden kysymysten kanssa ei edelleen ohjata meille uudelleen. Kukas perehdyttääkään sitten?, Riihimäki kyselee.

Suuria lisäselvittelyjä vaatii hänen mukaansa myös se, kuinka viranomaistehtäviin kuuluvat asiat pystytään hoitamaan järkevästi.

– Lakiin kirjattuja velvoitepykäliä ja niiden seurantaa ei voi yksityistää – ainakaan vielä. Asiakasrekisterimme käyttö ei tietosuojasyistä ole mahdollista palveluntuottajille, Riihimäki jatkaa.

Eniten häntä harmittaa uudistuksen tiukka aikataulu ja hosuminen.

Myös se hämmentää, että hänen mukaansa 17 miljoonan lisämääräraha on tulossa TE-palveluiden toimintamenomomentille. Siltä maksetaan esimerkiksi henkilöstön palkat ja tilat. Tähän mennessä momentin rahoja ei ole käytetty ostopalveluihin.

– Yllättävä kuvio! Vaikka ostopalvelujen toteuttaminen saadaan (saadaanko?) järkevällä tavalla mietityksi, ehdottomasti tarvitsemme palkkarahaa oman henkilöstömme lisäämiseen, vähintäänkin nuo viranomaistehtävät ja kirjaukset, Riihimäki muotoilee.

Myöskään Pohjois-Karjalan TE-toimiston johtaja Riitta Oikarinen ei pidä “haastattelujen tekemistä kaikille työttömille  haastattelujen vuoksi” kolmen kuukauden välein järkevänä.

Hän vaatii asiakkaan palvelutarpeen ja monikanavaisten palveluvälineiden ja -mallien hyödyntämistä 100 %:sti ja sähköisen palvelun kehittämistä.

Jos Oikarinen saisi päättää, hän käyttäisi 17 miljoonan lisämäärärahasta 50 prosenttia suoraan lisäresursseihin TE-toimistoihin korvaamaan aiempien vuosien eläkepoistumaa.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalan TE-toimiston henkilöstöresurssit ovat lähinnä eläköitymisen vuoksi vähentyneet 2010–2014 yli 30 % ja vähenevät vuoden 2018 loppuun mennessä vielä 20 %.

30 % lisämäärärahasta Oikarinen ohjaisi sähköisen palvelualustan kehittämiseen ja vain 20 % ostopalveluihin tulosperusteisesti.

Niin ikään haastattelujen kanssa jo paraikaa vallitsevien kriteerien kanssa kipuilevasta Pohjois-Savon TE-toimistosta vaaditaan uuden teknologian ja uusien palvelumallien kehittämistä edelleen. Johtaja Soile Lahti mainitsee muun muassa etähaastattelut ja mobiilipalvelut.

Hänen mukaansa ostopalvelut voivat täydentää julkisia työllisyyspalveluita siellä, missä on toimivat markkinat.

Lahti käyttäisi 17 miljoonan lisämääräahan räätälöityyn kombinaatioon ostopalveluita, jotka kilpailutetaan huolellisesti ja palvelukokonaisuus harkiten.  Osin hän lisäisi julkisen TE-palveluiden tuotannon resursseja sekä sähköisten haastatteluiden ja mobiiliteknologiapalveluiden kehittämistä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä.

Hän olisi myös halukas tukemaan rohkeita kokeiluja, jotka toisivat uusia tapoja tuottaa vaikuttavia TE-palveluja.

Satakunnan TE-toimiston johtajan Juhani Sundellin mukaan kolmen kuukauden määräajoin tehtävät haastattelut edellyttäisivät hänen alueellaan vähintäänkin määräaikaishaastattelujen kaksinkertaistamista nykyisestä.

– Jos haastattelujen laatukriteerit asetetaan korkealle, niin silloin se vie myös aikaa enemmän ja ajallisesti puhutaan vielä suuremmasta resursointitarpeesta, Sundell sanoo.

Hän muistuttaa, että työ- ja elinkeinohallinto on käyttänyt ostopalveluja työllistymistä edistävien toimien hankinnassa. Näin on tehty esimerkiksi ammatilisessa koulutuksessa, yhteishankintakoulutuksessa, valmennuksissa ja erilaisissa osaamiskartoituksissa.

Yhtä lailla ostopalveluilla on voitu huomioida erilaisia kohderyhmiä. Sundellin mielestä näillä toimilla voidaan olla työllistävää vaikutusta toisin kuin pelkillä haastatteluilla.

– Ilmeisesti myös haastattelujen toteuttaminen ostopalveluina edellyttäisi jo nykyisellään riittämättömien henkilöresurssien enenevää käyttöä hakijatietojen kirjaamistehtäviin TE-toimistojen tietojärjestelmään, mikä puolestaan heikentäisi TE-palvelujen toimivuutta kokonaisuudessaan.

Sundell kohdentaisi kolmen kuukauden välein toteutettavista haastatteluista rahaa myös TE-toimistojen virkailijoiden palkkaamiseen.

Kovin samanlainen on virsi myös Hämeen TE-toimistossa. Pelkästään haastattelemiseen keskittymällä hallituksen esittämistä vaateista voitaisiin selvitä, mutta toimintamalli ei toisi parasta mahdollista hyötyä työllistymiselle.

Johtaja Harri Jokisen mukaan palvelujen hankkimista ulkopuolelta tarvitaan, koska lisämäärärahalla ei tultane palkkaamaan lisähenkilöstöä TE-palveluihin. Hän pyytää miettimään, mihin kohtaan prosessia palvelua hankitaan. Jokisen mukaan haastattelut ovat hankala kohta koska, asiakkaiden henkilötietoja ei voi luovuttaa ulkopuolisille toimijoille.

– Lisämäärärahan käyttö TE-palveluiden henkilöstön vahvistamiseen voisi sinänsä olla yksinkertaisin ja tehokkain tapa toteuttaa haastattelutehtävä, mutta se ei kuitenkaan liene nyt se toteutettava malli, vaan ulkopuolisin hankinnoin valmistaudutaan tuleviin aikoihin.

Pirkanmaan TE-toimiston johtaja Regina Saari toteaa, että vaikea työmarkkinatilane Pirkanmaalla edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä haastattelujen toteuttamiseksi. Käynnissä onkin ostopalveluna hankittu asiakkaan valinnanvapauden mahdollistava palvelusetelikokeilu.

– Kokeilujen tulokset ovat lupaavia ja asiakkaat ovat olleet palveluun varsin tyytyväisiä. Yksityiset palveluntuottajat ovat kumppaneitamme palveluntuotannossa, Saari sanoo.

Hän uskoo, että hallituksen mallista voi tulla hyvä. Se kuitenkin edellyttää digitalisaation hyödyntämistä, toimivia asiakaslähtöisiä malleja, kumppanuuksia eri toimijoiden kesken sekä byrokratian vähentämistä.

– Pelkkä haastattelu itsessään ei ole tarkoituksenmukainen, sen yhteydessä asiakkaille tulee olla myös tarjottavaa, työtä, koulutusta ja palveluja, Saari jatkaa.

Keski-Suomen TE-toimiston johtaja Tuula Säynätmäki toteaa, että mikäli 3 kukauden välein tehtävät haastattelut suoritettaisiin TE-toimistojen nykyresurssein, kaikkien asiakkaiden palveluote muuttuu samankaltaiseksi. Syvällistä yksilöllistä tukea tarvitsevien olisi todennäköisesti tarpeen hakea nykyistä tiiviimpää kumppanuusyhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.

Koska nykyisin avoimena olevat työpaikat ja TE-hallinnon aktivointitoimet eivät riitä kaikille, Säynätmäen mukaan tarvitaan myös uusia työllistymistä edistäviä palveluja sekä hallituksen kaavaileman passiivituen käyttöä aktiivitukena palkkatukena, starttirahana ja liikkuvuusavustuksessa.

Hänen mukaansa myös kokeiltava perustulomalli voisi tuoda osalle asiakkaista mahdollisuuden yhdistää työtuloja ja sosiaaliturvaa toimeentulon turvaamiseksi.

– Hyöty on siis sidoksissa asiakkaalle käytettävissä oleviin vaihtoehtoisiin palveluihin, joita tulee pystyä laajentamaan ja monipuolistamaan nykytilanteeseen verrattuna. Uskon, että tehtävä olisi hoidettavissa edellä kuvatuilla edellytyksillä, Säynätmäki sanoo.

Hän uskoo, että eri toimijoiden roolit voidaan määrittää niin, että ostopalvelut tuovat lisäarvoa työnvälitykseen. Työhallinto ostaa jo nyt merkittävän määrän erilaisia koulutuksia, valmennuksia ja asiantuntija-arvioita yksityiseltä sektorilta.

– Yksityisen sektorin työllistämistoiminta on ollut viime vuosina yksi eniten kasvavista toimialoista, Säynätmäki sanoo.