Pohjanmaan te-toimiston johtaja Helvi Riihimäki pitää kolmen kuun välein tehtäviä haastatteluja epärealistisina siihen nähden, että te-toimistojen resursseja on niukennettu.

– Esimerkiksi meidän alueella on säästetty henkilökuntaa 30 prosentilla kolmen ja puolen vuoden aikana. Onhan se hyvä asia, että mahdollisimman monen kanssa pystyttäisiin henkilökohtainen keskustelu käymään, mutta näin kategorisesti se ei onnistu, Riihimäki arvioi.

Hän tosin muistuttaa, ettei vielä ole tarkkaa tietoa siitä, miten 17 miljoonan lisäraha työllistämispalveluihin käytetään.

Käytännössä te-toimistot voivat ostaa työttömien haastatteluja ja työlistymissuunnitelmia alihankintana yrityksiltä.

Riihimäki toteaa, että yhteistyötä yksityisten henkilöstöpalveluyritysten kanssa tehdään te-toimistoissa jo nyt.

– Mutta minulla on pelko, että jos yksityisten tehtäväksi annetaan haastatteluja, tuskinpa voimme henkilötietojärjestelmää antaa tietosuojasyistä niiden käyttöön.

Jos näin todella on, Riihimäen mukaan käytännössä te-toimisto ohjaa asiakkaita yksityiselle puolelle, mutta erilaiset kirjaustehtävät jäävät te-keskusten murheeksi. Riihimäki kutsuu tätä uhkaskenaarioksi.

– Me olemme sitten siinä yrittämässä saada ihmisiä yksityisten toimijoiden haastatteluihin ja jos he eivät saa ihmistä töihin, meidän pitää kirjata käynti ja se, mistä haastattelussa on keskusteltu.

Te-toimisto jäisi siis ikään kuin hoitamaan byrokratiaa työttömien ja yksityisten palveluntarjoajien väliin. Tietojen kirjaaminen veisi entisestään te-toimistojen resursseja.

– Tietysti jos yksityinen saa asiakkaiden kanssa sovittua niin, että asiakas itse kirjaa tietoja, niin silloinhan se on helpompi asia.

Riihimäen mielestä Pirkanmaalla ja Uudellamaalla tehdyt yksityiset työllistämiskokeilut osoittautuivat ongelmalliseksi.

– Jos oli vähän pidempään työttömänä olleita, niin eiväthän ne saaneet tuloksia aikaiseksi.

Työttömiä saatetaan myös valikoida.

– Ne toimivat niiden kanssa, jotka ovat jo itsekin omatoimisia tai omatoimisempia ja ne jotka tarvitsevat enemmän tukea jäävät sitten roikkumaan.

Hallituksen mukaan jatkossa velvoittavan työllistymissuunnitelman toteutumista seurataan tehostetusti ja rikkomuksista säädetyt ”sanktiot toimeenpannaan täysimääräisesti”.

Kyse on pohjan luomisesta maakuntauudistuksen  yhteydessä kasvupalveluksi integroitavalle yritys- ja te-palvelujärjestelmälle.  Palvelutuotannossa aiotaan siirtyä monituottajamalliin.

Helvi Riihimäen mukaan ainakaan yksityiset palveluntuottajat eivät voi kuitenkaan langettaa sanktioita.

– Eivät ne voi tehdä viranomaistehtäviä. Se on ihan saletti.

Uuden Suomen mukaan viranomaispäätöksiä ei olla ulkoistamassa.

– Jos tulee esimerkiksi menettely, jonka takia pitää työttömyysturvaseuraamukset selvittää, niin nehän ovat sitten te-toimistojen hoidettava asia kuten tälläkin hetkellä. Jos seuraamuksia pitää selvittää tai pyytää selvityspyyntöjä, kyllähän sekin meidän työtä lisää. Me joudumme hoitamaan sitten sitä negatiivista osuutta kontrollitehtävistä.

Helvi Riihimäki vaistoaa hallituksen suunnitelmissa päällekkäisten töitten tekemisen ja byrokratian kasvamisen vaaran.

– On suuri riski, että siihen suuntaan ollaan menossa. Toki täytyy todeta, ettei tiedetä vielä, mitä nämö meiningit ovat, mutta uhkakuvat ovat senkaltaiset.

Riihimäki palkkaisi itse 17 miljoonalla lisähenkilöstöä jatkuvasti karsittaviin te-keskuksiin ja lisäisi työttömien työnhakijoiden osaamisen kehittämiseen koulutusrahaa.

Hän kantaa huolta siitä, miten pitkäaikaistyöttömille käy. Tämä riippuu myös siitä, mihin kohderyhmään yksityisiltä ostettavat palvelut kohdennetaan.

– Haastattelut kolmen kuukauden välein tarkoittavat tämän hetken tiedon mukaan kaikkia meidän asiakkaita eikä pelkästään tuoreita työttömiä. Jos ne tulevat koskemaan kaikkia, niin se työmäärähän on aikamoinen. En tiedä, onko sellaisia laskelmia tehty edes.

Jos haastattelutilanteissa korostuu keskustelu ja motivointi, se voi Riihimäen mielestä olla edespäin auttavaa.

– Mutta pistää kategorisesti kaikki työttömät työnhakijat samanlaiseen myllyyn, ei ole tätä päivää, koska olemme me nytkin asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti työllistymissuunnitelmia tehneet.

– Verkkopalvelut ovat parantuneet ja kasvokkain tapaamisia on pakko ollut vähentää. Osan asiakkaiden kanssa palvelut sujuvat puhelimitse ja verkossa, sekin on henkilökohtaista palvelua. Sekin pitäisi nähdä, että olemme digiajassa ja aikamoinen osa työnhakijoista tänä päivänä hallitsee digipalvelut.

Riihimäen mielestä pitäisi pystyä valitsemaan perusteellisempiin palveluihin heitä, jotka todella tarvitsevat tukea tai positiivista kontrollia.

Kello 22.05 uutiseen lisätty Uudessa Suomessa ollut tieto, ettei viranomaispäätöksiä ulkoisteta.