Opetushallituksen katsomusaineiden kehittämisryhmä ehdotti loppuraportissaan islamin kokeen lisäämistä ylioppilaiskirjoituksiin ja perusteli kantaansa yhdenvertaisuudella. Nykyisin abiturientit voivat kirjoittaa vain evankelisluterilaisen ja ortodoksisen uskonnon tai elämänkatsomustiedon, vaikka islamin opiskelijoita on lukioissa ortodokseja enemmän.

VASEMMISTOLIITTO pitää opetushallituksen työryhmän esitystä yhdenvertaisuussyistä kannatettavana lyhyen aikavälin ratkaisuna.

– Tämä ei kuitenkaan ratkaise kaikkia vähemmistöuskointoihin liittyviä yhdenvertaisuusongelmia niin kuin työryhmäkin toteaa. Pidemmällä aikavälillä on tarkasteltava tarkemmin sitä, voisiko järjestää yhden, yhteisen yo-kokeen, jos katsomusainettakin kehitetään siihen suuntaan, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen vastaa.

SDP:n ryhmäpuheenjohtajan Tytti Tuppuraisen mukaan puolue näkee, että uskontojen opetuksessa tulisi pikemminkin kulkea kohti yhteistä katsomusaineen opetusta.

– Yhteisessä katsomusaineen opetuksessa oppilaita kohdeltaisiin samoin uskontokunnista riippumatta. Se edistäisi opetuksen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

TUPPURAINEN huomauttaa, että samalle kannalle näyttää kallistuneen myös RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz. Opetusministeri ei kannattanut myöskään islamin kokeen lisäämistä yo-kirjoituksiin ainakaan nopeasti. Hän perusteli kantaansa Uutissuomalaisen haastattelussa pätevien islamin opettajien puutteella.

Tuppuraisen mukaan yhteinen oppiaine helpottaisi opetuksen sirpalemaisuutta ja työjärjestyksen laadintaa. Myös opetussuunnitelmien laatiminen yksinkertaistuisi, kun tarvittaisiin vain yksi opetussuunnitelma.

– Uskontojen ja elämänkatsomusten ymmärtäminen on osa sivistystä, oman itsen ja ympäröivän maailman syvempää hahmottamista. Ne ovat osa yhteistä historiaamme, Tuppurainen sanoo.

VIHREIDEN Oras Tynkkysen mukaan puolue kannattaa sitä, että vähintään osa vuosiviikkotunneista on eri katsomusaineiden opetusryhmille yhteisiä kaikilla koulutusasteilla. Vhreiden mukaan opetuksen pääpainon tulisi olla erilaisten uskontojen ja elämänkatsomusten ymmärtämisessä.

– Kannatamme myös sitä, että jokaisella on vapaus valita katsomusaineensa, eduskuntaryhmän puheenjohtajan Tynkkynen sanoo.

Toisin sanoen vihreiden mukaan esimerkiksi luterilaisen kirkon jäsen voisi halutessaan valita elämänkatsomustiedon.

Nykyisessä uskonnon opetuksessa oppilas (perusopetuksessa) tai opiskelija (lukiokoulutuksessa) osallistuu oman uskontokuntansa mukaiseen uskonnonopetukseen tai rekisteröityyn uskontokuntaan kuulumattomana elämänkatsomustiedon opetukseen. Kaikkiin vaihtoehtoihin sisältyy myös muita uskontoja koskevaa uskontotietoa. Opetus on kaikilla luokka-asteilla pakollista, mutta se ei ole tunnustuksellista.

OPPOSITIOPUOLUEET keskusta ja Liike nyt eivät kannata islamin kokeen lisäämistä ylioppilaskirjoituksiin. Keskustan varapuheenjohtajan Markus Lohen mukaan kysymys ei ole myöskään enää ajankohtainen ministeri Adlercreutzin ilmoitettua, ettei asiaa tulla edistämään.

Keskusta ei kannata myöskään siirtymistä kaikille yhteiseen katsomusaineeseen.

– Pidämme keskustassa yleissivistyksen ja uskontojen tuntemuksen näkökulmasta tärkeänä, että institutionaalisella koulutusjärjestelmällä on vastuuta uskonnon opetuksesta. Tämä pitää eri uskontojen opetuksen läpinäkyvänä. Muistutamme, että uskonnon opetus ei ole enää tunnustuksellista, Lohi sanoo.

Keskustan mukaan kristinuskon tunteminen auttaa ymmärtämään suomalaista yhteiskuntaa ja sen historiaa.

– Muiden uskontojen opetus antaa riittävän perustan ymmärtää myös muita uskontoja ja kulttuureita maailmassa, jossa vastakkainasettelut aika ajoin kärjistyvät myös uskoon liittyvien erilaisten näkemysten vuoksi.

KESKUSTA pitää mahdollisena, että osa uskonnonopetuksesta voitaisiin esimerkiksi peruskoulun yläluokilla toteuttaa kaikille yhteisenä katsomusaineiden opetuksena.

– Päävastuu lasten uskonnollisesta kasvatuksesta on taas lapsen vanhemmilla ja muilla läheisillä ihmisillä, Lohi toteaa.

Liike nytin puheenjohtaja, kansanedustaja Hjallis Harkimo ei kannata myöskään kaikille yhteistä katsomusainetta, vaan säilyttäisi uskonnonopetuksen nykyisellään.

MYÖSKÄÄN päähallituspuolue kokoomus ei pidä islamin kokeen lisäämistä perusteltuna. Kokoomus on perusteluissaan opetusministeri Adlercreutzin linjoilla.

– Ylioppilastutkinnon laajentaminen uusilla aineilla edellyttää aina huolellista harkintaa, ja tällä hetkellä on keskeistä, että varmistamme opetuksen laadun ja riittävän pätevien opettajien määrää, ryhmäpuheenjohtaja Matias Marttinen toteaa.

Kokoomuksen puoluekokous on asettunut kannattamaan kaikille yhteistä, ei-tunnustuksellista katsomusainetta, jonka puolue katsoo vahvistavan yleissivistystä ja yhdenvertaisuutta.

– Kokoomus pitää ei-tunnustuksellista uskontotietoa parhaana ratkaisuna, sillä se edistää yhteiskunnallista ymmärrystä ja koulun yleissivistävää roolia.

HALLITUSPUOLUE perussuomalaiset vastustaa sekä islamin kokeen lisäämistä yo-kirjoituksiin että kaikille yhteiseen katsomusaineeseen siirtymistä.

Perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja Jani Mäkelä lainaa vastauksessaan puolueen voimassa olevaa koulutuspoliittista ohjelmaa vuodelta 2018:

– Uskonnon opetuksessa valittavat vaihtoehdot ovat evankelisluterilainen ja ortodoksinen uskonto sekä elämänkatsomustieto. Vieraiden uskontojen ja etiikan opetuksen tulee olla yhteistä kaikille luokan oppilaille uskontokunnasta tai katsomuksesta riippumatta.

– Tähän emme aja tällä hetkellä muutoksia, Mäkelä vastaa.

MYÖSKÄÄN kristillisdemokraatit ei lisäisi islamin uskonnon kirjoittavien abiturienttien vaihtoehtoihin.

– Emme kannata, KD:n ryhmäpuheenjohtaja Peter Östman sanoo.

Kysymykseen kaikille yhteiseen katsomusaineeseen siirtymisestä Östman vastaa toteamalla “yleissivistyksen eli länsimaisen kulttuurin ymmärtämisen” olevan vaikeaa ilman perustietoja kristinuskosta.

– Täällä kulttuuri, musiikki ja taide ja hyvin pitkälle myös kirjallisuus ja runous sisältävät valtavasti viittauksia Raamattuun. Suurimmat taideteokset on tehty Raamatun innoittamana ja niiden ymmärtäminen vaatii sitä, että Raamatun peruskertomukset on hyvä tuntea. On tärkeää, että lapsi ja nuori pystyy omaa kulttuuria ja omaa identiteettiä rakentamaan sen tiedollisen pohjan avulla, jonka koulussa saa.

Östmanin mukaan koulun tulee tukea kaikin tavoin kotien eettistä ja arvokasvatusta myös uskonnonopetuksessa.

Elämänkatsomustiedon opetusta kristillisdemokraatit pitävät vaikeasti määritettävänä.

– Se ei perustu tiettyyn tieteen alaan. Jos uuden katsomusaineen kehittämiseen ryhdyttäisiin, aiheuttaisi se kiivasta vääntöä sen sisällöstä. Miten voidaan taata, että uskontokuntiin kuuluvat saavat tarpeeksi tietoa omasta ja muiden uskonnoista?

Kansanedustaja Timo Vornanen ei vastannut Demokraatin kyselyyn.

Näin aiheesta kysyttiin:

Pitäisikö islamin uskonto ottaa mukaan ylioppilaskirjoituksiin, kuten opetushallituksen työryhmä esitti?

Pitäisikö Suomessa lopettaa nykyinen oman uskonnon opetuksen malli (tuli käyttöön 2004) ja siirtyä kaikille yhteiseen katsomusaineeseen?

Pidättekö jotakin muuta tapaa tarkoituksenmukaisena uskonnonopetuksen järjestämiseen (nykyisestä mallista tai yhteisestä katsomusaineesta poiketen)?