Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla hallitus on toteuttamassa noin 80 miljoonan euron vähennyksen valtionavustuksiin yhdistyksille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen.

Kansalaisjärjestöjen kattojärjestöt kertoivat leikkausten vaikutuksista tällä viikolla tiedotustilaisuudessa.

– Jos katsotaan meidän sektorimme kohderyhmää, silloin puhutaan pääsääntöisesti yhteiskunnan heikoimmista ja sairaimmista. Siellä ei myöskään ole samanlaista maksukykyä kuin ehkä joillain muilla sektoreilla saattaa olla. Me emme voi nostaa jäsenmaksuja, me emme voi nostaa palvelun hintaa, jota järjestöt tarjoavat. Jos julkista tukea ei ole, käytännössä se on pois ihmisten palveluista aika lailla suoraan, sanoi esimerkiksi Soste ry:n pääsihteeri Vertti Kiukas.

Oikeusministeriön valtionavustuksiin oli varattu 3,5 miljoonaa euroa vähemmän aiempaan tasoon nähden, mutta kohtuullistamisia on tapahtunut.

Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) on kertonut Facebookissa, että ”Lisäksi jotkut kansalaisjärjestöt kuten Naisten Linja, Julkisen Sanan Neuvosto sekä Pakolaisneuvonta sekä Saamelaiskäräjät saavat tarvitsemansa rahoituksen.” Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, selvinnee tänään oikeusministeriön tiedotteesta.

Demokraatin tietojen mukaan esimerkiksi Julkisen sanan neuvoston (JSN) leikkauksesta toteutuu vain pieni osa, ei puoliakaan kaavaillusta. JSN:ssä leikkauksen määrä ei ole vielä tiedossa.

Esitys oli, ettei median itsesääntelyelin saisi enää lainkaan valtionapua.

Kuuden viime vuoden ajan valtionapu on ollut 135 000 euroa vuodessa ja se on kattanut vajaan kolmanneksen JSN:n kannatusyhdistyksen Jusanekin kuluista.

Juttuun lisätty kello 13.04, että oikeusministeriö on kertonut tiedottavansa ja että JSN:ssä ei tiedetä leikkauksen määrää.