Rinne antaisi komitean valmisteltavaksi uuden version sote-uudistuksesta, sosiaaliturvauudistuksesta kuin aluepolitiikan kehittämisestäkin.

– Asioita pitäisi katsoa vaalikausien yli. Tässä tarvitaan poliittisten puolueiden yhteistyötä eikä repimistä, Rinne perusteli lehdelle.

Rinne ei suinkaan ole ainoa, joka on ehdottanut komiteoiden käyttämistä. Asia on noussut säännöllisesti esiin poliitikkojen puheissa.

– On iso ongelma, jos jokainen vaalikausi menee siihen, että kukin hallitus vuorollaan tekee tyhjäksi edellisen vaalikauden työtä vain omia sidosryhmiään kuunnellen, hän sanoo.

– Niissä asioissa olisi hirveän tärkeätä, että meillä olisi ennakoitavaa ja pitkäjänteistä yhteistyötä, johon kaikki voisivat sitoutua.

Maaliskuussa 2017 julkaistiin puolestaan kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) asettaman valtioneuvoston kehittämistyöryhmän selvitys. Siinä otettiin kantaa myös komitealaitokseen. Työryhmän mielestä komiteoita pitäisi käyttää nykyistä useammin yhteiskunnallisesti merkittävien, laajakantoisten hankkeiden valmisteluun.

Pääministeri Juha Sipilä ei halunnut ottaa kantaa Demokraatin kysymykseen komiteatyöskentelyn palauttamisesta, mutta keskustasta esimerkiksi perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tapani Tölli on aiemmin puhunut asian puolesta.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo toteaa, että hänen mielestään nykyinen lainsäätämisjärjestelmä pystyy vastaamaan ihan hyvin tarpeisiin.

– Mutta pitää ymmärtää se, että varmaan kannattaa ottaa oppia näistä isoista reformeista, että minkätyyppistä valmistelua ne vaativat.

Orpokin on kuitenkin avoin keskustelulle komiteoista.

– Perusperiaate on, että olen aina valmis keskustelemaan uusista ideoista. Ei siinä mitään.

Keskustan ja kokoomuksen hallituskumppanin sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo muistuttaa viime vaalikauden parlamentaarisen yhteistyön sote-käsittelyn kaatuneen perustuslakiin.

– Sitten tällä vaalikaudella erityisesti yritystukityöryhmä, joka oli myös parlamentaarinen, ei kuitenkaan sitten saanut kaikkia niitä ratkaisuja, joita ihmiset odottivat.

Erona parlamentaariseen ryhmään komiteoissa olisi kuitenkin asiantuntijoita.

– Kyllä, se on se ero tietysti siinä. Mutta itse suhdaudun epäillen siihen, onko nyt kyse niinkään prosessin ongelmista vai politiikasta eli siitä, miten me pystymme yhdessä sopimaan asioita ja saamaan päätöksiä tehtyä. Suhtaudun itse epäillen siihen, että prosessissa olisi tältä osin vikaa eli että käytetäänkö nyt sitten valiokuntaa, komiteaa vai onko esimerkiksi parlamentaarinen työryhmä, Elo sanoo.

Hän summaa kantansa komiteoihin olevan “varauksellinen” ja painottaa mielipiteensä olevan henkilökohtainen. Sinisten eduskuntaryhmässä asiaa ei ole puitu.

Niin RKP:stä, kristillisdemokraateista kuin vasemmistoliitostakin komiteatyöskentelyn palauttaminen isoihin lainsäädäntöprosesseihin saa kannatusta.

– Olen pitkään jo ollut sitä mieltä, että vaikka se on ehkä vähän kankeampi ja vie ehkä vähän enemmän aikaa, se sisältää kuitenkin niin suuria etuja, että suurissa uudistuksissa ilman muuta kannattaa miettiä sellaista, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoo.

– Olemme nyt nähneet, mitä tapahtuu silloin, kun ei haluta laajalla pohjalla viedä suuria uudistuksia eteenpäin. Sen takia ainakin ne parhaat palat komiteatyöskentelystä kannataisi palauttaa, Henriksson viitaten erityisesti sote-uudistuksen valmisteluun.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson toteaa, ettei hänellä ole mitään komiteatyöskentelyä vastaan.

– Mutta tietenkin sitä pitää käyttää sellaisissa kokonaisuuksissa, missä se on tarkoituksenmukaista. Voisin hyvin kuvitella, että esimerkiksi sosiaaliturvan kokonaisuudistaminen olisi sellainen, jossa olisi syytä edetä mahdollisimman laajalla ja myöskin asiantuntijoita osallistavalla pohjalla.

Anderssonin mukaan komiteatyöskentely sopisi isoihin hankkeisiin, jotka vaikuttavat yli hallituskausien ja joissa asiantuntijanäkemyksen huomioonottaminen on keskeistä.

– Varmaan joissakin asioissa voisi olla ihan paikallaan, mutta pitää harkiten pohtia. Sinällänsä nämä parlamentaariset valmistelut olisivat hyviä, jos niissä oikeasti olisi parlamentaarinen se valmistelu. Nythän nämä ovat jääneet tällaisiksi seurantaryhmiksi, joissa katsotaan,mitä hallitus tekee ja muut sitten katseella seuraavat, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah vastaa.

– En ainakaan näin äkkipäätään ajateltuna vastusta, jos ajatellaan sote- ja maakuntauudistuksen kaltaisia isoja asioita. Ei se ainakaan valmistelun tasoa heikentäisi, jos olisi eri alojen asiantuntijoita mukana, vastaa puolestaan perussuomalaisten varapuheenjohtaja Juho Eerola.