Vanhustenhoito puhuttaa julkisuudessa vellovan Esperi Care -kohun vuoksi.

Oppositio ja useat alan asiantuntijat vaativat, että vanhuspalveluihin täytyy saada sitova hoitajamitoitus. Tällä hetkellä hoitajien määrä on vain suositus. Suosituksen mukaan hoitajia on oltava 0,5 yhtä hoidettavaa kohden.

Demokraatti kysyi tänään eduskunnassa 9 eduskuntapuolueelta kantaa hoitajamitoitukseen. Keskustan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen ei vielä tässä vaiheessa vastannut, vaan viittasi siihen, että puolueella on huomisaamuna tiedotustilaisuus perhepoliittisesta ohjelmasta.

”Pidin itsestään selvänä, että riittävä määrä hoitajia oli edellytys hyvälle ja inhimilliselle hoidolle ja hoivalle, ja että asia piti saada kuntoon. Vaadin mitoitusminimiksi 0,7 hoitajaa hoidettavaa kohden. Se on taso, jonka myös SuPer katsoi riittäväksi. SDP:n hallituskumppani ja pääministeripuolue kokoomus ei tähän suostunut. Olisi ihanaa saada sanoa nyt vuoden 2019 alussa, että olin silloin väärässä. En valitettavasti ollut”, hän kirjoittaa.

Oppositio on SDP:n johdolla tänään päättänyt esittää välikysymyksen vanhusten hoidon tilasta. Mukana ovat myös Liike nyt ja Seitsemän tähden liike.

Kokoomuksen kantaa hoitajamitoitukseen Demokraatille kommentoi puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen. Jokisen mukaan asia on monimutkainen.

– Minua vähän häiritsee se, että nyt puhutaan taas tämän järjestelmän näkökulmasta, kun mitoituksen pitäisi olla asiakkaan, potilaan kuntoisuuden ja tarpeen mukaan säädetty, Jokinen sanoo.

Jokisen mukaan nyt on selvästäkin tarvetta saada enemmän hoitajia, mutta kategorinen hoitajamitoitus ei välttämättä vastaa potilaiden todelliseen tarpeeseen. Mitoitus riippuu Jokisen mukaan muun muassa siitä, minkäkuntoisia hoidettavia kussakin hoitoyksikössä on ja millaiset ovat yksikön tilat.

Terveysalan järjestöissä kuitenkin on vahvaa kantaa, jonka mukaan mitoitus pitäisi kirjata lakiin. Oletteko eri mieltä näiden asiantuntijoiden kanssa?

– En osaa nyt tähän kokonaisuuteen sanoa selvästi, että pitää lisätä tai ei pidä. Kokonaisuus pitää tutkia, nimenomaan potilaan näkökulmasta. Potilaan pitää voida luottaa ja omaisten pitää voida luottaa, että aina saa sen riittävän, tarpeellisen ja inhimillisen hoidon, jota (potilaan) tila vaatii, Jokinen sanoo.

Hän nostaa myös esiin vaaran, että hoitajamitoituksen myötä mitoituksen minimistä voisikin tulla maksimi.

Jokinen vastaa myös, oliko virhe, ettei kokoomus aikanaan suostunut hoitajamitoituksen säätämiseen lakiin ja että hoitavan henkilöstön kelpoisuusehtoja on tällä hallituskaudella heikennetty.

Kokoomusryhmyri sanoo muun muassa, että jos soten valinnanvapaus olisi voimassa, tällaista (Esperi Caressa sattuneen kaltaista) ei tapahtuisi. Hän viittaa siihen, että tällöin voisi vaihtaa hoitoyksikköä.

– Kukaan omainen ei pitäisi vanhustaan sellaisessa paikassa, jossa saa huonoa hoitoa. Hänet laitettaisiin sinne, missä saa hyvää hoitoa ja silloin laatu tulisi kriteeriksi. Ehkä enemmän kysymys on hoidon laadusta kuin siitä, onko se (hoitajamitoitus) 0,5 tai 0,7 tai jotain muuta.

Laadussa on ollut erityisesti yksityisellä puolella ongelmia ja kokoomuksesta on lähtenyt paljon väkeä sinne väkeä johtoon. Kuinka kiusallinen tilanne tämä on kokoomukselle?

– Kokoomus ei ole toimijana näissä yrityksissä millään lailla.

Kokoomuksesta on kuitenkin sinne väkeä lähtenyt?

– On lähtenyt ja varmaan on lähtenyt muihinkin. On myös nyt välikysymyksen takana olevia ihmisiä myös sellaisissa hallinnoissa, jotka ovat terveysbisneksessä. Minusta tämä on sellainen näkökulma, joka ei ole vaikuttanut näihin päätöksiin eikä kuulu tähän keskusteluun. Ei kokoomus ole mikään toimija terveysbisneksessä, Jokinen puolustautuu.

Hallituspuolue sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo kertoo, ettei sinisissä ole linjattu, pitääkö hoitajamitoitus saada sitovana lakiin.

– Mutta ilman muuta näkemys on se, että vähintään tavoitteena täytyy olla, että Suomi pääsisi 0,7:ään hoitajamitoituksessa. Sitä pitää arvioida.

– Keskeisintä tässä on se, että tällä hetkellä kunnilla on suuria säästötarpeita ja monilla yksityisillä yrityksillä on paineita tehdä hyvää tulosta. Siitä yhtälöstä syntyy tämä tilanne, joka tällä hetkellä on.

Simon Elo sanoo, että viime hallituskaudella kuntaosuuksien leikkaaminen iski kuntiin.

– Eikä tämäkään (Sipilän) hallitus tietenkään puhdas tai synnitön ole niissä ratkaisuissaan, joita tekee, kun leikkauksiakin joudutaan tekemään. Mutta tämä on pidemmän ajan ongelma ja kaikki puolueet ovat tavalla tai toisella tässä päätöksenteossa mukana olleet sekä kunnissa että valtakunnallisella tasolla.

SDP:n kantaa hoitajamitoitukseen valottaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Anneli Kiljunen.

Kiljusen mukaan hoitajamitoitus on säädettävä lain tasolla. Minimi saattaa joissakin tapauksissa olla 0,5, joissakin kuten muistisairaiden kohdalla 0,7 tai se voi olla enemmänkin.

Kiljunen painottaa, että ihmisten hoitoisuus ja palveluntarve määrittävät todellisen hoitajamitoituksen.

– Minimi on minimi, mutta se ei käytännössä vielä takaa ihmisten todellista palvelun laatua. 0,7 on realistisempi monellakin tapaa sen takia, että niiden ihmisten, jotka tänä päivänä ovat esimerkiksi tehostetussa palveluasumisessa, hoitoisuusvaatimukset ovat jo sillä tasolla, että puhutaan minimissään 0,7:stä.

Kiljusen mukaan myös aiemmin vanhuspalvelulaissa ollut henkilöstön gerontologinen osaamisvaatimus pitää myös palauttaa lakiin.

Välikysymystä muokkaavat oppositiopuolueet pohtivat vielä tarkkaa kantaa hoitajamitoitukseen. Näin on myös vasemmistoliitossa.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen toteaa hänkin, että hoitajamitoitus on kirjattava lakiin.

– Pitää olla myös sanktiot, jos hoitajamitoitus ei toteudu. Toki on haasteita, hoitoisuus pitää huomioida.

– Vasemmistoliitto ajattelee, että 0,7 hoitajamitoitus olisi hyvä ja laadukas. Toki myös tiedostetaan, että se on kallis, sillä on iso hintalappu. Minun mielestäni ihan ehdottomasti seuraavan hallituksen tulee käynnistää selvitys, mikä hoitajamitoitus olisi, Pekonen sanoo.

Hän lisää lähtevänsä siitä, että hoitajamitoituksen on oltava vähintään 0,55, mutta 0,7 on tavoite, joita kohti on edettävä pikku hiljaa.

Pekonen vaatii ratkaisuja myös haamuhoitaja-ongelmaan.

– Yhtenä ratkaisuna valvontatilanteissa pitäisi pystyä näkemään ja tarkastamaan toteutuneet työvuorolistat eli kuinka monta hoitajaa on ollut vuorossa, hän sanoo.

Myös perussuomalaisten varapuheenjohtajan Laura Huhtasaaren mukaan hoitajamitoitus pitää kirjata lakiin.

– On käynyt täysin selväksi, että suositukset ja omavalvonta perustuvat ainoastaan hyvään uskoon.

Huhtasaari viittaa hänkin oppositioryhmien tämänpäiväiseen keskusteluun välikysymyksestä.

– Keskustelimme siitä, että luku on saatava ja se on vähintään 0,5… Tämä oli tällä hetkellä kaikkien oppositiopuolueiden yhteinen kanta, että sen pitää olla vähintään se… Siitä ylöspäin sitten käymme yhdessä asiantuntijoiden kanssa läpi, mikä se on. Numeron täytyy olla sellainen, että se on taatusti riittävä, koska nyt on kyse vanhusten ihmisoikeuksista.

Huhtasaari painottaa niin ikään valvonnan merkitystä. Sen pitää perustua toteutuneisiin työtunteihin ja toteutuneiden hoitajien määrään.

Maria Guzenina muistutti blogissaan taannoisen hallituksen kompromissikirjauksesta, jonka mukaan hoitajamitoituksen kirjaamiseen voitaisiin palata, mikäli yhdessäkään hoivayksikössä alitettaisiin 0,5:n hoitajamitoitus.

– Minun mielestäni me olemme jo nyt siinä tilanteessa, että jokin mitoitus pitäisi kirjoittaa lakiin, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson toteaa.

– Itse näen, että mitoitus on vähintään 0,5. Sitten pitää jokaisen vanhuksen hoitoisuus eli hoidon tarve myös ottaa huomioon. Valvonta on kanssa asia, jota pitää käydä läpi, Henriksson sanoo.

Yhtä lailla vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen vaatii henkilöstömitoitusta lakiin. Hän sanoo, että näyttää siltä, että suositukset eivät riitä ja niitä ei noudateta.

– Vaikea sanoa tässä tarkkaa lukua, se pitää asiantuntijoiden kanssa miettiä, Mikkonen sanoo ja viittaa monen muun tavoin valvonnan tärkeyteen ja ihmisten hoitoisuuden huomioimiseen.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman katsoo myös, ettei omavalvonta riitä.

– Hoitajamitoitus pitää saada lain tasolle selkeästi selkeine kriteereineen, Östman.

– Selvää on, että se pitää nostaa ja siinä pitää olla tietty vähimmäistaso kirjattuna lakiin ja sitten ehkä suhteuttaen siihen, miten eri asiakkaat vaativat hoitoa.

– Tietysti nyt puhutaan hyvin paljon vain yksityisestä sektorista. Kyllä on syytä myöskin katsoa, miten meillä asiat hoituvat julkisella puolella.