Ukrainan tukijoilla on ollut jo pitkään käsissään yksi valttikortti: Venäjän keskuspankin länsimaissa jäädytetyt varat – yhteensä noin 300 miljardia euroa, joista noin 200 miljardia EU-maa Belgiassa Euroclear-arvopaperikeskuksen hallussa. Summa on hulppea, mutta ei riittäisi Venäjän aiheuttaminen tuhojen korvaamiseen.

Pääoma saatetaan kuitenkin menettää, jos sille ei aleta vähitellen tehdä jotakin, varoittaa osa asiantuntijoista. Jos Unkari ei anna enää ensi heinäkuussa periksi ja estää Venäjän vastaisten EU-pakotteiden jatkamisen jälleen puolella vuodella, edessä voi olla miljardien tilittäminen Venäjän sotakassaan.

Muut EU-maat ovat tähän saakka taivutelleet Unkarin olemaan kaatamatta pakotteita, mutta Yhdysvaltain ja Venäjän lähentyessä houkutus olla perääntymättä voi olla liian suuri.

Aiheesta on tehty useita oikeudellisia selvityksiä, joissa takavarikointia on pidetty sekä mahdollisena että mahdottomana. Jos pääomat otetaan käyttöön, kyseessä olisi merkittävä ennakkotapaus.

Joidenkin mielestä kysymys on jo ratkaistu. Vuonna 2024 EU sekä G7-maat nimittäin päättivät käyttää Venäjän pääomien tuottoja Ukrainan hyväksi sotilaallisena ja muuna tukena. Monien mielestä se, mikä koskee voittoja, koskee myös itse pääomaa, joka voitaisiin siirtää tällä perusteella pysyvästi Ukrainan hyväksi.

Koska tuottoja kertyy Ukrainan tarpeisiin nähden varsin hitaasti, päättivät G7-maat ottaa eräänlaista ennakkoa. Ne myönsivät Ukrainalle noin 45 miljardin euron lainan, jonka vakuutena on Venäjän jäädytetyn pääoman tuotto seuraavien 10 vuoden aikana.

Myös nämä lainatakuut ovat mennyttä, jos EU:n pakoterintama pettää ja jäädytetyt varat palautetaan Venäjälle.

LAKIPYKÄLIEN pyörittelyä olennaisempaa Venäjän jäädytettyjen varojen kohtalon kannalta ovat läntisten hallitusten poliittiset ja taloudelliset arviot. Takavarikoinnin on pelätty synnyttävän vaarallisen ennakkotapauksen, jossa luottamus Euroopan rahoitusmarkkinoihin heikkenee ja Saudi-Arabian tai Kiinan kaltaiset tärkeät maat vetäisivät rahojaan pois Euroopasta.

Belgian pääministerin Bart De Weverin mukaan jäädytettyjen varojen takavarikointi olisi ”sotatoimi”.

Vastaväitteeksi on todettu, että Venäjän hyökkäyssota on lajissaan niin räikeä ennakkotapaus, ettei kovin monen muun valtiosijoittajan tarvitsisi jatkossakaan pelätä menettävänsä pääomiaan Euroopassa.

Ukraina on ehdottanut pääomien siirtoa erityiseen Ukraina-rahastoon. Se mahdollistaisi varojen sijoittamisen suuremmalla riskillä parempien tuottojen toivossa.

Rahasto-ehdotus saa tukea myös asiantuntijoilta. Se varmistaisi EU:n pakotelinjasta riippumatta, ettei Venäjä pääse käsiksi pääomiin – ilman, että Venäjän omistusoikeutta varoihin olisi lopullisesti kumottu.

Niilo Simojoki/STT