Politiikka
30.10.2019 19:39 ・ Päivitetty: 30.10.2019 19:39
Eduskunnan jättäneiden kansanedustajien syvähaastatteluista paljastui murheellinen tieto – tämä yllättävä kokemus yhdistää monia
Eduskunnan jättäneitä veteraanikansanedustajia on jo pitkään syvähaastateltu muistitietoarkistoon. Veteraanikansanedustajien muistitiedon keruu aloitettiin Eduskunnan kirjastossa vuonna 1988.
Kirjastossa tänään pidetyn Arkadianmäeltä kuultua – Eduskunnan virkamiehet kertovat -luentosarjan viimeisessä osassa eduskunnan johtava tietoasiantuntija Timo Turja kertoi syvähaastattelujen paljastaneen eduskuntatyöstä jättäytyneiden monien kansanedustajien poteneen kansanedustaja-aikoinaan yksinäisyyttä.
– Kun entisiä kansanedustajia on syvähaastateltu kokemuksistaan, moni on sanonut kokeneensa eduskunnassa syvää yksinäisyyttä, Turja kertoi.
Monet näistä edustajista ovat olleet myös individualisteja, jotka välttämättä eivät ole sopeutuneet omaan ryhmäänsä tai eduskuntatyön sääntöihin.
– Useinhan ihmiset puhuvat kansanedustajista kuin nämä olisivat vain rooleja, stereotypioita tai symboleja, eivätkä lainkaan eläviä ihmisiä. Itse väitän, että juuri nämä ihmisenä olemiseen liittyvät sosiaaliset verkostot kuitenkin vaikuttavat paljon eduskuntakulttuurin muotoon ja sisältöön, Turja sanoi.
Suomessa on käyty myös keskustelua eduskunnan puhekulttuurista. Timo Turja avasi esitelmässään myös sitä:
– Yhdysvalloissa esimerkiksi on pitkään puhuttu, kuinka edustajien keskusteluista ja käytöksestä on tullut paljon aikaisempaa loukkaavampaa. Eräänä syynä on pidetty sitä, että kongressiedustajat eivät enää tunne toisiaan. Ennen he muuttivat perheensä kanssa Washingtoniin ja kohtasivat toisiaan klubeilla, kouluissa ja lasten harrastuksissa, Turja kertoi.
– Nykyisten suositusten mukaan edustajat tulevat vain viikoksi Washingtoniin ja viikonlopuksi palaavat kotipaikkakunnalleen. Kaikki tämä on johtanut siihen, että edustajilla ei enää ole yhteistä sosiaalista elämää vaan he elävät omissa kuplissaan. Jos toista ei tunne, silloin on myös helppo toista loukata, hän jatkoi.
Turjan mukaan tämä kotiinmenon käytäntö syntyi republikaanien toimesta 2000-luvulla.
Liittolaisia, muttei ystäviä.
Turja tarkensi puheensa jälkeen Demokraateille suomalaiskansanedustajien kokemasta yksinäisyydestä, miten monet edustajat ovat puhuneet siitä, että eduskunnassa saa kavereita.
– Saa liittolaisia mutta ei saa ystäviä, Turja täsmensi.
Meilläkin on tapana, että edustajat aina palaavat kotipaikalleen (viikonlopuksi). En tiedä, johtaako tämä siihen, että edustajilla ei ole myöskään yhteistä sosiaalista verkostoa, Turja pohdiskeli.
Turja muistuttaa, miten kyse on myös rakenteista ja siitä, miten eduskuntatyö on muuttanut muotoaan. Aikaisemmin kun eduskunnassa oli vielä säännönmukaisesti pitkiä istuntoja, edustajat tapasivat istua yhdessä parlamenttitalon kahvilassa.
– Toinen mikä on tähän vaikuttanut, on se, kun edustajat eivät ole enää eduskuntatalossa vaan heidät on jaettu kahteen rakennukseen. Tämä on johtanut myös siihen, että esimerkiksi eduskunnan kahvila sellaisena entisenä yhteisenä paikkana on – en nyt sano kuollut – mutta hiljaisempi kuin ennen, Turja toteaa.
Kansanedustajien työhuoneita on myös eduskunnan Pikkuparlamentissa, joka on erillinen rakennus eduskuntatalon vieressä.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.