Eduskunnan miesverkoston puheenjohtaja: Pääsykoeuudistuksesta voi tulla poikia syrjivä – Verkostossa mukana myös yksi nainen

Kuva: lehtikuva / timo aalto
RKP:n kansanedustaja Anders Adlercreutz on eduskunnan miesverkoston puheenjohtaja.

Hallitus on lisäämässä ylioppilastutkinnon painoarvoa korkeakoulujen pääsykokeissa ja opiskelijavalinnoissa. Eduskunnan parisen viikkoa sitten järjestäytyneen miesverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Anders Adlercreutz (r.) katsoo, että uusi käytäntö voi muostua poikia syrjiväksi.

– Jos katsoo eroa tyttöjen eduksi koulumenestyksessä tällä hetkellä, niin on syytä olla huolissaan sen vaikutuksesta, hän sanoo.

– Meillä on kolutujärjestelmä, jossa pojat selvästi suorittavat heikommin kuin myöhemmin yliopistossa. Silloin on haasteellista, jos mennään sellaiseen malliin, jossa pääsykokeet poistetaan ja mennään pelkästään ylioppilaskokeen pohjalta.

Adlercreutzin mukaan peruskoulua pitäisi kehittää niin, että pojat pärjäisivät paremmin kuin nyt.

– Jos pääsykokeissa mentäisiin pelkästään ylioppilaskokeiden pohjalta, se tulee kärjistämään tilannetta niin, että miesten osuus yliopistossa tulee pienenemään. Jos luomme rakenteen, jossa tietty osa putoaa pois, se on yhteiskunnan kokonaisedun kannalta hölmöä.

Mikäli ylioppilastutkinnon painoarvo korkeakoulujen pääsykokeissa nousee, Adlercreutzin mukaan on luotava takaportteja, joilla olisi mahdollista korjata huonoa koulumenestystä pääsykokeissa.

– Vähintäänkin pitäisi varmistaa, ettei uusintakokeiden määrää rajoiteta. Kaiken kaikkiaan olisi tietenkin parasta jos voisimme paikallistaa nykyisen koulujärjestelmämme ongelmat, miksi pojat menestyvät tyttöjä heikommin?

”Se ei tietenkään ole aina erilainen kuin naisnäkökulma.”

Vaikka hallituskausi on jo pitkällä eduskunnan miesverkosto järjestäytyi tällä kaudella vasta vasta nyt (10.11.).

Verkosto ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi.

Ajankohtaisia aiheita verkostolla ovat korkeakoulujen pääsykoeuudistuksen ohella vanhempainvapaajärjestelmän uudistaminen, huoltajuuskysymykset, seksuaalinen häirintä, kansalaispalvelus, poikien kouluongelmat ja miesten syrjäytyminen.

Miesverkoston ensimmäisessä kokouksessa 10.11. puheenjohtajaksi valittiin Adlercreutz ja varapuheenjohtajiksi Kari Uotila (vas.) ja Kari Tolvanen (kok.).

– Miesverkosto yrittää erityisesti nostaa esille miesnäkökulmaa eri asioissa. Se ei tietenkään ole aina erilainen kuin naisnäkökulma, Adlercreutz sanoo.

Hänen mukaansa miesverkosto ei ole mikään miesten puolesta eduskunnassa toimiva ryhmä eikä se aja mieskansanedustajia asemiin. Kyse on sen sijaan esimerkiksi lainsäädännön ongelmakohtien huomioimisesta ja parantamisesta. Tällä hetkellä puhuttaa esimerkiksi perhevapaauudistus.

– Se on selkeä asia, jossa voi pohtia isän asemaa. Eli miten saadaan sellainen perhevapaauudistus, että isät ottaisivat isomman osuuden vastuusta perheessä. Se kasvattaisi perheiden hyvinvointia ja miesten hyvinvointia isänä.

Asia liittyy myös kysymykseen lasten tapaamisoikeudesta eron jälkeen. Adlercreutz muistuttaa tutkimuksista, joiden mukaan isät saavat paremmin lasten huoltajuuden tai osahuoltajuuden tilanteissa silloin, kun he ovat käyttäneet perhevapaitaan.

”Ei se minua häiritse.”

Mieskansanedustajien ohella miesverkostoon ovat tervetulleita myös naiskansanedustajat. Eduskunnassa on myös naisverkosto, jonka jäseniä ovat vain naiset.

– Ei se minua häiritse. Mielestäni se olisi mukava, jos sinne voisivat miehetkin liittyä, mutta miesverkostoon ainakin voivat naisetkin liittyä, Adlercreutz sanoo.

Mitään tasa-arvo-ongelmaa Adlercreutz asiassa näe. Hän huomauttaa, että epätasa-arvoa eduskunnassa kokevat pikemminkin naiset.

– On tasa-arvo-ongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi siihen, miten puolueet jakavat valiokuntapaikkoja ja miten heikot edustukset naisilla on näissä niin sanotuissa ehkä painavimmissa valiokunnissa. Eli koulutukseen, kulttuuriin ja terveyteen liittyvät kysymykset ovat naisilla ja miehet puhuvat taloudesta ja turvallisuuspolitiikasta sekä puolustuksesta. Se on minusta se eduskunnan tasa-arvo-ongelma.

Kike Elomaa liittyi toissaviikolla.

Eduskunnan miesverkostoon on toistaiseksi liittynyt yksi nainen. Hän on Ritva ”Kike” Elomaa perussuomalaisista.

– Sen takia, että sieltä tuli mainos, että miesverkosto pitää kokouksen. Siinä luki lopussa, että naisedustajat ovat myös tervetulleita. Olen ollut elämäni aikana miesvaltaisissa jutuissa, jos ajatellaan urheilua, peltotöitä kotona. Olen tottunut tulemaan hyvin miesten kanssa toimeen. Sitä naisnäkökulmaa veisin siihen ryhmään. Se kiinnosti. Toissaviikolla liityin, Elomaa sanoo.

Eduskunnan naisverkoston puheenjohtaja on kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.). Hän perustelee naisverkoston institutionaalisuudella sitä, että siihen kuuluvat vain naiskansanedustajat.

– Siihen kuuluvat kaikki eduskunnan naiskansanedustajat ja jokaisesta puolueesta kuuluu työvaliokuntaan yksi nainen.

Sarkkisen mukaan miesverkosto on sen sijaan vapaamuotoisempi ja siinä mielessä erityyppinen kuin naisverkosto.

Sarkkinen kertoo, ettei ole ajatellut sitä, voisivatko mieskansanedustajatkin liittyä naisverkostoon.

– Eikä kukaan mieskansanedustaja ole ilmaissut kiinnnostusta sellaista kohtaan. En osaa sanoa, en ole koskaan ajatellut asiaa, emmekä ole tästä keskustelleet. En osaa kommentoida, Sarkkinen pohtii.

Keskustelua aiheesta

”Herra armahda” – Liisa Jaakonsaarelta suorasanainen viesti katoliselle kirkolle

Kuva: Kari Hulkko
Liisa Jaakonsaari.

SDP:n europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari on kirjoittanut suorasanaisen tviitin Twitterissä Australian järkyttävästä pedofiliaskandaalista.

Pitkän tutkimustyön perusteella laadittu raportti paljasti kymmenientuhansien lasten hyväksikäytön erilaisissa instituutioissa. Eniten tapauksia on Austarlian katolisen kirkon sisällä.

Epäilyjen mukaan jopa seitsemän prosenttia papeista on syyllistynyt lasten hyväksikäyttöön.

Jaakonsaaren päivitys liittyy hänen päivittäiseen joulukalenteri-tviittien sarjaan.

– Katolisessa kirkossa pitäisi reformoida pappien selibaatti. On johtanut suoraan sanoen institutionaaliseen pedofiliaan. Herra armahda.

Keskustelua aiheesta

Nyt puhuu demarimeppi: Kohtuutonta vouhkaamista

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri vertailee tviitissään kahta asiaa, joita maamme hallitus on paraikaa ajamassa läpi.

Toinen on alkoholilaki ja toinen niin kutsuttu työttömien aktiivimalli, joka leikkaa rajusti työttömyysturvaa, mikäli työtön ei löydä töitä.

Kumpula-Natri vaikuttaa olevan huolissaan, että työttömien asiat jäävät alkoholikeskustelun jalkoihin.

– Miten toisessa parlamentissa tällä hetkellä kansan edustajana olevana minusta tuntuu että 0,8% muutos on kotona kohtuuttoman vouhkaamisen kohteena? Erikoisoluita eikä vain IV. Limuviinoja ei olis tarttenut. Työttömän leikkaus 5% jää show’n jalkoihin, Kumpula-Natri päivittää.

0,8 prosentilla hän viittaa siihen, että eduskunta äänesti tänään vähittäismyynnin alkoholiprosentin 5,5:een 4,7:stä eli prosentti se nousi 0,8 prosenttiyksikköä. Aktiivimalli taasen voi tarkoittaa työttömälle lähes viiden prosentin leikkausta työttömyysturvaan.

Keskustelua aiheesta

Käräjätuomarit valtiosalaisuuksien vahdeiksi – ”Aiheettomatkin lupahakemukset sujahtavat vaivatta läpi”

Kuva: Aleksi Vienonen

– Tiedustelulaki uhkaa asettaa tuomarit kumileimasimiksi, kirjoittaa perjantaina ilmestynyt Advokaatti-lehti.

Valmistelussa oleva tiedustelulakipaketti lisäisi suojelupoliisin ja puolustusvoimien salaisia tiedonhankintakeinoja. Olisiko tuomioistuimilla asiassa todellista kontrollia? kysyy tuore Advokaatti (suom. Asianajaja-lehti)

– Tuomarien pitää jatkossa arvioida valtakunnan turvallisuutta, mikä poikkeaa täysin heidän normaalista työnkuvastaan. Ei heillä ole päivittäisessä työssään sellaisia juttuja, joissa on kyse valtiosalaisuuksien karkaamisesta ja hakkeroinnista sillä tasolla, millä tiedustelumaailma toimii, asianajaja Markku Fredman sanoo Advokaatin haastattelussa.

Tiedustelutoimenpiteiden myötä tuomareille ollaan siis antamassa uusi tehtävä. Fredmanin mukaan on turha toivoa, että tuomioistuin suodattaisi perusteettomat ja aiheettomat lupahakemukset.

Valtiontaloudessa ei ymmärretä, että toimiva oikeusvaltio on kilpailuetu

Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola kiinnittää pääkirjoituksessaan huomiota Suomen oikeusjärjestelmän kehittämiseen. Toimiva oikeusvaltio on kilpailuetu. Kansainvälisesti toimivat yritykset eivät päätä sijoittumisestaan pelkästään yhtiöveroprosentin perusteella, vaan tutkivat muun ohella myös sitä, kuinka riippumaton, luotettava ja nopea kunkin maan oikeusjärjestelmä on. Käsittelyajat suomalaisissa tuomioistuimissa ovat edelleen liian pitkiä.

– Käräjäoikeuksien resursseja tulee lisätä. Kolmen tuomarin kokoonpanoja ja tuomareiden erikoistumista tulee käräjäoikeuksissa edistää. Käräjäoikeusverkoston supistamista ei saa käyttää säästökeinona, vaan mahdollisuutena laadun parannukseen. Koko tuomioistuinlaitoksen ja oikeusavun yhteenlasketut kulut ovat alle prosentti valtion budjetista, Ruohola toteaa.

 

Asianajajaoikeuden työelämäprofessori haluaa kehittää opiskelijoiden työelämävalmiuksia

Helsingin yliopisto haluaa tiivistää yhteistyötä työelämän suuntaan. Konkreettisena osoituksena tästä on vuoden 2018 alusta alkava ensimmäinen asianajajaoikeuden työelämäprofessuuri. Tehtävään kutsuttu asianajaja Tuomas Lehtinen Asianajotoimisto Castrén & Snellmanilta haluaa opettaa hyvää asianajajatapaa ja työelämässä tarvittavia taitoja.

– En ole tippaakaan tenttikeskeinen ihminen. Uskoakseni kukaan ei halua kirjoittaa huonoja vastauksia – enkä minä jaksa lukea niitä. Ulkoa oppiminen ei kehitä työelämävalmiuksia. Sen sijaan aion korostaa tiedonhaun sekä tiedon ymmärtämisen ja soveltamisen merkitystä, Lehtinen sanoo.

Turvallisuuteen keskittyminen hautaa alleen ajatuksen kansakunnan valistumisesta

Suomalaisen kulttuurin perinteisiä arvoja ovat olleet koulutuksen, sivistyksen ja totuudenmukaisen tiedonvälityksen arvostaminen, kirjoittaa Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström. Meillä on maailman vanhin lehdistönvapauslaki ja sanomalehtien lukeminen on meillä yhä maailman huippua. Nykyään turvallisuusuhatkin liittyvät pitkälti tiedonvälitykseen eli valeuutisiin ja informaatiovaikuttamiseen. Niitä ei ehkäistä valtion mahtikäskyillä, mutta niihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi koulutuksen ja vastuullisen journalismin keinoin, kirjoittaa Advokaatti.

”Just saying” – Nasima Razmyarilta viesti eronneelle Mikael Jungnerille

Kuva: Jari Soini
Apulaispormestari Nasima Razmyar on toiminut aikanaan Mikael Jungnerin eduskunta-avustajana. Jungner oli SDP:n kansanedustaja 2011–2015.

Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) on tviitannut SDP:n entiselle puolusihteerille ja kansanedustajalle Mikael Jungnerille, joka ilmoitti eilen eroavansa sosialidemokraattisesta puolueesta.

– Olet Mikael Jungner hyvä demari. Sääli, että erosit puolueesta. Sisäisestä demariudestasi et pääse ihan niin helposti, Razmyar viestittää.

– Just saying, Razmyar päättää, kuten Jungnerilla on ollut tapana kirjata tviittiensä perään.

Työhistoriassaan Nasima Razmyar on toiminut muun muassa Mikael Jungnerin eduskunta-avustajana.

Myös kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) on ottanut kantaa Jungnerin eroon puolueesta.

Hän pitää Jungnerin ratkaisua valitettavana.

– SDP:ssä on (ja tarvitaan) liberaaleja näkemyksiä. Ne mahtuva hyvin edistysmielisen hyvinvointipuolueen agendalle, Tuppurainen kirjoittaa.

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne harmitteli Helsingin Sanomissa Jungnerin eroa.

– Harmittava asia, kun luova ja aktiivinen kaveri eroaa. Täytyy kuitenkin sanoa, etten ole täysin yllättynyt siitä, että hän sanoi kulkeneensa pikkuisen eri suuntaan, Rinne toteaa.

”Muuten…” – Jussi Halla-aho: Puoluekokoukseen osallistuvien sinisten jäsenten on syytä erota perussuomalaisista ennen kokousta

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Sininen tulevaisuus rp. järjestää perustavan puoluekokouksen Tampereella huomenna lauantaina. Perussuomalaisista irronnut uusi puolue tähtää seuraaviin eduskuntavaaleihin alle kahden prosentin gallupkannatuksesta.

Perussuomalaisten nykyinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho jatkaa kokouksen alla puolueiden välillä ollutta kiistaa.

”Sinisten toiminnassa on useita henkilöitä, jotka syystä tai toisesta eivät ole vapaaehtoisesti luopuneet perussuomalaisten jäsenyydestä. Useimmat puolueet edellyttävät säännöissään, että niiden jäsenet eivät kuulu mihinkään toiseen puolueeseen. Oletan, että näin on sinisissäkin”, hän kirjoittaa Facebook-sivuillaan.

Halla-aho sanoo muistuttavansa ystävällisesti, että kokoukseen osallistuvien sinisten jäsenten on syytä ennen kokousta erota perussuomalaisista, elleivät ole sitä aiemmin tehneet.

”Muuten on mahdollista, että heidän jäsenyytensä sinisissä on pätemätön, samoin kokouksessa suoritetut äänestykset. Olettaen, että äänioikeus kokouksessa on vain puolueen jäsenillä.”