Pääaiheeksi nousi sama kuin viime torstaisella kyselytunnilla eli kysymys poliisien määrärahoista.

Opposition toinen keihäänkärki oli suunnattu selonteon sisältöön. Niin kutsuttuja kovia keinoja katsottiin olevan liian vähän ja pehmeitä liikaa.

Hallituspuolueista taasen muistutettiin, että poliisin määrärahat joka tapauksessa nousivat ja yhtä lailla siellä on halua korottaa niitä lisää.

Pormestariksi siirtyneen Anna-Kaisa Ikosen (kok.) tilalle eduskuntaan tullut poliisikansanedustaja Jari Kinnunen (kok.) käytti salissa huomattavan kovaa kieltä hallitusta kritisoidessaan.

– Te olette puuttuneet poliisiin operatiiviseen toimintaan ennennäkemättömällä ja -kuulumattomalla tavalla. Näin toimien te olette aiheuttaneet hämmennystä ja kansalaisten luottamuksen horjumista poliisia kohtaan. Te olette antaneet siunauksenne suorastaan lainvastaiseen toimintaan ja se on edelleen ollut omiaan aiheuttamaan epävarmuutta kansalaisten keskuudessa, hän pauhasi.

SDP:n kansanedustaja Eveliina Heinäluoma sanoi pitävänsä erikoisena keskustelussa luotua vastakkainasettelua niin sanottujen pehmeiden keinojen ja kovan turvallisuuden välillä.

– Kyllä meidän viranomaisetkin tunnustavat, että turvallisuuden tunne syntyy luottamuksesta yhteiskuntaan ja toisiin ihmisiin, osallisuuden kokemuksesta, elämänhallinnasta, ennustettavuudesta ja oikeudenmukaisuuden kokemuksesta. Sen lisäksi luottamusta rakennetaan sillä, että meidän viranomaisilla on riittävät resurssit, Heinäluoma sanoi

– Esimerkiksi poliisin määrän lisäämisessä kyse on siitä, että kansalaisten luottamus säilytetään. Mitä vähemmän rikoksia selvitetään, mitä vähemmän poliisi näkyy katukuvassa, sitä enemmän luottamus rapautuu. Ja tähän kehitykseen puututaan monin eri työkaluin sekä poliisien määrää lisäämällä, johon sosialidemokraatit ovat vahvasti sitoutuneet, sekä monilla muilla yhteiskunnan eri toimilla, hän jatkoi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen tulkitsikeskustan ryhmäpuheenvuoroa niin, että siinä katsottiin, että poliisin rahankäyttö on ongelma eivätkä liian pienet resurssit.

– Mistä te keskusta olette tämmöisen päähänne saanut, että poliisi tuhlaa jotenkin rahaa?

Keskustan ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Hanna Huttunen kiisti Rantasen tulkinnan.

– Ei varmasti sanottu, että poliisien rahankäyttö on ongelma.

Huttunen painotti puheenvuorossaan sitä, että poliiseja on saatava harvaanasutuille alueillekin.

Kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie summasi, että “välttämättä yhteistä tilannekuvaa ei ole muodostunut tässä sisäisen turvallisuuden selonteossa sillä tasolla, mikä olisi ollut toivottavaa”.

Sisäisen turvallisuuden selonteon laadintaa seurasi myös parlamentaarinen seurantaryhmä puheenjohtajanaan SDP:n kansanedustaja Mika Kari.

Kari kiinnitti omassa puheenvuorossaan huomiota siihen, että sisäisen turvallisuudessa on enemmän yksityiskohtia, joissa puolueilla on erilaisia painotuksia, kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tai puolustuspolitiikassa. Kari toi realismia keskusteluun.

– Se on vain hyväksyttävä. Se kuuluu tähän poliittiseen järjestelmään.

Kari luonnehti myös, että selontekotyössä on arvokasta se, ettei arvostella vain nykyistä hallitusta vaan katsotaan myös menneeseen. Hän totesi, etteivät ongelmat ole syntyneet tämän hallituksen aikana.

– Joten pidetään kohtuudessa myös ikään kuin se arvostelu, jotta pystymme oikeasti kamppaamaan ne isommat ongelmat, joista varmaan koko tämä sali on yksimielinen, muun muassa poliisin määrästä, Kari sanoi.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra jatkoi heti perään ikään kuin eri sävellajissa.

– Selonteko vaikuttaa enemmän sosiaali- ja tasa-arvopoliittiselta moninaisuusohjelmalta kuin sisäisen turvallisuuden selonteolta, hän totesi.

Kokoomuksen poliisikansanedustaja Kari Tolvanen sanoi hänkin kannattavansa sisäisen turvallisuuden takaamisessa “ensisijaisesti pehmeitä keinoja”.

– Mutta siihen tarvitaan myös kovia keinoja ja tässä selonteossa valitettavasti ne puuttuvat.

– Meillä on katujengejä ja vankilajengejä. Näitä ei pelkästään päätä paijaamalla paranneta näitä asioita.

Tolvanen puhui turvallisuusviranomaisten rahoituksesta ja käytti siinä yhteydessä myös sanaa “katastrofi”.

– Varmasti kaikki ryhmät täällä salissa kantavat huolta poliisin näkyvyydestä ja resurssien riittävyydestä, sanoi puolestaan keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs.

Pylväs totesi myös, että poliisien määrärahoja on lisätty 2017–2022 700 miljoonasta 850 miljoonaan.

– Kehitys on kasvava, nousujohteinen. Siitä huolimatta tunnistan tämän ongelman.

Vihreiden varapuheenjohtajan, kansanedustaja Hanna Holopaisen mukaan hallitus on panostanut yhteiskuntarauhan turvaamiseen ennennäkemättömällä tavalla.

– Tämä hallitus on hoitanut menestyksekkäästi koronaa ja turvannut yhteiskunnan toimintakyvyn näissä erittäin poikkeuksellisissa oloissa. Tämä hallitus on lisäksi panostanut lisäresursseja sisäisen turvallisuuden viranomaisten toiminnan turvaamiseksi, Holopainen sanoi jatkaen, ettei hallituskaan ole kuitenkaan pystynyt kaikkia historiassa tehtyjä virheitä korjaamaan.

SDP:n kansanedustaja Heidi Viljanen on työskennellyt päihdekuntoutuslaitoksen johtajana.

– Voin kertoa, että ei se päihdetyö- ja sosiaalityö päihdekuntoutujan kanssa aina pelkästään päänsilittelyä ole. Se on arjen pelisääntöjen opettelua, vastuuttamista ja rikollisesta kierteestä pois pääsyä, Viljanen sanoi.

Viljanen painottikin, että on aivan keskeistä, että puhutaan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamisesta.

– Se on osa sisäistä turvallisuutta.

– Poliisit ovat meidän sankareita, pelastajat ovat meidän sankareita. Se on varmasti kiistatta näin. Mutta arjen sankareita ovat myös ne, jotka tänä päivänä huolehtivat meidän huono-osaisista, tarjoavat ruoka-apua, tarjoavat kohtaamispaikan, tarjoavat majapaikan tulevaksi yöksi. He ovat arjen sankareita. He ovat myös sisäisen turvallisuuden sankareita.