– Suomea vaivaa vakava sairaus. Sen nimi voisi olla kuihtumissairaus, latinaksi morbus tabes. Jos todetaan tauti ja siihen annetaan väärää lääkettä, voi käydä niin, että tauti pahenee. Tämän olemme nähneet, Lindén aloitti.

Hän sanoi hallituksen löytäneen keskiviikkona päättyneessä kehysriihessään kymmeniin kohteisiin lisää rahoitusta.

– Mutta aina löytyy yksi kohde, josta hallitus haluaa leikata. Se on julkinen terveydenhuolto ja vanhusten palvelut.

Lindénin mukaan hallituksella olisi ollut riihessään mahdollisuus talouden suunnanmuutokseen mutta se ei mahdollisuuteen tarttunut. Lindén syytti hallitusta kaikkien työllisyyttä ja velkaantumista koskevien tavoitteidensa heittämisestä romukoppaan.

Epäonnistuneen politiikan seuraukset maksatetaan Lindénin mukaan tavallisiin suomalaisiin kohdistuneilla leikkauksilla.

KOSKA pääministeri Petteri Orpo (kok.) oli EU-kokouksessa Kyproksella, vastausvuorossa oli varapääministeri Riikka Purra (ps).

Purra vakuutti hallituksen jatkaneen vastuulliseksi kutsumaansa talouspolitiikan linjaa. Hän jatkoi listaamalla lyhyesti riihessä sovittuja kasvu- ja työllisyystoimia.

– Samaan aikaan täytyy sanoa sosialidemokraateille, joiden viestintää olen taas ihmetellyt tässä muutaman päivän. Te olette sitoutuneet näihin sääntöihin. Te olette sitoutuneet velkajarruun. Nämä samat hankalat päätökset ovat teidän edessänne mikäli te joskus hallituksessa valtaa käytätte, Purra jyrisi ja syytti SDP:tä populismista.

Keskustan kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi muisteli puheenvuorossaan Orpon hallituksen alkupäiviä.

– Osalla suomalaisista oli sellainen toivon kipinä, että nyt julkinen velkaantuminen saadaan kuriin, Lohi sanoi.

Seuraavaksi hän kävi läpi talouslukujen kehittymistä hallituksen kolmivuotisen taipaleen ajalta.

– Miten kävikään? Suomen valtio velkaantuu nyt ennätysvauhtia. Tämä ongelma on yhteinen. Ja sen takia, että se on niin suuri, me yhdessä parlamentaarisesti sovimme velkajarrusta. Sen tavoite oli se, että aloitetaan jarruttamaan velkaantumista. Nyt hallituksella on mennyt nuo polkimet sekaisin. Te painatte kaasua ja tuotte eduskuntaan neljän vuoden suunnitelman, jossa velkaantuminen kiihtyy entisestään. Miten tämä voi olla mahdollista, kun me juuri sitouduimme yhdessä jarruttamaan velkaantumista.

ORPON hallituksen alkuvaiheessa julkisen talouden alijäämä oli runsaat 8 miljardia. Hallituksen eilen esittelemän talousennusteen mukaan alijäämä olisi vuonna 2030 yli 17 miljardia.

Purra toisti hallituksen tehneen säästöpäätöksiä useita kertoja kautensa aikana.

– Tulevaisuuden alijäämäluku, 17 miljardia, se on hirvittää luku, kyllä. Kerroin mistä se koostuu. Mutta se, että te väitätte, että me olemme painaneet kaasua velkaantumiselle, kun me olemme tässäkin kehysriihessä nimeomaan hakeneet rahoitusta muilla säästöillä kaikille kasvutoimille, Purra vastasi Lohelle.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman muistutti, että Suomi otti koronapandemian synkimmän vaiheen poikkeusoloissa 17,4 miljardia velkaa. Hän ihmetteli miksi Orpon hallitus on nyt sallimassa samanlaisen velkaantumisen ilman poikkeusoloja.

– Valtiovarainministeri Purra ette te tässä tilanteessa ole sen takia, etteikö teidän sakset olisi riittävän terävät. Ettekä siksi, ettettekö osaisi ylpeillä niillä leikkauksilla, jopa hymyillä ja laittaa kuvia niistä leikkauksista, joita olette tehnyt. Te olette tässä tilanteessa sen vuoksi, että te olette Euroopassa pahiten epäonnistuneet työllisyydessä, kasvussa ja sen vuoksi velkaantuminen on kasvussa, Lindtman sanoi ja kysyi onko hallituksen tavoitteissa ylipäänsä rajaa, jonka jälkeen projektin voi todeta epäonnistuneen.

Purra perusteli velkaantumista ulkoisilla shokeilla, kasvavilla puolustus- ja sote-menoilla sekä muun muassa korona-aikana otetun valtionvelan kasvaneilla korkokuluilla.