Perustuslakivaliokunnan lausuntoluonnos valinnanvapauslaista oli levinnyt ilmeisen laajasti ja päätynyt muun muassa mediaan. Asiaa on luonnehdittu äärimmäisen vakavaksi.

Puhemies Paula Risikko (kok.) oli nostannut esiin myös kysymyksen sote-uudistuksen etenemisen aikataulusta.

Kokoomuksen kokousedustuksessa huomiota kiinnitti se, että paikalla kokouksessa oli kansanedustaja Ben Zyskowicz, joka on vasta toinen varapuheenjohtaja omassa ryhmässään. Zyskowicz on myös perustuslakivaliokunnan varajäsen ja varsin aktiivinen vaikuttaja valiokunnassa. Hänen on väitetty hidastavan valiokunnan työtä, minkä hän on kiistänyt.

– Ei tässä ole mitään salaliittoja, hän jatkoi.

Kaikkien puolueiden puheenjohtajatkaan eivät olleet päässeet paikalle kokoukseen.

Puhemies Risikko ilmoitti, että eduskunnan työjärjestyksen asiakirjojen julkisuutta koskevaan lainsäädäntöön ei ole tarvetta tehdä tässä vaiheessa muutoksia.

– Jos luokittelisimme asiakirjat salaisiksi, siinä on kyllä hyvin korkea kynnys. Mehän pyrimme tietysti koko ajan siihen, että julkisuutta lisätään. Meillä on erittäin korkean kynnyksen takana ihan lainsäädännön näkökulmasta se, mitkä asiakirjat julistetaan salaisiksi, hän jatkoi.

– Totesimme myöskin sen, että nyt kun perustuslakivaliokunta käy läpi tiedusteluvalvontavaliokuntaa koskevaa asiakirjojen julkisuutta, siinä yhteydessä valiokunta käy vielä läpi myöskin yleensä perustuslakivaliokunnan asiakirjojen julkisuutta.

Risikon mukaan perustuslakivaliokunnassa pohditaan myös, onko työjärjestykseen tarvetta tehdä muutoksia. Tänään pohdinnassa oli Risikon mukaan myös se, tulisiko eduskunnan työjärjestykseen lisätä käsite kansallinen turvallisuus, joka tulee tiedustelulakeihin.

– Eli kansallinen turvallisuus olisi yksi kriteeri julistaa salaiseksi valiokunnan asiakirja, mutta tässä totean kyllä nyt sen, että ei valinnanvapaus nyt ihan vielä ole kansallista turvallisuutta.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Annika Lapintie (vas.) kertoi Demokraatille, että ylipäänsä ei ole tullut selvyyttä, mistä vuoto on peräisin eikä hänen mukaansa asiasta varsinaisesti tänään keskusteltukaan.

Tiedotustilaisuudessa Lapintie sanoi ottaneensa tämän päivän kokoukseen pohjaksi pitkäaikaisen perustuslakivaliokunnan asiantuntijan professori Mikael Hidénin ajatelmia. Hidénin mukaan perustuslakivaliokunta toimii poliittisessa kokoonpanossa ja käsittelee asioita, joilla on iso poliittinen merkitys. Samalla sen pitää kuitenkin tehdä kestäviä juridisia linjauksia siitä, mikä on perustuslain ja mikä on ihmisoikeussopimuksien mukaista.

– Hidénin resepti työstä selviämiseen on se, että koko eduskunnan tulee kunnioittaa perustuslakivaliokunnan integriteettiä eli sitä, että perustuslakivaliokunnan jäsenet eivät saa poliittista ohjausta omilta eduskuntaryhmiltään tehdessään arviota.

Lapintien mukaan tätä painotetaan nyt kansanedustajille eduskuntaryhmissä.

– Perustuslakivaliokunnan jäsenet tehdessään juridisia arvioita eivät ole eduskuntaryhmiensä tai poliittisten puolueittensa ohjattavissa poliittisin perustein.

– Vuoto, joka on vielä ei-julkisen asiakirjan osalta, eli lausuntoluonnoksen osalta, uhkaa vakavasti perustuslakivaliokunnan integriteettiä… Oletan nyt, että niin puolueiden läsnäolleet puheenjohtajat kuin eduskuntaryhmien puheenjohtajat vakavasti tämän omissa ryhmissään ottavat esille, Lapintie sanoi.

Hän totesi, ettei voi olla niin, että esimerkiksi valtioneuvostolla olisi käsissään perustuslakivaliokunnan lausuntoluonnosa.

Demokraatille hän tarkensi tilaisuuden jälkeen, että ei ole yksilöitävissä, missä puolueissa poliittista ohjausta olisi ollut.

Lapintie kävi medialle läpi myös hieman historiaa. Kun perustuslakivaliokunta on eri kertoina historiassa pohtinut asiakirjojen salaiseksi julistamista, Lapintien mukaan se on ollut julkisuushakuisen linjan kannalla eli kynnys julistaa asia salaiseksi on todella korkea.

Hän kuitenkin näkee, että perustuslakivaliokunnan tiedustelulakien yhteydessä järjestettävässä pohdinnassa esiin nousee myös se, onko aihetta todeta, että perustuslakivaliokunnan vielä valmisteilla oleva lausuntoluonnos olisi keskeneräisenä salassa pidettävä.

Tätä kysytään myös perustuslakiasiantuntijoilta.

– En osaa sanoa lopputulosta. Itse ajattelen myös, että voisimme ehkä katsoa, mikä on tuomioistuinten käytäntö. Siellähän virkavastuulla virkamiehet toki tekevät, mutta tilanne ehkä on vähän samantyyppinen.

Sote- ja maakuntauudistuksen aikatauluista puhemies Risikko totesi, että tämän päivän kokouksessa todettiin, että nyt odotellaan kaikessa rauhassa perustuslakivaliokunnan lausuntoa valinnanvapauslaista. Vasta sen jälkeen tarkennetaan aikatauluja.

– Se on nyt jo ihan selvää, että lokakuussa ei pysty järjestämään maakuntavaaleja ja sen on sanonut myöskin pääministeri viime viikonlopun aikana ja sen ovat sanoneet monet muut. Lähtökohta on se, että eduskunta päättää aikataulut ja se, että teemme mahdollisimman hyvää työtä.

Nyt eduskunnassa on täysistuntovarauksia 6.7. asti.

– Tällä hetkellä näyttäisi, että se riittää.

Risikolta kysyttiin, onko mahdollista, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö valinnanvapaudesta valmistuu niin, että eduskunta pääsee äänestämään ennen kesätaukoa asiasta, vai käykö niin, että asia venyy tai peräti kaatuu.

– Me emme pysty sanomaan sitä vielä, hän vastasi.

– Kaikki riippuu siitä, miten etenee perustuslakivaliokunnan lausunto, mitä muutoksia siinä esitetään, millä aikataululla niitä kyetään tekemään. Kaikki tämä vaikuttaa lopulliseen aikatauluun. Lähtökohta on, että ne lait, jotka on sovittu kevätkaudelle, saataisiin ennen taukoa eteenpäin, Risikko lisäsi.