Turva – Hymy

Eduskunta-avustajien verkosto: Häirintään eduskunnassa ei ole puututtu

Kuva: Lehtikuva

Eduskunta-avustajien verkosto, Avustajat ilman rajoja (AIR), ei ole yllättynyt viime aikojen uutisoinnista liittyen seksuaaliseen häirintään eduskunnassa. Tilanne on ollut ongelmallinen jo useiden vuosien ajan, mutta häirinnän ehkäisemiseksi ei kuitenkaan ole otettu käyttöön selkeitä toimintatapoja.

Myös jo ilmenneiden tapausten käsittely on ollut avustajien mukaan puutteellista.

– Eduskunnan hallinto on ollut haluton puuttumaan häirintään. Tässä näemme seuraukset siitä, että asiaan ei ole suhtauduttu sen edellyttämällä vakavuudella, toteaa Avustajat ilman rajoja -verkoston puheenjohtaja Sarianna Mankki sanoo tiedotteessa.

Eduskunnalla on nimellisesti nollatoleranssi häirinnän suhteen, ja käytössä on ohjeistus häirintään ja epäasialliseen kohteluun puuttumiseksi. Toimeenpano ja viestiminen on kuitenkin verkoston mukaan täysin laiminlyöty.

– Häirinnän kitkemiseksi tarvitaan koko työyhteisön toimintakulttuurin ja asenteiden muutosta. Nollatoleranssi ei synny itsestään, vaan vaatii taakseen aktiivisia toimia, sanoo Avustajat ilman rajoja -verkoston varapuheenjohtaja Heini Rask.

Vuoden 2016 työpaikkakyselyn mukaan seitsemän avustajaa oli kokenut häirintää tai epäasiallista kohtelua. Vuoden 2017 lopussa toteutetun työtyytyväisyyskyselyn tulosten pitäisi olla valmiit tammikuussa 2018.

YLEn häirintäkyselyn (12.12.2017) perusteella seksuaalista häirintää oli kokenut 13 eduskunta-avustajaa tai ryhmäkanslian työntekijää.

Virallisen reitin eli eduskunnan kansliaan ilmoitettujen tapausten määrä onkin vähäinen suhteutettuna YLE:n toteuttamaan kyselyyn. Tämä kertoo avustajien verkoston mukan liian korkeasta kynnyksestä ilmoittaa häirintätilanteista.

Valta-asemat ja hierarkia eduskunnassa.

YLEn mukaan sille toimitetuissa tarinoissa toistuu, että häiritsijä on ollut valta-asemassa uhriinsa nähden. Avustajien verkosto toteaa, että usein edustajia ei pidetä tavallisina työyhteisön jäseninä, joita sitovat samat säännöt kuin muitakin. Kansanedustajien toimintaa katsotaan läpi sormien, sillä kansalta saatu mandaatti on niin vahva.

– Tämä on erityisen haitallista häirintätapauksissa. Eduskunnan hallinto ja eduskuntaryhmät ovat olleet häirinnän suhteen täysin hampaattomia, sanoo Mankki.

Vahvasti hierarkkisessa työympäristössä häirinnän ennaltaehkäisyyn ja siihen puuttumiseen pitäisi olla selkeät toimintamallit ja -tavat. Tällä hetkellä ei Avustajat ilman rajoja -verkoston mukaan ole kuitenkaan selvää, millaisiin toimenpiteisiin häirinnästä ilmoittaminen voi johtaa ja ketä kaikkia prosessiin osallistuu, miten ja missä vaiheessa.

Eduskunta-avustajat ovat häirintätapauksissa erityisen heikossa asemassa. Avustajat ovat usein poliittisesti aktiivisia ja lojaaleja avustamalleen kansanedustajalle sekä puolueelle. Lisäksi monella on tähtäimessä poliittinen ura.

Anonyymit ilmoitukset on käsiteltävä ja otettava vakavasti.

Eduskunnan kanslia lanseerasi vuonna 2017 häirintäilmoituslomakkeen, jossa häirinnän kohteeksi joutuneen pitäisi ilmoittaa kuka teki, mitä ja milloin, kaikki omalla allekirjoituksella.

Lomakkeen täyttämisen on sanottu oleva vapaaehtoista, mutta käytännössä sitä avustajien verkoston mukaan vaadittu monessa tapauksessa. Eduskunnan kanslia on ollut haluton puuttumaan häirintään, jos häirintää kokenut ei halua tulla esiin omalla nimellä ja naamalla, verkosto kokee. Ennaltaehkäisyyn ei ole panostettu juuri lainkaan.

Häirinnästä pitäisi ehdottomasti voida ilmoittaa anonyymisti ja sen pitäisi olla mahdollisimman helppoa.

Avustajien verkosto toteaa, että esimerkki uhrin kohtuuttoman suuresta vastuusta saattaa oma kollega vastuuseen on kansanedustaja Päivi Räsäsen vuoden hiljaisuus sekä kansanedustaja Veera Ruohon epäröinti tehdä rikosilmoitus kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen toimista.

Euroopan parlamentissa pakolliset häirintäkoulutukset.

Avustajien verkosto painottaa, että eduskuntaan on luotava ilmapiiri, jossa häirinnästä uskallettaisiin puhua ja ilmoittaa.

Häirinnän kitkemiseksi on paljon erilaisia keinoja, kuten nollatoleranssista viestiminen ja esihenkilöiden kouluttaminen. Esimerkiksi Euroopan parlamentti hyväksyi lokakuussa päätöslauselman, jonka mukaan se ottaa käyttöön pakolliset häirintäkoulutukset henkilökunnalle ja parlamentin jäsenille.

Avostajien verkosto toteaa myös, että häirintään syyllistyneelle pitäisi olla mahdollista asettaa tarvittaessa sanktioita, kuten esimerkiksi Euroopan parlamentissa on tehty.

– Meillä on myös jo tarvittava lainsäädäntö: tasa-arvolaki kieltää seksuaalisen häirinnän ja rikoslaki puuttuu seksuaaliseen ahdisteluun. Lakeja olisi myös jo korkea aika alkaa soveltamaan, Mankki ja Rask sanovat.

– Haluamme korostaa, että häirintään voivat syyllistyä kaikki henkilöstöryhmät ja sukupuolet. Ei voida ajatella niin, että jotkut ryhmät olisivat automaattisesti tekijöitä ja toiset uhreja. Kaikki häirintätapaukset on otettava yhtä vakavasti, Mankki muistuttaa tiedotteessa.

– On työnantajan ja koko työyhteisön vastuulla muuttaa kulttuuria ja luoda sellainen ilmapiiri, jossa epäasiallista käytöstä ei hyväksytä ja se uskalletaan nostaa esiin. Ei voi olla niin, että on yksittäisen työntekijän ja hänen työtovereidensa vastuulla hoitaa häirintätilanteet kaikessa hiljaisuudessa, Rask päättää.

Keskustelua aiheesta

”Nyt on selityksen paikka” – Rinne vaatii Sipilältä selitystä Lindströmin puheille yleissitovuudesta: Onko tämä hallituksen virallinen kanta?

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kuvattuna eduskunnassa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaatii pääministeri Juha Sipilää kertomaan hallituksen kannan yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan. Työministeri Jari Lindström (sin.) antoi MustReadin haastattelussa ymmärtää, että edessä on keskustelu työehtosopimusten yleissitovuudesta ja irtisanomissuojasta.

– Kuinka paljon työministeri haluaa leikata suomalaisten palkkoja? Onko tämä hallituksen virallinen kanta? Pääministeri Sipilä piileksi työttömiä rankaisevan aktiivimallin kohdalla liian pitkään. Sama peli ei vetele enää. Sipilän on kerrottava suoraan, aikooko hallitus kajota yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan. Nyt on turha leikkiä kuurupiiloa. Nyt on selityksen paikka, Rinne vaatii tiedotteessa.

Rinne sanoo, että Sipilän hallituksen aikana palkansaajia ja työttömiä on kuritettu kohtuuttomasti.

– Pakkolaeista tunnettu Sipilän hallitus on heikentänyt ihmisten toimeentuloa. Lomarahoja on leikattu. Taloustilanteen aiheuttama lasku on maksatettu pieni- ja keskituloisilla palkansaajilla ja työttömillä ihmisillä. Työttömien rankaisumalli ei olekaan viimeinen asia, vaan lisää on tulossa. Nyt työministeri puhuu yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan koskemisesta. Sipilän on vihellettävä peli poikki, Rinne vaatii.

Rinne huomauttaa, että SDP on useaan otteeseen esittänyt vaihtoehtoja hallituksen talouspolitiikalle ja tarjonnut keinoja parantaa työllisyyttä.

– SDP:n yksi tärkeimmistä tehtävistä on palauttaa suomalainen luottamusyhteiskunta takaisin. Yksi konkreettinen esimerkki on se, että työllisyyttä voidaan parantaa ilman, että työttömiä rangaistaan. Siksi SDP on luvannut, että perumme työttömiä rankaisevan aktiivimallin ja uudistamme työllisyyspolitiikkaa niin, että työttömiä tuetaan ja autetaan. Se on pohjoismainen tapa hoitaa työllisyyttä.

Keskustelua aiheesta

Kommentti: Pitäisikö olla huolissaan? – Mihin katosi Petteri Orpo?

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Mihin katosi Petteri Orpo?

Mieltäni on kaihertanut jo pidempään kysymys, mihin on kadonnut kokoomuksen johtotähti, varapääministeri ja puheenjohtaja Petteri Orpo? Hän on ollut jo pitempää hiljaa kuin…niin no hienommin ilmaistuna…kuin pissi housuissa.

Ensin ajattelin syyksi vuodenaikaa, olihan joulu ja mielelläni sallin poliitikoillekin joululoman. Mutta nyt on kohta jo helmikuu ja hiljaisuus jatkuu. Tähän huopatossutehtaan haalausporukkaan ovat yhtyneet muutkin kokoomuslaiset valtuutetusta kansanedustajiin ja ministereihin.

Ihmetykseni vain lisääntyi, kun huomasin presidentinvaalien olevan ihan ovella. Kokoomukselta ei ole tullut viime aikoina yhtään kannanottoa, jossa olisi pohdittu näihin vaaleihin liittyviä teemoja. Ei ulkopolitiikkaa, ei nato-kannanottoja. Ei siis mitään.

Orpolle riittää, että kansanliikkeen sitoutumaton ehdokas vetelee omia linjojansa.

Toisaalta luulisi, että gallupeissa maan suurimmalla puolueella olisi ollut edes jotain sanottavaa vaikkapa presidentin tehtävistä. Vaalithan ovat kuitenkin vain joka kuudes vuosi.

Vai haluaako kokoomus, että presidentin tehtävistä keskustellaan vasta sitten, kun sen entinen puheenjohtaja ei ole ehdolla?

Kysymykseen ei vastaa kukaan. Kokoomus näyttelee kuollutta.

 

Heinäluoma – Maailma minuutissa: Nämä neljä tekijää ovat Suomen Nato-kannan takana

Kuva: Pekko Korvuo

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) tarttuu tällä viikolla Ruotsin Sälenissä pidetyn turvallisuuskonferenssin käynnistämään Nato-keskusteluun. Tviitin murtajassa puolestaan pohditaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin terveyttä.

Videon kuvaajana sekä editoijana toimii Pekko Korvuo.

Tarja Halonen: Äänestäminen on erinomainen tapa kunnioittaa sadan vuoden itsenäisyyttä

Kuva: Kari Hulkko
Viime eduskuntavaaleissa Tarja Halonen äänesti ennakkoon Helsingin kaupungintalolla.

Presidentti Tarja Halonen kehottaa Twitterissä kansalaisia käyttämään äänioikeuttaan.

Äänestäminen on tietysti aina tärkeää, ja nyt se on samalla erinomainen tapa kunnioittaa käytännössä Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä.

Ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys jatkuu 23.1. saakka.

Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 28. tammikuuta.

Ministeri äimän käkenä: ”Olen erittäin yllättynyt väitteestä, että siniset olisi lähes torpannut perhevapaaneuvottelut”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) painottaa, että perhevapaaneuvottelut ovat vielä kesken. HS uutisoi tänään, että ”sinisten leirissä hanketta pidetään jo lähes kuopattuna”.

– Olen erittäin yllättynyt väitteestä, että siniset olisi lähes torpannut perhevapaaneuvottelut. Neuvotteluthan ovat vielä kesken ja toteuttamiskelpoista mallia etsitään.

Mattilan mukaan siniset haluaa saada perhevapaauudistuksen maaliin siinä missä muutkin hallituspuolueet.

– Joitain uudistuksia on tarpeen tehdä. Sovitut reunaehdot ovat toki tiukat.

Kaikkea ei muuteta lainsäädännöllä.

Hän pitää työnantajien roolia merkittävänä, kun keskustellaan miesten jäämisestä perhevapaille.

– Meillähän on jo joustoja perhevapaiden käytössä. Kotihoidontuella lasta voi hoitaa kumpi tahansa vanhemmista kolmevuotiaaksi asti.

Mattila toivoo työelämään enemmän joustoa ja myönteisempää suhtautumista osa-aikatyöhön ja lyhyempään työviikkoon.

– Ja tietenkin myönteisempää ja kannustavampaa otetta isien mahdollisuuteen perhevapaiden käyttöön. Kaikkea ei muuteta lainsäädännöllä. Meille ensisijaista on, että perheiden vapaus päättää vapaiden käytöstä säilyy.

Siniset tekee ministerin mukaan parhaansa, että hallitus pääsee perhevapaauudistuksesta soputulokseen.