Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Eduskunta pui koronakriisin hoitoa – Orpo ja Essayah moittivat yksityisen puolen unohtamisesta, Halla-aho penää tavoitetta

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho eduskunnan täysistunnossa tänään.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) antoi eduskunnalle pääministerin ilmoituksen koronakriisin hoidosta.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Asiasta käydään paraikaa keskustelua täysistunnossa.

Alkupuolella äänessä olivat oppisitiopuolueiden puheenjohtajat Petteri Orpo (kok.), Jussi Halla-aho (ps.) ja Sari Essayah.

Orpon mukaan isossa kuvassa hallitus on onnistunut kriisin hoidossa.

– Ison kuvan lisäksi kriisin operatiivisessa hoitamisessa on tehty selkeitä virheitä, Orpo kuitenkin sanoi.

Hän mainitsi lentokenttätilanteen hoidon, suojavaruste-asiat ja yritystuet.

– Ei kyse ihan pikku asioista.

Lisää aiheesta

Orpon mukaan asiat on käytävä läpi, jotta “voidaan taas kansallisessa yhteisymmärryksessä jatkaa eteenpäin”.

Myös myönteisiä asioita.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan kriisi nostanut esiin monia rakenteellisia ongelmia ja haavoittuvuuksia, joihin on tärkeä puuttua jotta olisimme valmiimpia seuraavalla kerralla.

Hän nosti esimerkkeinä esiin vapaakaupan mahdollistamat pitkät tuotanto- ja hankintaketjut monilla teollisuuden aloilla ja “maatalouden täydellisen riippuvuuden vierastyövoimasta”.

– Toisaalta kriisillä on ollut myös kiistattomia myönteisiä vaikutuksia. Hiilidioksidipäästöt ovat pudonneet dramaattisesti, kun teollisuus ja kuljetukset ovat hiljentyneet Kiinassa ja Intiassa. Lentoliikenne on globaalisti puolittunut. Kysymys siis kuuluu, onko hallituksen tavoitteena palata kaikilta osin lähtötilanteeseen vai oppia virheistä ja pitää kiinni myös niistä myönteisistä asioista, joita pandemia on tuottanut.

Halla-ahon mukaan ratkaisu on yksinkertainen.

– Tuotetaan mahdollisimman suuri osa tarvitsemistamme asioista täällä kotimaisella työvoimalla, hän esitti perussuomalaisilta usein kuullun kannan.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sanoi, että kokonaisuutena Suomi on pärjännyt yhtenä parhaimmista kansakunnista koko maailmassa sairauden kanssa. Kuten pääministeri totesi, vaara ei ole Kurvisen mukaan kuitenkaan ohi, vaan kaikilta vaaditaan yhä kärsivällisyyttä.

Mikä on tavoite?

Kristillisdemokraattien puhenjohtaja Sari Essayah sanoi hoitajaliittojen viestittäneen, että koronaan liittyvä suojavarusteiden käytön ohjeistus paikka paikoin sekavaa ja puutteet kentällä ovat edelleen suuria.

– Onko hallituksella jokin ideologinen syy miksei pystytä ottamaan sekä yksityisen ja julkisen puolen parhaita käytäntöjä käyttöön?

Orpo yhtyi tähän.

– Yksityinen sektori tarjonnut koko ajan apua, hän sanoi ja kysyi, miksei testata enempää.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Paavo Arhinmäen mukaan Suomi on ainakin toistaiseksi onnistunut varsin hyvin verrattuna muihin maihin. Hän toivoi, että koulut ja kirjastot voisivat olla ensimmäisten joukossa, kun rajoitustoimia puretaan. Myös ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz haluaa, että koulussa päästäisiin mahdollisimman nopeasti normaaliin päiväjärjestykseen.

Adlercreutz kyseli myös paikallisen sopimisen perään yrityksissä.

Toisessa puheenvuorossaan Jussi Halla-aho sanoi, etteivät päätöksentekijät eivät voi lykätä vastuuta asiantuntijoille tai piilotella näiden selän takana. Halla-ahon mielestä nyt ei ole aivan selvää, mihin hallitus pyrkii, minimoimaan tartunnat ja kuolonuhrit vai minimoimaan rajoitustoimien taloudelliset ja sosiaaliset vahingot.

– On vaikea määritellä parhaita keinoja jos ei ole määritelty tavoitetta. Halla-aho kysyi hallitukselta, mikä on hallituksen tavoite ja strategia.

Liike nytin Hjallis Harkimon mukaan hallitus on onnistunut hyvin pandemian hallinnassa, kunhan rajoituksia ei pureta liian nopeasti. Hän ei kannata koulujen avaamista ennen kesää.

Lindman nosti esiin kirjeenvaihtajan ihmettelevän kommentin.

– Kun koronakriisi vyöryi päälle, oltiin tilanteessa jossa oli tehtävä nopeita päätöksiä. Elettiin epävarmuuden keskellä niin kuin nähtiin. On selvää, että sellaisessa tilanteessa ei ihan jokainen askel osu lankulle, niin kuin pääministerikin totesi virheitä on sattunut, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi.

Lindmanin painotti kuitenkin, että täytyy nähdä kokonaistilanne.

– Siinä on selvästi onnistuttu. Ylen Ruotsin kirjeenvaihtaja Kirsi Heikel itse asiassa hyvin kommentoi tätä, miltä näyttää maailmalta. Hän sanoi :”Täällä muut kirjeenvaihtajat puhuvat Suomen tilanteesta niin, että eikö siellä ollakaan tyytyväisiä. Ehkä maailman paras tautitilanne ja silti koko ajan vaaditaan jonkun päättäjän eroa.”

– Kansainvälisesti Suomi on onnistunut hyvin.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE