Vehviläinen muistutti alkuun, että eduskunta kokoontui jo 20.8. kesken kesän istuntotauon käsittelemään suojajoukkojen lähettämistä Kabuliin. Puhemies totesi tämän olleen osoitus eduskunnan ripeästä toimintakyvystä.

Pari tuntia eduskunnan päätöksen jälkeen suojajoukot lähtivät jo Kabuliin.

Vehviläisen mukaan on tärkeää, että eduskunnassa pystytään koko valtakunnankin koronastrategian ja -rajoitusten muuttuessa palaamaan mahdollisimman pian normaaliin.

Tavoitteena olisi, että 4.10. alkavan viikon jälkeen rajoituksia pystyttäisiin purkamaan ja ensimmäisenä avattaisiin täysistuntosalin toimintaa. Tällä hetkellä permannolle pääsee vain 74 edustajaa 200:sta.

Paavolan mukaan virkakunta on helpottunut, että koronarajoituksista päästään vähitellen eroon. Valtaosa virkakunnasta on tehnyt jo pitkään etätyötä.

Vehviläinen painotti eduskunnan olevan luonteeltaan ”fyysinen”. Sen suuren salin pitää olla tämän maan poliittisen keskustelun keskeisin debattipaikka.

Vehviläisen mukaan toiveissa on myös, että maskien käytöstä päästäisiin pian eduskunnassa eroon. Ajankohtaa tälle hän ei kuitenkaan uskaltanut vielä arvioida.

Vehviläisen tämän hetken käsitys vaikutti olevan, ettei koronapassin tulolla olisi vaikutusta eduskunnassa tehtävään työhön.

– Tämä on varmaan sellainen, joka meidän tulee käydä myös läpi, kun me katsomme huomenna eduskunnan avautumista ja exit-strategiaa.

Esimerkiksi eduskunnan yleisölehterin avaamista ei ole vielä pohdittu.

Etäkuulemiset mahdollisia jatkossakin

Vehviläinen kertoi myös, että työjärjestystä on tarkoitus muuttaa niin, että
valiokunnat pystyisivät jatkossakin kuulemaan asiantuntijoita etänä.

Toisin sanoen niin valiokunnan jäsenet kuin asiantuntijatkin voisivat korona-ajan jälkeenkin halutessaan pitää ja osallistua kokoukseen etänä.

– Työjärjestyksen muutoksen lähtökohta on se, että etänä oleminen tarkoittaa sitä, että kaikkien osallistujien pitää pystyä kuulemaan ja olemaan aidosti läsnä kokouksessa. Ei voi olla niin, että olisi joku, jota ei pystytä kuulemaan, Vehviläinen selvitti.

Eduskunnassa nähdään myös uusia kansanedustajia, kun Anna-Kaisa Ikonen (kok.), Juhana Vartiainen (kok.) ja Paavo Arhinmäki siirtyvät hoitamaan pormestarin ja apulaispormestarin tehtäviä. Tilalle tulevat vastaavista puolueista Jari Kinnunen, Atte Kaleva ja Suldaan Said Ahmed.

Afganistan-keskustelulle etsitään päivää

Anu Vehviläinen kävi medialle läpi myös syysistuntokauden asialistaa. Pyrkimys on, ettei korona-asioiden käsittely enää rajoita muiden asioiden tuomista saliin. Näin ollen asiat käsiteltäisiin normaalisti.

Vehviläinen kertoi, että hallitukselta on luvassa peräti 8 selontekoa syyskaudella. Muun muassa puolustusselontekoa käsitellään jo tuota pikaa.

Kansanedustajien toivoma laaja Afganistan-keskustelu suuressa salissa on vireillä. Sille haetaan Vehviläisen mukaan sopivaa päivää.

Puhemiehen tietojen mukaan syysistuntokauden aikana hallitus olisi tuomassa liki 180 esitystä eduskuntaan. Kiireelliset esitykset on määrä antaa 21.10 mennessä.

Julkisen keskustelun perusteella on Vehviläisen mukaan todennäköistä, että -etenkin ilmasto, talous, työvoimapula, maahanmuutto ja Veikkauksen voittovarat puhuttavat syksyllä eduskuntaa.

Hän ennakoi, että välikysymyksiä koronanhoidon vuoksi säästellyt oppositio aktivoituu, kun koronatilanne helpottaa.

– Aika varmaa on, että tulemme näkemään useampiakin välikysymyksiä.

Myös tammikuun aluevaalit luovat värinsä eduskuntakeskusteluun.

Budjettia eduskunta odottaa käsittelyyn 27.9. Neljäs lisäbudjetti on tarkoitus antaa sen käsiin lokakuun loppupuolella.

Syysistuntokauden on määrä päättyä 20. tai 21.12.

”Tämä on näköjään ollut silloinkin kaksipiippuinen kysymys”

Anu Vehviläinen on jo aiemmin herättänyt keskustelua siitä, täytyykö eduskunnan suuren salin ottaa kantaa ministerivastuuasioihin ja kansanedustajien syytesuojaan. Vehviläisen aikana käsittelyssä ovat olleet jo ministeri Pekka Haaviston ministerivastuukysymys ja kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) syytesuojastakin on äänestetty.

Vehviläisen mielestä kansanedustajien tämänkaltaisten juridisten asioiden ratkomisen ei pitäisi kuulua täysistunnolle.

– Kun meillä nykyinen perustuslaki tuli voimaan 2000, esityshän oli, että siinä ei olisi ollut eduskunnan suurella salilla tätä roolia, mutta eduskunta lisäsi tämän roolin. Tämä on näköjään ollut silloinkin kaksipiippuinen kysymys.

Vehviläinen pohti muun muassa perustuslakivaliokunnalle roolia täysistunnon sijaan.

Hän aikoo kutsua lähiviikkoina valtiosäännön asiantuntijoita, oikeusministeriä ja eduskuntaryhmän edustajien pyöreän pöydän keskusteluun arvioimaan tarvetta muuttaa perustuslakia.

Uuden pääjohtajan valitsemis-prosessista Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) erotetun pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin tilalle Vehviläinen sanoi, että puhemiesneuvosto hyväksyy hakuilmoituksen ja virka tulee auki. Tarkastusvaliokunta haastattelee ja tekee esityksen valittavasta henkilöstä. Täysistunto tekee valinnan.

Uusi johtaja voisi aloittaa viransijaisena jo ennen vuodenvaihdetta.