Työministeri Tuula Haatainen (sd.) painotti lain esittelypuheenvuorossaan, että valmistelun tavoitteena on ollut, että malli olisi yritysten näkökulmasta mahdollisimman helppo ja hyvitys olisi maksettavissa nopeasti.

Hallituksen esittämä malli on kaksiosainen. Ensinnä tuetaan työllistymistä ja toiseksi malli kanavoi kompensaation ravintolayrityksille.

Ensimmäinen osa mallista ei suoraan liity eduskunnan hallitukselta edellyttämään kompensaatioon, mutta se lieventää rajoitusten vaikutuksia sekä alan elinkeinoharjoittajille että työntekijöille tukemalla ravintola-alan työllistämistä.

Esityksen toinen, reilun 80 miljoonan rahasumma liittyy eduskunnan edellyttämään toiminnan rajoituksen kohtuulliseen hyvittämiseen. Tämän tarkoituksena on tukea ravitsemusyrityksen mahdollisuuksia hoitaa juoksevia joustamattomia kustannuksia.

Nurinaa on aiheuttanut etenkin se ja aiheutti salissa tänäänkin, miksi ravintoloiden hyvitystä laskettaessa hyödynnettäisiin vertailuajankohtana ravintoloiden tammi-helmikuun keskimyyntiä.

Ministeri Haataisen mukaan tämä johtuu siitä, että ravintola-alalla muutokset tapahtuvat hyvin nopeasti. Uusia toimijoita tulee ja vanhoja häviää vauhdilla.

– Mikäli vertailuajankohtaa olisi haettu vaikkapa vuoden takaa, moni ravintolayrittäjä olisi jäänyt (tuen) ulkopuolelle yksinkertaisesti siitä syystä, ettei kyseistä ravintolaa ollut tuolloin vielä olemassakaan. Samoin voi todeta toisinpäin. Tuki olisi voinut mennä väärään osoitteeseen niiden ravintoloiden osalta, jotka ovat supistaneet toimintaansa esimerkiksi vuodenvaihteessa.

Haataisen mukaan tarkoitus on vahvistaa, että hyvitys menee toiminnassa oleville yrityksille ja mahdollisimman laajalle joukolle.

Hyvitys suoritetaan vain niille yrityksille, jotka ovat maksaneet veronsa eli hoitaneet alv-velvoitteensa.

Hyvityksen kokonaismäärä riippuu tapahtuneesta myynnin laskusta. Tuesta vähennettäisiin koronaperusteiset tuet, jotka on saatu ELY-keskuksista tai Business Finlandilta.

– Tavoitteenamme on siis yhtäältä kohtuullisesti hyvittää rajoitustoimia eduskunnan edellyttämällä tavalla sekä toisaalta kannustaa yrityksiä avautuessaan työllistämään… että mahdollisimman moni voisi palata töihin, Haatainen summasi.

Haataisen selvitys ei vaietanut kritiikkiä, joka kohdistuu etenkin vertailuaikaan, jonka perusteella tukea maksetaan.

– Voisiko katsoa esimerkiksi koko viime vuoden keskimyynnin perusteella, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kyseli.

Oppositiossa oleva puolue korottaisi myös ravintolatuen kokonaissumman 250 miljoonaan euroon.

Myös hallituspuolueiden sisältä kuului kritiikkiä tuen perusteena olevasta tammi-helmikuun vertailuajankohdasta.

– Ravintoloiden myynti on vahvasti kausiriippuvaista, joten mielestäni paljon parempi olisi verrata tilannetta vuodentakaiseen, keskustan kansanedustaja Pasi Kivisaari sanoi.

– Suomeen perustetaan vuodessa yli 1000 uutta ravintolaa. Näillä ravintoloilla, joilla ei ole ollut myyntiä tammikuussa tai vuosi sitten tai joilla tilanne on jostain muusta syystä oleellisesti muuttunut, tulisi myös olla mahdollisuus tukeen. Tuen määritteleminen ei mielestäni ole mahdoton tehtävä.

Kivisaaren mukaan on myös hyvä tiedostaa, että Suomi on kausiravintoloiden luvattu maa. Esimerkkeinä hän mainitsi laiva- tai tanssiravintolaravintolat.

– Myös heidän pajatsonsa on tyhjentynyt.

Vasemistoliiton kansanedustaja Jussi Saramo asettaisi hänkin vertailukohdaksi 12 kuukauden toiminnan, joka sekään ei ole hänen mukaansa ratkaisuna täydellinen.

– Erikseen käsiteltäisiin hakemukset, jossa ravintola on perustettu vuoden 2019 tai 2020 aikana, Saramo sanoi.

– On ehdotettu, että liikevaihtoa verrataan edellisen vuoden keskiarvoiseen kuukausimyyntiin. Tätä olisi syytä harkita vielä uudelleen, sanoi vihreiden kansanedustaja Mirka Soinikoskikin, joka liputti myös viinin ulosmyynnin vapauttamisen puolesta.

– Ulosmyynnin vapauttaminen parantaisi monen ravitsemusyrityksen tukalaa tilannetta.

Kokoomuksen kansanedustaja Matias Marttinen ilmoitti kantanaan, ettei hallituksen esitys vastaa reunaehtoja, joita eduskunta on edellyttänyt.

– Hallituksen mallia ei voi pitää kohtuullisena kompensaationa yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut erittäin rajusti.

123 miljoonan tukipaketti ei siis Marttisen mukaan vastaa sitä, mitä eduskunta päätti. Oppositiopuolue kokoomus löi pöytään kristillisdemokraatteja isommat luvut ja nostaisi tuen tason 300 miljoonaan euroon.

Business Finlandilta tai ELY-keskukselta aiemman saadun tuen ei pitäisi Marttisen mukaan vaikuttaa nyt saatavaan tukeen. Viinin ulosmyynti pitäisi sallia. Tuen saamisen perustuminen tammi-helmikuun myyntiin on Marttisen mukaan järjetöntä.

Perussuomalaisten kansanedustajan Ari Koposen kritiikki oli hyvin samansuuntaista Marttisen kanssa. Hänkään ei vähentäisi ravintoloiden tukea, jota ne ovat mahdollisesti aiemmin saaneet Business Finlandilta tai ELY-keskuksilta.

– On selvää, että kehittämishankkeita ajetaan alas, jotta ravintola-alan toimijat saavat haettua uutta tukea kiinteiden kulujen kattamiseksi. Tuet ovat näin olleen toisensa poissulkevia, vaikka ne on tarkoitettu aivan eri tarkoituksiin, Koponen kritisoi.

SDP:n kansanedustaja Paula Werning sanoi, että myös häneltä on kysytty, miksi myyntiä verrataan tammi-helmikuun keskimääräiseen myyntiin eikä vaikka edellisen vuoden kesämyyntiin. Hallituksen perustelu on Werningin mielestä järkeenkäyvä.

– Vuoden 2019 lukujen keskeinen ongelma perustuu ravintola-alan luonteeseen, jossa yritysten elinkaari on suhteellisen lyhyt. Koska kyseessä on ainutlaatuinen automaattinen joukkomaksatus, menisi hyvitystä myös sellaisille yrityksille, jotka eivät enää ole toiminnassa.

Työministeri Tuula Haatainen totesi, että on  joitakin asioita, joita eduskunnankin on hyvä käydä vielä läpi. Asia on nyt talousvaliokunnassa.

Haatainen muistutti, miten normaali uuden lain valmistelu vie vähintään puolitoista vuotta. Nyt sitä vastoin on rakennettu lailla tukijärjestelmää, jolklaista Suomessa ei aiemmin ole edes ollut.

Lakia tehtäessä ei ole voitu käydä lausuntokierrosta, koska on ollut niin kova kiire pelastaa ravintoloita.

Vain reilu kuukausi sitten ravintolat suljettiin lailla. Nyt on nopeassa tahdissa ministeriöissä puserrettu laki, jota olisi voitu työstää vielä ministeriössä. Haataisen mukaan nyt on kuitenkin haluttu tehdä yhteistyössä eduskunnan kanssa.

– Minä olen täysin avoin sille, miten näitä viilauksia tänne tehdään, jotta saadaan tämä täsmennettyä niin, jotta vielä paremmin osuu sinne, mihin tuen tulee mennä.