Esityksessä on monia asioita, mutta ravintolayrittäjien tukemiseen ehdotettu 123 miljoonan euron määräraha puhutti jo heti kättelyssä kansanedustajia siitä huolimatta, että asiaa on määrä käsitellä kello 15.30 alkavan lakiesityksen yhteydessä.

Hallituksen määräraha käytettäisiin ravintoloiden toiminnan rajoitusten hyvittämiseen ja uudelleentyöllistämisen tukemiseen.

Uudelleentyöllistämiseen tukea voisi saada 1000 euroa työllistettävää kohden tietyin ehdoin.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah vaatii 250 miljoonaa euroa ja muutoksia tuen ehtoihin. Hän vaati myös pitopalveluiden ja kausiluonteisten ravintoloiden huomioimista.

Keskustan Pasi Kivisaari kehui esitystä ravintoloiden tukemiseksi perustelluksi ja hyväksi. Sen sijaan esitys toiminnan rajoitusten hyvittämisestä on hänen mukaansa hiukan ongelmallinen. Ehdotus on, että hyvitystä maksettaisiin suhteessa tammi-helmikuun 2020 tilanteeseen.

– Ehkä parempi olisi verrata tilannetta vuoden takaiseen samaan aikaan.

Hallituspuolueistakin on toivottu eduskunnan rukkaavan lakiesitystä paremmaksi ennen sen hyväksymistä. Eduskunnan talousvaliokunta käsittelee asiaa.

Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen sanoi hänkin omassa puheenvuorossaan lisäbudjetista, että kokoomuksen “isoimmat duubiot” kohdistuvat ravintolatukeen.

– Kun sitä on tänään jo keskustakin täällä salissa rajusti arvostellut, toki ihmettelemme minkä takia hallitus ei ole sitä itse korjannut tänne tuodessa. Kokoomus on valmis auttamaan, Heinonen sanaili.

Kokoomus puolestaan edellyttää, että ravintolatuki korotetaan 300 miljoonaan euroon.

– Kokoomus ei myöskään hyväksy sitä, että Business Finlandin tai ELY-keskusten kehittämishankerahat voisivat olla vähentämässä tätä perustuslakivaliokunnankin edellyttämää tukea menetystä liikevaihdosta. Tämä kytkös pitää eduskunnassa purkaa.

Myös vertailuajankohta pitää olla kokoomuksen mukaan jokin muu kuin vuoden hiljaisemmat ravintolakuukaudet tammi- ja helmikuu.

Kokoomus on myös valmis arvioimaan alueellisesti pienempien lounaskahviloiden ja kahviloiden avaamista. Se vaatii myös viinien ulosmyynnin mahdollistamista ravintoloille ja ravintolan arvonlisäveron laskemista tältä vuodelta 10 prosenttiin.

Hallituspuolue RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoi, että on hyvä, kun ravintoloiden tukemisen järjestämisessä on vielä keskustelunvaraa. Hän nosti niin ikään esiin vertailukuukaudet, eri tarkoituksiin määrättyjen tukien huomioimisen sekä ulosmyyntiin liittyvät määräykset.

Katri Kulmuni vastasi ravintolakeskusteluun todeten, ettei lainsäädäntömme ole ollut niin joustava kuin sen olisi pitänyt olla.

– Siitä esimerkiksi seuraa se, että eivät ravintolat voi olla vain osoittain auki, jossakin auki tai jossakin kiinni. Meillä on sellainen lainsäädäntö, että ne ovat kaikkialla auki tai kaikkialla kiinni. Me voimme alueellisesti laittaa ne jossakin kiinni tai auki, mutta se että me saamme osittain vaikka kahvilat, ruokaravintolat tai terassit auki, se vaatii lainsäädäntöä. Sitä hallitus käsittelee huomenna ja on hyvä, että meidän lainsäädännöstämme tehdään joustavampi tulevaisuutta varten, Kulmuni sanoi.

Hallituksen esityksessä lisätalousarvioksi ehdotetaan, että valtioneuvosto voi myöntää vastavakuutta vaatimatta valtioneuvoston tai sen määräämissä rajoissa valtiovarainministeriön muutoin päättämin ehdoin enintään 432 miljoonan euron suuruisen valtiontakauksen eurooppalaisen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen (SURE) puitteissa myönnettävien lainojen vakuudeksi.

Lisäksi valtioneuvostolle ehdotetaan valtuutta myöntää enintään 372 milj. euron suuruinen valtiontakuu Euroopan investointipankille pankin yhteyteen perustettavasta yleiseurooppalaisesta EU Covid-19 -takuurahastosta mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta.

Myös tästä nousi oppositiosta kriittisiä äänenpainoja. Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) kommentoi vastauspuheenvuoroissa takuita, joissa olemme mukana eurooppalaisella tasolla.

– Kyllä se on niin, että ne edelliset sukupolvet ovat tässä talossa päättäneet sen verran suurista takuista ja vastuista, että meillä ei ole kohta enää mitä antaa. Nimittäin meillä on kaikista EU:n jäsenmaista kaikista korkeimmat vastuut. Siksi on tärkeää, että teemme sen kaltaista ylisukupolvista politiikkaa, että myös tulevat päättäjät ja tulevat suomalaiset selviävät niiden kanssa. Nimittäin meidän pöydälle on tullut sellaiset rätingit, että meidän puolestamme ovat jo edelliset niitä asioita päättäneet, hän sanoi.

Tämän jälkeen hän painotti myös eurooppalaista yhteistyötä. Se on hänen mukaansa tämän, tulevan ja edellisen hallituksen etu. Kulmuni muistutti, että Suomikin saattaa apua tarvita ja siksi yhteistyötä täytyy tehdä. Perussuomalaistenkin hän sanoi aina hallituksessa vieneen kiltisti eteenpäin eurooppalaista yhteistyötä.