Parlamentaarinen vaalialuetyöryhmä esittää odotetusti, että Oulun ja Lapin vaalipiireistä tehtäisiin vaalialue.

Mallilla halutaan parantaa vaalijärjestelmän suhteellisuutta niissä vaalipiireissä, joissa piilevä äänikynnys on karannut liian korkeaksi.

Työryhmän taustalla on hallitusohjelmakirjaus vaalijärjestelmän suhteellisuuden parantamisesta.

PIILEVÄ äänikynnys kertoo, kuinka suuri prosenttiosuus vaalipiirin äänistä puolueen on vähintään saatava, jotta se saisi vaalipiiristä läpi vähintään yhden kansanedustajan.

Jo pidempään on kyselty, mitä demokratian tavoitetta ajaa se, että joltain alueelta on niin paljon vaikeampi päästä eduskuntaan kuin toiselta.

Uusi vaalialue muodostettaisiin, jos jostakin vaalipiiristä valittavien edustajien määrä putoaisi alle kahdeksaan. Näin on jo nyt Lapin vaalipiirissä, josta valittiin viime eduskuntavaaleissa kuusi kansanedustajaa.

Lapissa piilevä äänikynnys on nykyisellään päälle kymmenen prosenttia. Esimerkiksi vasemmistoliitto ei saanut vuoden 2023 vaaleissa Lapista ainuttakaan kansanedustajaa 9,9 % kannatuksella.

Seuraavana vuorossa saattaisi olla Satakunta, josta valitaan nyt kahdeksan kansanedustajaa.

JOS työryhmän ehdotus toteutuisi sellaisenaan, ehdokkaat vaalialueilla asetettaisiin edelleen vaalipiireittäin ja äänestäjät äänestäisivät oman vaalipiirinsä ehdokkaita.

Paikkoja eduskuntaan jaettaisiin kuitenkin vaalialueen tuloksen mukaisesti. Vaalipiireistä tulisi silti valituksi jatkossakin se määrä edustajia, joka vaalipiirille Suomen kansalaisten lukumäärän perusteella määräytyy.

Vaikka kaikki eduskuntapuolueet ovat osallistuneet parlamentaarisen työryhmään työhön, puolueista keskusta jätti esitykseen eriävän mielipiteen. Puolueen mukaan vaalialuemalli on monimutkainen, epätarkoituksenmukainen ja äänestäjiä eriarvoistava.

Myös vaalijohtaja Arto Jääskeläinen arvostelee esitystä siitä, että maahan syntyisi kaksi erilaista vaalituloksen laskentatapaa. Hän jätti loppuraporttiin oman lausumansa.

Jääskeläinen on aiemmin väläyttänyt omana ehdotuksenaan, että Uudenmaan vaalipiiri pitäisi jakaa vähintään kahteen osaan. Näin piilevä äänikynnys nousisi Uudellamaalla mutta ei laskisi Lapissa.

Väestöennusteiden mukaan Uudeltamaalta valittaisiin jo joka viides kansanedustaja vuoteen 2040 mennessä.

PUOLUEIDEN on perinteisesti vaikea päästä yhteisymmärrykseen vaalijärjestelmän muutoksista, koska muutokset merkitsevät toisten voittoa ja toisten tappiota.

Keskusta ei olisi ollut suoraan muutoksen häviäjä, jos ehdotettu järjestelmä olisi ollut käytössä jo eduskuntavaaleissa 2023. Yle kertoi jutussaan viime kesänä, että Oulun ja Lapin vaalialue olisi tuonut viime vaalien tuloksella SDP:lle yhden paikan lisää, kun taas kokoomus olisi menettänyt yhden paikan.

Suurimpien puolueiden järjestystä se ei olisi silti muuttanut koko maan tasolla, sillä kokoomus olisi saanut 47 paikkaa, perussuomalaiset samat 46 ja SDP 44. Suomessa istuisi edelleen monen kammoksuma oikeistohallitus.

Järjestelmämuutos vaatisi työryhmän mukaan myös perustuslain muuttamista, joten uusi malli voisi olla käytössä ensimmäisen kerran vuoden 2031 eduskuntavaaleissa.