– Ihmisten jokapäiväinen elämä on laitettu kokonaan uusiksi. Maailman kehittyneimmät yhteiskunnat törmäsivät kykyjensä rajoihin. Kaikella tapahtuneella on pitkäkestoisia vaikutuksia ajatteluumme ja talousjärjestelmäämme. Ulkoistamisen hintalappuja arvioidaan nyt uusiksi. Toimitusvarmuus on sekin tekijä, jolla kriisitilanteessa on hintansa.

Heinäluoma painottaa, että elintarvikeomavaraisuutta tarvitaan tarvitaan tämänkin kriisin opetuksena.

– Toimivat yhteiskuntarakenteet, keskinäinen yhteenkuuluvuus ja luottamus päätöksentekoon ovat yhteiskunnan vaikeuksien kestokyvyn kannalta avainasemassa.

– Edessä on jättiläismäisen elvytyksen aika. Nyt tarvittavat elvytystoimet ovat pikemminkin norsun kuin lampaan tai hiiren kokoisia.

Esimerkiksi EU:n vakaus- ja kasvusopimus ei vaikuta tällä hetkellä kovinkaan ajankohtaiselta. Eri valtioiden, myös Suomen velkamäärä kasvaa. Sopimukseen liittyvät myös EMU-kriteerit, joilla on arvioitu euromaiden julkisen talouden alijäämän ja velan suuruutta.

– Se sopimus ei nyt tähän kriisiin auta, Heinäluoma toteaa.

Hän kuitenkin huomauttaa, että sopimuksessa on poikkeusmenettely, jolla voidaan antaa valtioille joustoa. Komissio onkin juuri tehnyt ilmoituksen, että se on nyt jäsenmailla käytettävissä.

– Sopimus ei ole tarpeellisten toimien esteenä. Sen uudistaminen on sitten myöhempien keskustelujen paikka. Nyt täytyy keskittyä päälle kaatuviin asioihin, joita on koronan pysäyttäminen ja talouskriisin estäminen. Silloin ei kannata keskustella siitä, mitä sopimusmuutoksia tässä tarvitaan.

Myös EU-maiden toinen toisiaan kohtaan osoittama solidaarisuus on tullut jälleen koronankin kohdalla puheeksi. Kyse on siitä, kun juuri nyt vaikkapa Italia on pahassa pulassa, autetaanko sitä tarpeeksi. Tällä hetkellä eri EU-maat pyrkivät varaamaan maksimaalisen määrän terveydenhuolloin välineitä omille kansalaisilleen ja varmistamaan, ettei niitä myydä maasta ulos. Tätä tehdään Suomessakin.

Heinäluoma toteaa, että asiassa on monta puolta.

– Terveydenhuoltohan on jäsenmaiden vastuulla. Niin kauan kuin se on jäsenmaiden vastuulla, on ymmärrettävää, että jäsenmaat miettivät miten he varmistavat, että oman maan asiat tulevat mahdollisimman hyvin hoidettua.

Heinäluoma kuitenkin muistuttaa myös, että EU:n yhteistä toimintakykyäkin ollaan vahvistamassa.

– Siihen liittyy paitsi välttämätön parempi tiedonvaihto, myös yhteisiä varautumisjärjestelmiä ja varastointia sekä lääkkeisiin että sairaala- ja terveystarvikkeisiin. EU:n komissio auttaa tarjouskilpailuin ja suorin teollisuusyhteyksin jäsenmaita saamaan tarpeellista lääkintävarustusta.

– Samoin EU-kansalaisten kotiuttamisessa unioni on auttanut yli tuhatta eurooppalaista palaamaan kotiseudulleen. Komissio rakentaa myös erityisiä vihreitä käytäviä, joilla pyritään varmistamaan sairaaloiden ja terveydenhoidon tarvitsemien tavaroiden nopea pääsy rajojen yli. Tarve tehdä enemmän yhteistyötä varmaan sisäistetään tässä kriisissä.

Maailman muuttuneesta taloustilanteen Heinäluoma tiivistää niin, että vanhat kamreeriopit on nyt laitettu roskakoriin.

Koronaviruksen nopean leviämisen pysäyttäminen uhkaa seisauttaa niin suuren osan talouselämää, että täysin terveetkin yritykset ovat vaarassa.

– Yksin Yhdysvalloissa on jo nyt määrätty joka viides työntekijä pysyttelemään kotona, mistä talousseuraamukset kansantaloudelle ovat mittavat.

USA:ssa rakennetaan vielä tämän viikonlopun aikana 2 000 miljardin dollarin elvytyspaketitia, jonka suuruus on 10 prosenttia maan kansantuotteesta.

Saksan valtiovarainministeri Olaf Scholtz valmistautuu ottamaan 350 miljardia euroa velkaa ja lisäbudjetista on tulossa valtava. Tässäkin puhutaan kymmenysosasta vuotuisesta kansantuotteesta.

Maan suunnitelmiin kuuluu 600 miljardin euron pelastusrahasto, jolla tähdätään elinkelpoisten, koronakriisistä vakavasti kärsivien yritysten pelastamiseen.

– Saksassakin puhutaan nyt avoimesti mahdollisuudesta, että valtio ottaisi antamansa tuen vastikkeeksi yritysten osakkeita haltuun. Sekä sosialidemokraatit että kristillisdemokraatit näyttävät nykytilanteessa hyväksyvän valtion väliintulon ja myös väliaikaisen valtio-omistuksen lisäämisen.

Suomen hallitus on nopeaan tahtiin tiukentanut koronalinjauksiaan kuluvan viikon aikana.

– Siirtyminen ensimmäistä kertaa sitten sodan ajan valmiuslain mukaisiin poikkeusoloihin oli hallituksen järein päätös ja kertoo tilanteen vakavuudesta, Heinäluoma sanoo.

Tarkoituksena on hidastaa taudin etenemistä.

Heinäluoma muistuttaa, että Suomessa on vuosikymmeniä tehty viranomaisten toimesta poikkeusolosuunnittelua ja harjoittelua.

– Nyt nämä opit tulevat sekä tarpeeseen että testiin. Tuoreessa Financial Timesin jutussa Suomen terveydenhoidon suorituskykyä arvioitiin sinällään kansainvälisesti korkeaksi.

Heinäluoman mielestä varautumiseemme ja kriisinsietokykyymme liittyy myös ongelmia, vaikka olemme poikkeusolojen suunnittelussa ja terveydenhoidon toimintakyvyssä Euroopan eturiviä.

– Koronavirukseen sairastumista selvittävä testikapasiteetti on osoittautunut vajaaksi, suojavarustuksen saannissa on ollut ongelmia ja koulutettua ja varalle koulutettua tehohoidon henkilöstöä ei ole riittävästi.

Pullonkauloja ratkaistaan parhaillaan ja esimerkiksi hengityslaitehoidon mahdollistavan tehohoidon paikkamäärää tähdätään tuplattavaksi kolmestasadasta kuuteensataan ja tehohoidon kokonaispaikkamäärää nostetaan tuhanteen.

Heinäluoma näkee, että tällä hetkellä kanssakäymistä dramaattisesti rajoittavien toimien oikea ajoitus on avainasemassa. Liian aikaisin tehdyt toimet voivat osoittautua hyödyttömiksi ja kalliiksi.

– Toisaalta liian myöhään tehdyt toimet voivat johtaa taudin dramaattisen nopeaan leviämiseen ja terveydenhoidon kapasiteetin loppumiseen.

– Nyt käsillä oleva tieto viittaa siihen, että hallituksen asteittain kiristyvät päätökset ovat olleet aika lailla oikeita.

Koronakriisin valmistautumista ja siihen vastaamista on Heinäluoman mukaan luonnollisesti tarve arvioida.

– Yhtä selvää on, että oppiraporttien ja mahdollisen kritiikin aika tulee myöhemmin.

– Kun rakennuksessa on useammassa kohtaa tulipalo, pitää kaikki voimat keskittää tulipalon rajoittamiseen eikä ylimääräiseen menneen arviointiin. Nyt pitää tukea niin maan hallituksen kuin terveydenhoidon ammattilaisten toimintaa.

Liikkumisrajoitusten myötä talouden syöksykierre niin maailmalla kuin Suomessa on sellainen, ettei vastaavaa ole nähty.

– Pidän jo nyt selvänä, että koronakriisi on hankalampi ja vaativampi hoidettava kuin finanssikriisi vuonna 2008 tai oma kotoinen lamamme 1990-luvun alussa. Näin ennen muuta siksi, että talousvaikeuksiin liittyy ihmisten terveyttä uhkaavia poikkeuksellisia tekijöitä, koronataudin käyttäytymisestä ei ole kovin varmaa tietoa ja liikkumisrajoituksista seuraa massamittaista tuotannon ja palvelujen seisokkia ja siihen liittyen yritysten kassavirran ehtymistä.

– Talouskriisin taltuttamisen strategiassa meitä kuitenkin auttaa varsin tuoreessa muistissa olevan finanssikriisin kokemukset.

Heinäluoman mukaan taloudellisissa kriisilinjauksissa on useampi toimintalinja, ja eri toimenpiteillä oma aikataulunsa. Hän nostaa esiin neljä linjaa.

Ensimmäinen tehtävä on turvata yritysten välttämätön rahoituksen saanti ja pankkijärjestelmän häiriötön toiminta. Tähän liittyvät niin Euroopan keskuspankin kuin Suomen Pankin jo käynnistämät isot ohjelmat.

Maan hallitus on tukenut yrityksiä kahteen otteeseen. Maanantaina illalla julkaistiin viiden miljardin rahoitusohjelma yrityksille, ja työmarkkinapöydässä sovittiin muun muassa, että työnantajien eläkemaksuja alennetaan viimeistään kesäkuusta alkaen aina vuoden loppuun.

– Isolla kiistelyllä aikoinaan luodut Emu-puskurit osoittavat nyt todellisen tarpeellisuutensa ja hyödyllisyytensä kaikille.

Perjantaina hallitus vahvisti useita uusia toimenpiteitä.

Heinäluoman mukaan toinen tehtävä on auttaa vaikeuksiin joutuneita kotitalouksia ja ihmisiä. Työmarkkinajärjestöjen sopimuksen mukaisesti muun muassa lomautuksia koskevia neuvotteluja nopeutetaan mutta vastineena lomautettujen ja irtisanottujen työttömyysturvasta poistetaan omavastuuaika. Myös yrittäjien työttömyysturvaa parannetaan.

Kolmas linja katsoo, että valtiontalouksien häiriötön toiminta jatkuu.

– Euroopan keskuspankin keskiviikkoinen päätös varmistaa, etteivät valtioiden rahoituksen kustannukset karkaa käsistä. EKP:n ilmoitus ostaa myös valtioden velkapapereita markkinoilta uusin kevyemmin ehdoin lähentää

– EKP:n ja Yhdysvaltojen keskuspankin Fedin toimintaperiaatteita toisiinsa. Velkaantumiseen liittyy myös omat riskinsä, joten vastuullista harkintaa toimissa tarvitaan. Samalla on tarve käydä myös keskustelu siitä, mikä on keskuspankin ja Euroopan vakausmekanismin EVM:n välinen työnjako tässä tilanteessa.

Neljänteen linjaan kuuluvat Heinäluoman mukaan pidempiaikaiset elvytyksen lisätoimet. Ne voivat kohdistua niin Euroopassa kuin kotimaassammekin tarpeellisiin investointeihin, infrarakentamiseen ja esimerkiksi asuntotuotantoon.

– Näihin toimiin palataan, kun koronakriisin pahin vaihe on ohitse ja koronakriisin talousvaikutuksista on enemmän tietoa käytettävissä.

Heinäluoma mukaan Suomen kohdalta on selvää, että hallituksen käydessä huhtikuussa kehysriiheen, lähivuosien kehysajattelu joudutaan uusimaan perusteellisesti ja hallitusohjelman keskeisiä talouskohtia tarkistamaan.

– Työllisyyttä tukevat toimet on nyt laitettava kaikessa ajattelussa etusijalle. Samalla on varmistettava, että nyt syntyvässä taakanjaossa toteutuu oikeudenmukaisuus. Niillä, joilla on leveämmät hartiat pitää nykytilanteessa ottaa isompi reppu kannettavakseen.

– Ja kaiken tämän keskellä ratkaisevinta on, että koronaepidemia saadaan hallintaan ja taltutettua. Jos tauti jatkaa etenemistään hallitsemattomasti, jatkuvat myös talousvaikeudet, pörssimaailman säntäily ja monenlaiset yritysten toiminnan pulmat.

Heinäluoma painottaa, että valtiojohdossa tarvitaan nyt saumatonta yhteistoimintaa. Presidentin, hallituksen ja eduskunnan on tähdellistä astua joka suhteessa samaan suuntaan.

– Elämme sodanjälkeisen historiamme vaikeinta koettelemusta. Todistamme vaikeinta terveyskriisiä ja siitä seuraavaa riskiä taloutemme äkkipysähtymisestä. Tapahtumat vyöryvät eteemme nopeutetussa järjestyksessä ja nopeutetusti pitää tapahtua myös yhteiskunnan päätöksenteon.

– Hallituksen ja presidentin yhteistoiminnalla on erityinen merkityksensä niin päätöksenteossa ja vielä enemmän maan henkisen koossapysymisen varmistamisessa.

Heinäluoma näkee, että kokenut presidentti on tässä tilanteessa hallitukselle suuri etu. Presidentin osaamista ja arvostusta kannattaa juuri nyt käyttää hyväksi, sanoo entinen valtiovarainministeri ja Sdp:n puheenjohtaja.

– Ja presidentin kannalta on myönteistä, että hallitus on työssään yhtenäinen ja eduskunnasta tulee vahva tuki.

Suomessa nyt saatetun valmiuslain voimaansaattaminen sujui Heinäluoman mielestä hyvin ja aika oikea-aikaisesti.

– Kansalaisten kannalta ei ole mitään merkitystä sillä, kuka idean ensimmäisenä lausui. Tärkeätä on, että päätöksenteko sujui yksituumaisesti ja välttämättömät käytännön päätökset kansalaisten terveyden turvaamiseksi tehtiin.

Eero Heinäluoma on tällä hetkellä Suomessa. Seuraava europarlamentin kokous järjestetään etänä ensi viikon torstaina.

– Tärkeintä kuitenkin on, että demokraattinen päätöksenteko ja valvonta toimii myös EU:ssa kriisiajasta huolimatta, sanoo Heinäluoma.

Parlamentin lähes kaikki työntekijät ja myös edustajat siirrettiin ensin etätyöhön runsaaksi viikoksi. Nyt poikkeusjärjestelyjä on jatkettu ja niillä edetään ainakin huhtikuun loppuun saakka.

Parlamentin työ nojaa tällä hetkellä telekonferensseihin, pienempiin puhelin- ja videoneuvotteluihin, suoriin puhelinyhteyksiin ja sähköposteihin. Myös etänä äänestäminen otetaan käyttöön jo alkavan viikon täysistunnossa torstaina.

– Brysselissä läsnä ovat vain runsaat sata edustajaa, jotka asuvat enemmän tai vähemmän vakituiseen kaupungissa.

Heinäluoma on EU-parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän johdon jäsen. Demariryhmän työvaliokunta käyttää nyt etäyhteyksiä. Heinäluoman mukaan ne toimivat yllättävänkin hyvin.

– Videokonferemssin kautta ihmiset ovat lähempänä toisiaan kuin pelkällä puhelinyhteydellä olisi. Whatsupp-viestit sinkoilevat nyt minunkin puhelimessa aamusta iltaan.

Heinäluoma on täysjäsenen talous- ja rahavaliokunnassa sekä budjettivaliokunnassa. Molemmilla valiokunnalla töitö riittää juuri kriisioloissa. Talous- ja rahavaliokunnan pöydällä ovst talous-ja rahaliiton toiminta ja talouspolitiikka, Euroopan keskuspankin ja Euroopan Investointipankin asiat sekä rahoituslaitosten valvonta. Budjettivaliokuntaa puolestaan työllistävät kaikki normaalit budkettiasiat ja nyt yhteisten kriisitoimien vaatima rahoitus.

EU-päätöksenteossa on siinäkin siirrytty puhelinnneuvotteluihin ja telekonferensseihin. EU:n talous- ja valtiovarainministereiden Ecofin-neuvosto hyväksyi maanantaina puhelinkokouksessa lisärahoitusta yli 50 miljardia terveydenhoidon lisämenoihin ja pk-yritysten auttamiseen.

Tiistaina neuvosto piti puhelinkokouksen koronaepidemian vaatimista monista päätöksistä kuten ruoan, lääkkeiden sekä terveydenhuollon tarvikkeiden tavaraliikenteen turvaamisesta.

Kun europarlamentissa äänestetään etänä, Suomen eduskunnassa vastaavaan ei ole menty. Puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on todennut, että tämän estää myös eduskunnan työjärjestys. Hän on kuitenkin arvioinut Demokraatille, että etäyhteyksien käyttämisen mahdollisuus selvitettäisiin koronakriisin jälkeen.

Eduskunta on tehnyt kuitenkin jo monia erilaisia kansanedustajia ja työntekijöiltä koronalta suojaavia toimia. Heinäluoma kuvaa toimia dramaattisiksi, mutta pitää niitä tärkeinä.

– Torstain eduskunnan istuntoon osallistui joka neljäs kansanedustaja. Talossa paikalla olevan kansanedustajien avustavan henkilöstön määrä on supistettu aivan minimiinsä. Eduskuntatalo on aika hiljainen talo tällä hetkellä. Talossa on tehty tosi paljon ja mielestäni erittäin oikea-aikaisesti sen mukaisesti, kun tieto riskeistä on lisääntynyt.

Heinäluoman mukaan on kuitenkin selvää, että tähän mennessä kriisi on jo osoittanut, että paitsi eduskunnassa niin koko valtionhallinnossa on riittämättömästi teknistä osaamista ja välineitä etätyöskentelyn mahdollistamiseksi.

– Esimerkiksi turvallisista videoyhteyksistä on tällä hetkellä huutava pula. Kriisi tulee varmaan tässä mielessä muuttamaan kaikkien päätöksentekoa niin, että täytyy olla varajärjestelmä, jossa voidaan neuvottelua ja yhteydenpitoa hoitaa etänä.