Heinäluoma kertoo, että Finanssialan mukaan pankkien on oltava vahvoja ja valmiina mahdollisiin riskeihin. Tämä voidaan saavuttaa sääntelyllä, joka pätisi yhtenevästi koko unionin laajuisesti. Eurooppalainen talletussuojajärjestelmä, valtionvelan riskisuhde ja uusi kriisinhallinnan sääntelykehys mainittiin toivottuina uudistuksina.

Heinäluoma yhtyy tavoitteisiin.

“On hienoa, että suomalainen Finanssiala järjestää näin ajankohtaisen ja tärkeän tilaisuuden, ja saa saman pöydän ympärille komission, EU-parlamentin ja valtiovarainministeriön edustuksen. Tilaisuuden ajankohtaisuus korostuu meneillään olevien pankkiunionin lainsäädännön prosessien lisäksi siksi, että koko maailma on toipumassa koronan aiheuttamasta kriisistä ja poliitikot ovat juuri päättäneet EU:n historian suurimmasta elpymiskokonaisuudesta.”

Heinäluoma nostaa veronmaksajien rahojen turvaamisen keskeiseksi säännöksi.Heinäluoma

Heinäluoma huomauttaa, että Eurooppaa vuonna 2008 koetellut finanssikriisi ja sitä seurannut euroalueen valtionvelkakriisi osoittivat, että EU:n rahoitusalan sääntelyä ja valvontaa on parannettava erityisesti euroalueella. Tämän seurauksena euroalueen maat päättivät syventää pankkijärjestelmiensä yhdentymistä. Pankkeja varten perustettiin yhteinen valvontamekanismi ja yhteinen kriisinratkaisumekanismi. Näitä kutsutaan pankkiunionin ensimmäiseksi ja toiseksi pilariksi. Neuvosto ja Euroopan parlamentti työskentelevät edelleen pankkiunionin viimeistelemiseksi eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän avulla, joka on pankkiunionin kolmas pilari.

Heinäluoman mukaan tämä tarjoaisi vahvemman ja yhdenmukaisemman talletussuojan kaikille pankkiunionin vähittäistallettajille pankin sijainnista riippumatta. Talletusuojasta ja pankkiunionin seuraavista askelista odotetaan komissiolta uusia esityksiä vielä tämän vuoden aikana.

“Samalla pitää tunnustaa, että valtioiden velkapapereihin liittyy aina myös riskejä, ja nämä riskit vaihtelevat maiden välillä. Pankkitoimintaan liittyvien riskien jakaminen on on mahdollista mutta ennen riskien jakamista täytyy tietää, mitä riskit ovat. Piru piilee yksityiskohdissa. Keskeisin haaste on, miten pankkisektori noudattaa ja pystyy noudattamaan samaa lainsäädäntöä kaikkialla EU:ssa. Haaste ei ole vain pankkialan, vaan myös päättäjien ja lainsäätäjien. Päättäjillä on keskeinen rooli sellaisen oikeudellisen kehyksen asettamiseksi, joka luo varmuutta ja soveltuu aidosti saavutettaville tavoitteille, kuten taloudelliseen vakauteen, veronmaksajien rahojen suojaamiseen ja talouden jatkuvaan tukemiseen.”

Lainsäädännön uudistamisen suhteen Heinäluoma korostaa nykyisen järjestelmän kehittämistä.

“Talletussuojajärjestelmän uudistamisen suhteen luin huolellisesti komission tiedonannon aiheesta. Mielestäni nykyisten sääntöjen – kuten kriisinhallintasääntöjen ja valtiontukisääntöjen – parempi yhdenmukaistaminen voi olla tärkeä askel eteenpäin. Itse asiassa kysymys on siitä, onko valtion tuki, joka on hyväksytty joidenkin pankkien tukemiseksi viime vuosina, ollut aina paras sijoitus. Toivon, että komissio tutkii tätä tulevina kuukausina ja ehdottaa myös parempaa yhdenmukaistamista päätöslauselman ja valtiontukisääntöjen välillä.”

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde saapuu huomenna kuultavaksi raha- ja talousasioiden valiokuntaan.