Unkari on väittänyt oikeusvaltiomekanismin olevan jopa kiristys maahanmuuttoa vastustavia maita kohtaan. Oikeusvaltiomekanismi on tarkoitettu EU-tukien väärinkäytön estämiseen.

SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma sanoo Demokraatille maanantaina SDP:n europarlamentaarikkojen järjestämässä Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä tilaisuudessa, että Unkarilla ja Puolalla on käsissään hanttikortit.

– Heidän ei ole todellisuudessa mahdollista estää päätöksentekoa. Se menee eteenpäin reittiä tai toista ja silloin heidän uhkauksensa, on se ikävä ja tuo vaikeuksia mutta ei se estä päätöstä. Eli elvytysrahasto osalta, jos he blokkaavat sen, niin sitten on mahdollista tehdä hallitusten välinen sopimus ja Unkari ja Puola ovat siitä ulkona, mutta sitten ne ovat ulkona myös miljardien jaosta. Ja mitä ensi vuoden budjettiin tulee, ei ole ensimmäinen kerta kun budjetti on myöhästynyt. Siihen ovat menettelytavat olemassa ja niihin on varauduttu.

– Ihan tähdellistä kyllä, että silloin kun EU luotiin ja me tulimme mukaan 1995, demokratia ja oikeusvaltio oli niin itsestäänselvää, ettei kenellekään tullut mieleen, että voisi olla yhteisöjä, jotka eivät noudata sitä.

– Siksi oikeusvaltionormistoa nyt tehdään. Se on tärkeää muutos ja antaa EU:lle uskottavuutta vaatia demokraattisia periaatteita ja oikeusvaltion noudattamista myös muualla.

Heinäluoma sanoo, että EU ei ole nimenomaan arvoyhteisönä tällä hetkellä riittävän yhtenäinen.

– Kun katsoo Unkarin ja Puolan esimerkkiä, onhan se karmeaa ajatella, että meillä on tämän päivän Euroopassa maita, jotka ajattelevat, että nimitetään omat syyttäjät ja omat tuomarit ja omat poliisit ja otetaan media haltuun, ensin julkisen sektorin medialaitokset ja sitten ostatetaan omille kavereille yksityinen media. Se on karmeata.

Heinäluoma kuitenkin sanoo uskovansa, että kun asiaan nyt reagoidaan, vuosien kuluttua tilanne on valoisampi. Hän myös huomauttaa, että myös Yhdysvalloissa kehitys on ollut viime vuosina huolestuttavaa.

– Viimeksi eilen presidentti Trump käytti suurimmalla televisiokanavalla Foxilla tunnin aikaa kertoakseen, miten vaalit on peukaloitu ja vaalivoitto on häneltä viety ja että hän sai 74 miljoonaa ääntä ja että Biden ei voinut saada 80 miljoonaa ääntä ja että tietokone-ohjelmilla vietiin vaalivoittoa. Ja muuta tällaista. Kun katsoo kuinka paljon Yhdysvalloissa on vaiettu tästä Trumpin puutaheinää-puheesta ja sallittu tämä pidemmältä ajalta ja viime vaiheessa, onhan se masentavaa. Se kertoo, että meidän täytyy olla aina valmiita puolustamaan demokratiaa. Pitää olla ihmisiä, jotka rohkeasti myös oman puolueensa osalta ovat valmiita sanomaan, että ei se muuten näin ole, ja sillä tavalla valmiita vaarantamaan oman uransa tai omat etunsa. Jos tällaista henkistä sitoutumista demokratiaan ei ole, vakiintuneetkin demokratiat ovat sitten aika heikkoja, kun yksi diktatorisia taipumuksia omaava henkilö pääsee liian pitkälle.

Joe Bidenin tuloa presidentiksi Heinäluoma pitää merkittävänä koko maailmalle.

– On mielenkiintoista, miten yhden maan politiikan suunta vaikuttaa niin paljon. Yhdysvallat ei ole enää niin dominoiva kuin se on ollut aikaisemmin mutta sen valinnat läikkyvät vielä voimakkaammin yli rajojen.

Heinäluoma mainitsee esimerkkinä talouspuolelta, että jos Yhdysvallat elvyttää, se on signaali myös muille.

– Sama koskee monikansallisia järjestöjä; yritetäänkö ratkoa ristiriitoja rauhanomaisin keinoin, kuinka paljon käytetään voimaa ja aseita. Kyllä Yhdysvallat on tässä valtaisa tekijä. Kauppapolitiikka: sama juttu. Pidän hyvin ilmeisenä Britannian osalta, että paine hakea EU:n kanssa kauppasopimusta lisääntyy, kun Biden voitti. Trump halusi selvästi hajottaa EU:ta, hän sen sanoikin. Hän rohkaisi brexitiä, hän rohkaisi muitakin maita katsomaan elämää EU:n ulkopuolella.

Biden puolestaan korostaa EU:n merkitystä, Heinäluoma sanoo.

– Lisäksi Bidenin sukujuuret ovat Irlannissa. Hän kyllä haluaa varmistaa ja se on sanottukin ääneen, että se mitä Britannian ja EU:n välillä sovitaan, ei saa rikkoa irlantilaisten oikeuksia. Eli valtaisia vaikutuksia. Ääni Yhdysvalloissa on hiukan kyllä voimakkaampi ja vaikuttavampi kuin ääni Euroopassa valtiollisissa vaaleissa.

Venäjän kehityksestä Heinäluoma puolestaan sanoo, että se on ollut viime vuosina hyvin vaikea ja ei-toivottu paitsi Euroopan unionin myös monen venäläisenkin näkökulmasta.

– Venäjän johto on kokenut jo pitkään asemansa uhatuksi. Ensin pelättiin värivallankumouksia, joita oli Armeniassa, Georgiassa, sitten oli Ukraina ja Ukrainakin oikeastaan kahteen kertaan ja nyt liikehdintä on jatkunut ja nyt se on Valko-Venäjällä. Venäjän eliitti pelkää kuolemakseen, että tämä vyöryy rajojen yli. Se tarkoittaa, että riski siitä, että Venäjä käyttäytyy meidän kannalta hyvin ei-toivotulla tavalla, se ei vähene vaan se lisääntyy. Siksi olen ollut pitkään sillä kannalla, että olisi äärimmäisen tärkeää, että omalla puolellamme olemme valmiita kanssakäymiseen, dialogiin.

Heinäluoma sanoo Demokraatille pitävänsä tärkeänä, että parlamentaarikot voivat tavata toisiaan.

– On Venäjälle tärkeää, että he saavat suoria vaikutteita myös lännestä. Pääsevät tietysti kertomaan oman käsityksensä, mutta kuulevat myös, mitä lännessä tai Euroopassa ajatellaan heidän menostaan. Sama koskee myös kansalaisjärjestöjä ja liike-elämää ja liike-elämän kanssakäymistä. Se että ollaan siteessä toisiimme on mielestäni ehdottomasti parempi kuin että on eristettyjä ratkaisuja.

Heinäluoma sanoo, että eristäytyminen suosii äärimmäisyysvoimien mahdollisuutta päästä valtaan.

– Siitä on monenlaisia haittatekijöitä. EU:n hyväksyttyyn toimintalinjaan kyllä tällä hetkellä kuuluu valikoivan yhteistyön mahdollisuus, sitä ei vain käytännössä ole kovin paljon tehty ja liian vähän. Sitä esimerkkiä on sitten jossain määrin seurattu, jonka presidentti Niinistö käynnisti, kun hän meni Sotshiin 2014 kesällä ja nyt sitä pidetään hyvänä, mutta tällä linjalla uskon, että tulee parempaa tulosta myös Venäjän sisäisessä kehityksessä kuin sillä, että Venäjä eristetään ja estetään kanssakäyminen heidän kanssaan.