Heinäluoma muistuttaa, että tilaisuus oli sovittu jo kauan sitten ennen EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Josep Borrellin paljon puhetta herättänyttä Moskovan vierailua ja tapaaminen oli ennakkosuunnitelmissa osa normaalia suomalais-venäläistä ulkoasioiden hoitoa.

– Suomen ja Venäjän suhteiden kannalta tapaaminen oli myös asiallinen eikä siitä jää mitään uutta selvitettävää. Borrellin vierailussa kävi niin, että siitä jäi uutta setvimisen aihetta, Heinäluoma toteaa Demokraatille.

Borrellin vierailun aikana Venäjä muun muassa karkotti kolme EU-maiden diplomaattia.

Heinäluoma näkee Haaviston halunneen olla tarkka siitä, että hän puhuu vaikeissa ulko- ja turvallisuuspoliittisissa asioissa samaa sanomaa kuin mitä Borrell aikaisemmin. Täten kukaan EU:n sisällä ei pääse sanomaan, ettei Suomen ulkoministeri toimisi EU:n yhteisen linjan vastaisesti.

Oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin osalta Haavistolla oli tuomisinaan sama kanta kuin EU:lla aiemmin ja jota Borrellkin korosti:

– EU vaatii Navalnyin vapauttamista ja myös myrkytyksen tutkimista. Samaten Haavisto toi esille myös sen, että Venäjän pitää mielenosoitusten osalta noudattaa periaatteita, joihin se on kansainvälisissä sopimuksissa sitoutunut, Heinäluoma summaa.

Kaiken kaikkiaan lehdistötilaisuudessa ei Heinäluoman mielestä ollut mitään uutta tai yllättävää. Molemmat ulkoministerit kertoivat aiemmin julkistettuja kantoja ja perustelivat omaa linjaansa.

– Niin Suomi kuin Venäjäkin noudattavat omaa aikaisempaa ulkopoliitikkansa linjaa. Tällä on tietysti merkitys siltä osin, kun valmistellaan EU:n ulkoministerien yhteistä kokousta ja siellä tehtäviä päätöksiä.

Heinäluoman mukaan voi olla myös noteeraamisen arvoista, että Lavrov sanoi nyt Venäjän olevan valmis kehittämään yhteistyötä omalta puoleltaan EU:n kanssa ja että se on valmis kaikilla alueilla palaamaan neuvottelupöytään. Eli sellaista viestiä ei nyt kuultu, että Venäjän tavoitteena olisi tilanteen kärjistäminen tai suhteiden katkaisu EU:n kanssa.

– Sen Lavrov teki selväksi, että näin ei ole. Sen moni tiesi jo toki aiemmin. Mutta olihan viesti tältä osin rauhoittava. Oletan, että tätä teemaa on myös kahden kesken ulkoministerien kanssa käsitelty vähän perusteellisemmin. Oletan myös, että Haavistolla on siitä myös jotain kerrottavaa kollegoilleen, kun EU:n ulkoministerit viikon päästä kokoontuvat.

Haavisto oli käynyt ennen Lavrovin tapaamista keskusteluja Saksan, Ranskan ja Ruotsin ulkoministerien sekä korkean edustajan Josep Borrellin kanssa, minkä hän myös Pietarissa tiedotustilaisuudessa toi esille.

Myös sitä on jo ehditty hämmästellä, että Lavrov kritisoi tiedotustilaisuudessa vahvasti Saksan liittokansleria Angela Merkeliä. Taustalla oli se, että Saksan bisneselämän piirissä oli aikoinaan vastustettu Venäjä-pakotteita, mutta Merkel ajoi toista linjaa. Tästä Lavrov piikitteli Merkeliä. Heinäluoma toteaa, ettei tässäkään kuitenkaan ollut mitään uutta.

– Se on sanottu aikaisemmin jo. Saksan talouselämässä oli pitkään toivetta, että suhteet voisivat jatkua ennallaan. Saksan talouspiireissä ei ollut kovin suurta kannatusta talouspakotteille. Poliittinen johto teki linjauksen, että Saksa lähtee paitsi hyväksymään myös ajamaan talouspakotteita. Saksan liike-elämä on siihen linjaan sopeutunut, Heinäluoma muistuttaa.

Seuraava askel tilanteessa on odotettavissa EU:n puolelta, kun se pohtii muun muassa pakotteiden asettamista Venäjälle Navalnyin kohtelun takia. EU on vaatinut Navalnyin vapauttamista, minkä Haavistokin toi selvin sanoin Pietarissa esille.

– Euroopan unionin maat, myös Suomi ovat tuominneet oppositiopoliitikko Navalnyin vankeustuomion ja vaatineet hänen vapauttamistaan. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, jonka sopimusvaltio myös Venäjä on, on todennut Navalnyin alkuperäisen tuomion olleen mielivaltainen ja ilmeisen perusteeton. Olemme myös käyneet keskustelua rauhanomaisten mielenosoitusten tukahduttamisesta voimakeinoin ja myöskin toimittajien työn häiritsemisestä, Haavisto totesi Pietarissa.

Heinäluoma olettaa, että EU:n ulkoministerit lähestyvät Venäjä-pakotteita ihmisoikeusloukkauksiin soveltuvien henkilöpakotteiden kautta.

– Oletan, että EU:n puolella ei ole kovin paljon kannatusta talouspakotteiden tielle lähtemiselle, hän ennakoi.

Kun Borrellin Moskovan vierailun jäljiltä Haaviston vierailuun kohdistui poikkeuksellisen suuri EU-tason mielenkiinto, vähemmälle huomiolle jäivät Suomen ja Venäjän väliset kahdenkeskiset asiat kuten rajayhteistyö, liike-elämän kanssakäyminen ja arktinen yhteistyö niin Barentsin neuvostossa kuin Arktisessa neuvostossa.

Heinäluoma näkee, että arktisessa yhteistyössä olisi kehittämisen aineksia.

– Oli myönteistä että Haavisto noteerasi Pietarissa myös EU:n pohjoisen ulottuvuuden, joka oli pääministeri Paavo Lipposen (sd.) suuri saavutus. Sitä venettä kannattaa soutaa eteenpäin myös nykyisen hallituksen toimesta.