Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Mielipiteet

Ei menestystä ilman investointeja – onko meillä varaa olla investoimatta yhteiskunnan muutostarpeisiin?

Sanna Marinin (sd.) hallitus on kuluvalla kaudellaan kohdistanut kolme miljardia euroa tulevaisuusinvestointeihin, joilla on rahoitettu koulutetumman, ilmastokestävämmän ja turvallisemman Suomen rakentamista. Tehdyt julkiset investoinnit eivät kuitenkaan vielä riitä, vaan niitä tarvitaan lisää tulevaisuudessa. Mutta miksi tällaisia investointeja oikein halutaan tehdä ja millaisia investointeja tarvitsemme seuraavalla hallituskaudella?

Miku Kuuskorpi

Lounais-Suomen Demarinuorten puheenjohtaja

Julkisilla investoinneilla muun muassa vauhditetaan kestävää kasvua, tuetaan yksityisten investointien tekemistä Suomeen sekä vastataan kansalaisten ja elinympäristömme vaatimiin muutoksiin. Tätä kautta niillä luodaan myös uusia työpaikkoja ja hyvinvointia. Valtion investointien ytimessä ovat aina niiden tarpeellisuus tai välttämättömyys, pitkävaikutteisuus, kustannushyödyt sekä vaihtoehtokustannukset. Julkisrahoitteisilla investoinneilla onkin aina tarkat käyttökohteet ja kustannus-hyötylaskelmat taustallaan. Investoinnit eivät ole siis pelkkä menoerä, vaan niillä pyritään ehkäisemään tulevia kustannuksia tai vaihtoehtoisesti kasvattamaan valtion tuloja tukemalla yritysten ja julkisen sektorin toimintaedellytyksiä.

Investointeja tarvitaan, koska niiden avulla pystytään luomaan kestävää talouskasvua, uusia työpaikkoja ja hyvinvointia sekä kouluttamaan osaavaa työvoimaa. Koulutukseen investoiminen on erittäin konkreettinen esimerkki panoksesta, jolla tuetaan taloudellisesti niin valtion kassaa kuin yksityistä sektoriakin.

Yritysten investointien esteenä Suomessa on ollut vuodesta toiseen osaajapula eli kouluttautuneiden työntekijöiden puute. Näitä osaajia ei saada koulutuksesta leikkaamalla, vaan koulutuksen laatua parantamalla. OECD:n tutkimus vuodelta 2021 osoittaa myös, että yksi koulutukseen sijoitettu dollari tuottaa valtiolle taloudellista hyötyä keskimäärin 2,55 dollarin edestä eli 2,5-kertaisesti. Toisen asteen koulutuksen saaneen nettotaloudellinen hyöty yhteiskunnalle on puolestaan vuodessa peräti 41 200 dollaria per koulutettu.

Investointeja tarvitaan vastaamaan yhteiskunnan välttämättömiin muutostarpeisiin.

Koulutuksen lisäksi investoinnit muun muassa toimivaan liikenneinfrastruktuuriin ja panostukset TKI-toimintaan tukevat yritysten toimintaedellytyksiä. Investoinnit siis tuovat tätä kautta Suomeen uutta kasvua sekä taloudellista menestystä myös kansainvälisessä kilpailussa.

Investointeja tarvitaan vastaamaan yhteiskunnan välttämättömiin muutostarpeisiin. Pelkästään ilmastonmuutoksen aiheuttamien kustannusten laskettiin Sitran vuoden 2018 tutkimuksessa olevan miljardiluokkaa, luontokadon kustannuksista puhumattakaan. Ilmastonmuutoksen torjuntatoimien kustannukset nykytilanteessa sen sijaan lasketaan vain miljoonissa, suurimman osan keinoista ollessa valtiontaloudelle jopa suoraan edullisia. Maailmanpankin vuonna 2006 julkaisema raportti tukee Sitran johtopäätöksiä myös maailmanlaajuisella mittakaavalla.

Pitkällä aikavälillä talouden sopeutuminen ilmaston ja ympäristön kantokykyyn ei tapahdu kuitenkaan ilman investointeja. Elinkeinorakenteen muutos kohti talouden ja materiaalisen kulutuksen irtikytkentää ja kestävää talouskasvua vaatiikin investointeja muun muassa teolliseen infrastruktuuriin ja fossiilivapaaseen liikenteeseen. Jos haluamme säilyttää elinkelpoisen planeetan ja elinvoimaisen talouden itsellemme ja myös tuleville sukupolville, vaaditaan merkittäviä investointeja myös näihin muutoksiin.

Sosiaalisista investoinneista ja niiden hyödyistä puhutaan Suomessa aivan liian vähän.

Investointeja tarvitaan, koska niiden avulla pystytään vähentämään kustannuksia ja takaamaan suomalaisen hyvinvointivaltion edellytykset myös tulevaisuudessa. Sosiaalisista investoinneista, kuten koulutus- ja hyvinvointipanostuksista, ja niiden hyödyistä puhutaan Suomessa aivan liian vähän.

Työkyvyttömyyden yleisimmät syyt olivat vuonna 2018 mielenterveysongelmat, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä hermoston ja verenkiertoelinten sairaudet. OECD:n arvion mukaan mielenterveysongelmien kustannukset ovat Suomessa jopa 11 miljardia euroa vuosittain. Opetusministeriön laskelmien mukaan syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle ovat puolestaan jopa 1,2 miljoonaa euroa jokaista syrjäytynyttä kohden. Itä-Suomen yliopiston tekemässä kahdeksan vuoden tutkimuksessa osoitettiin, että terveysvalmennuksella tyypin 2 diabetekseen sekä sepelvaltimotauteihin säästettiin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia 14 prosenttia eli noin 5 miljoonaa euroa verrokkiryhmään verrattuna. Digitalisaatiolla on myös osoitettu merkittäviä taloudellisia etuja, joiden hyödyt lasketaan esimerkiksi sote-sektorilla sadoissa miljoonissa euroissa.

Kysymys kuuluu, onko meillä varaa olla investoimatta näihin yhteiskunnan muutostöihin?

Julkisten investointien tarpeen ja välttämättömyyden tunnistaa myös Vesa Vihriälä blogitekstissään lokakuulta 2021. Vihriälä tekee kirjoituksessaan myös oivan huomion julkisten investointien suojausmekanismien tärkeydestä – investoinneista leikkaaminen kun on aina päättäjille helpoin tapa tehdä menosopeutuksia. Esimerkkeinä näistä suojamekanismeista Vihriälä käyttää ylihallituskautisia poliittisia sopimuksia, puitelakeja sekä normaalibudjetin ulkopuolisia rahastoja, joiden investointiohjelmasta poikkeaminen vaatisi rahastolain kumoamista. Suojamekanismit ovatkin investointimenojen kasvattamisen lisäksi välttämättömiä, sillä leikkaukset investointeihin leikkaavat samalla siivet suomalaiselta kasvulta, kustannusten vähentämiseltä ja tulevaisuudessa hyödyttäviltä tuotoilta.

Investoinnit tulevaisuuteen, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan, koulutukseen, terveyteen ja digitalisaatioon eivät olekaan pelkästään välttämättömiä yhteiskunnallisia muutostarpeita, vaan myös edellytyksiä tulevalle kasvulle, taloudelliselle kilpailukyvylle sekä menestymiselle kansainvälisillä areenoilla. Viisaat investoinnit tulevaisuuteen tuovat kansantalouteen niin kasvavia tuloja kuin säästettyjä euroja, joilla pystytään vastaamaan tuleviin haasteisiin. Siksi leikkaaminen menoista ei olekaan ainoa vaihtoehto talouden pitkän aikavälin sopeuttamiselle: huonosti kohdistetuille menosopeutuksilla päinvastoin viedään taloudesta usein myös aineksia tulevasta kasvusta sekä tietenkin hyvinvoinnista. Investointien valtiontaloudellista hyötyä ei voi katsoa vain plussana tai miinuksena tilikirjassa, vaan investointien hyötynä pitkällä aikavälillä.

Maksaisitko sinä mieluummin kymmenen vuoden päästä miljardeja kasaantuneiden ongelmien korjaamisesta vai nyt muutamia miljoonia enemmän näiden ongelmien ennaltaehkäisystä – ettei niitä syntyisi alkujaankaan?

Kirjoittaja on Lounais-Suomen Demarinuorten puheenjohtaja, Demarinuorten liittohallituksen jäsen ja varavaltuutettu (sd.) Raisiosta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE