–  Jos vertaa Rooseveltiin, niin Bidenilla haasteet ovat olleet samantapaiset, väitöskirjatutkija Jani Kokko arvioi.

Suuri kansallinen kriisi on tällä kertaa koronapandemia, minkä lisäksi työttömyys on ennätyskorkealla ja talous huonoissa kantimissa. Tähän pitää Kokon mukaan lisätä vielä Donald Trumpin jäljiltä romahtanut Yhdysvaltain kansainvälinen johtajuus ja arvovalta.

Trumpin “Sleepy Joeksi” haukkuma Biden on osoittautunut kaikkea muuta kuin uneliaaksi.

Vaalikampanjan aikana Bidenia tituleerattiin usein Barack Obaman entiseksi varapresidentiksi. Tällä vauhdilla, varsinkin jos uudistukset osoittautuvat pysyvämmiksi, Biden on Kokon mukaan hyvää vauhtia ajamassa uudistajana entisen pomonsa ohi.

Biden tulee tällä viikolla olleeksi presidenttinä sata päivää.

Kenties konkreettisin ja tärkein Bidenin lupauksista oli Kokon mukaan sadan miljoonan koronarokotuksen toteuttaminen. Tuo raja ylittyi jo hyvissä ajoin ennen sadan päivän virstanpylvään saavuttamista.

Merkittäviä ovat myös mittaluokaltaan valtavat elvytystoimet, jo hyväksytty 1  900 miljardin dollarin koronapaketti ja vieläkin suurempi 3  000 miljardin dollarin suunnitelma muun muassa infrastruktuurin parantamiseen, koulutukseen ja puhtaampaan energiantuotantoon.

Pienempiä, mutta symboliarvoltaan tärkeitä uudistuksia on laitettu toimeen presidentillisillä asetuksilla. Näihin kuuluu Kokon mukaan muun muassa maskipakko liittovaltion rakennuksissa.

Ulkopolitiikassa Biden palautti pikavauhtia maansa Pariisin ilmastosopimukseen ja Maailman terveysjärjestön WHO:n jäseneksi. Hän on myös rakentanut suhteita uudelleen niin Nato-liittolaisiin kuin EU:hunkin.

Myöhemmin luvassa on vielä merkittävä sulka hattuun, jos Biden saa lupauksensa mukaisesti päätettyä Yhdysvaltain 20 vuotta jatkuneen sotimisen Afganistanissa – varsinkin, jos Afganistan ei vetäytymisen seurauksena vajoa uudestaan täydelliseen kaaokseen.

– Se (vetäytyminen) päättäisi pitkän kansallisen trauman ja prosessin, joka alkoi syyskuun terrori-iskuista (2001), Kokko sanoo.

Bidenin aloitteet muun muassa ilmastotoimista ja infrastruktuurin parantamisesta tähtäävät pitkälle tulevaisuuteen. Se, miten pysyväksi ensimmäisten sadan päivän aikana aloitetut toimet osoittautuvat, onkin Kokon mukaan lopulta tärkeä mittapuu menestykselle.

–  Jos Biden ryhtyy hallitsemaan presidentillisillä asetuksilla kuten Trump teki, niin sittenhän toimet pystytään helposti kumoamaan, kuten Biden on monille Trumpin päätöksille tehnyt.

Hänen mukaansa pysyvämmän muutoksen mahdollisuutta tukee nyt se, että Bidenin hallintoon on valittu ministereiksi ja muiksi viranhaltijoiksi henkilöitä, jotka tietävät, miten asioita viedään eteenpäin. Virkanimitykset ovat menneet nopeasti läpi, eikä kenenkään ehdolle asetetun henkilön pätevyyttä ole Kokon mukaan varsinaisesti kyseenalaistettu – toisin kuin Trumpin aikana.

–  On tärkeää, että alaisena on henkilöitä, jotka osaavat hommansa ilman että presidentti on mikromanageroimassa kaikkea.

Hänen mukaansa myös Bidenin lähipiirissä Valkoisessa talossa on nyt toimijoita, joiden asema ei riipu henkilökohtaisesta lojaalisuudesta presidentille tai presidentin suosiosta. Suurempaa hämminkiä Valkoisessa talossa on toistaiseksi aiheuttanut vain Bidenin koira, joka puri paria ihmistä.

Yhdysvaltain presidentin sadan ensimmäisen päivän perinteeseen liittyy myös se, että median ja maan johtajan välillä vallitsee jonkinlainen kuherruskuukausi ja uuden presidentin annetaan melko rauhassa näyttää, mihin hän kykenee. Politiikan realismi iskee täydellä voimalla vasta sen jälkeen. Kokon mukaan Bidenin aloitus ei tee tästä käytännöstä poikkeusta.

Yhdysvaltain poliittinen sykli on muutenkin kiihkeä, sillä tuskin on uusi presidentti valittu, kun pian jo pitää alkaa valmistautua seuraaviin kongressivaaleihin. Niin kutsutut välivaalit pidetään marraskuussa 2022.

–  Biden pystyy ehkä tämän vuoden hallitsemaan täysillä presidenttinä, mutta sitten kun vuosi vaihtuu aletaan olla taas vaalimoodissa, Kokko ennustaa.

Jatkuvana uhkana ovat myös mahdolliset luonnonkatastrofit tai kansainväliset kriisit, jotka vievät väkisin huomiota ja energiaa pois uudistusagendasta.

Kokon mukaan tasa-arvon edistäminen naisten ja vähemmistön osalta on ehkä alue, jossa Biden ei ole vielä lunastanut häneen asetettuja odotuksia. Tutkija pitää myös outona ja hieman epäviisaana Bidenin kommenttia, jonka mukaan tämä aikoisi pyrkiä myös toiselle virkakaudelle.

–  Kyllähän se antaisi Bidenille paremman mahdollisuuden toimia ja saada asioita oikeasti eteenpäin ja käydä poliittista vääntöä, jos hän ilmoittaisi olevansa vain yhden kauden presidentti ja vapaa uudelleenvalinnan painolastista, Kokko pohtii.

Hänen mukaansa Bidenin vaihtoehtona voi olla jääminen historiaan menestyksekkäänä yhden kauden presidenttinä tai vain keskivertona kahden kauden presidenttinä.

STT-Niilo Simojoki