HUS:n toimitusjohtaja: ”Soten valinnanvapaus tuo useita sudenkuoppia”

Kuva: Kari Hulkko
Aki Lindén.

HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén kirjoittaa Kauppalehden Debatti-palstalla, että sote-uudistuksen terveydenhuoltoon tuoma valinnanvapaus sisältää monia sudenkuopppia.

– Olen toiminut pitkään terveydenhuollossa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Tunnen myös toiminnan valvojan (lääninlääkäri) näkökulmasta terveydenhuoltoa. Nämä kokemukset yhdistyneenä terveydenhuoltoa ja sen taloutta käsittelevään kirjallisuuteen ovat tehneet minusta melko kriittisen sen suhteen, miten markkinat terveydenhuollossa toimivat, Lindén kirjoittaa.

– En lukeudu valinnanvapauden vastustajiin – johtamani HUS on maamme suurin terveydenhuollon palvelusetelin käyttäjä. Käsitykseni valinnanvapaudesta on samanlainen kuin muutama viikko sitten mielipiteensä esittäneillä Aalto-yliopiston taloustieteilijöillä (muun muassa professorit Otto Toivanen ja Matti Liski).

– British Medical Journal totesi vuonna 1994 pääkirjoituksessaan, että yksityiseen terveydenhuoltoon ei päde täydellisten markkinoiden teoria. Markkinoille pääsy on muun muassa koulutusvaatimuksilla ja -määrillä tiukasti rajoitettua ja säädeltyä. Palveluiden kysyntä ylittää pysyvästi tarjonnan, Lindén kirjoittaa.

Käytännössä kyse on hänen mukaansa lähes (lääkäri)monopolista, vaikka eri tuottajia olisikin. Tuotteet ovat vaikeasti hahmotettavia, ja potilas-asiakas on heikossa asemassa tuottajiin verrattuna.

– Palvelun tuottajan valinta ei perustu todelliseen tietoon siitä, kuka on tiedoiltaan ja taidoiltaan paras. Jokaisen potilas haluaisi päästä sydänleikkaukseen sille sydänkirurgille, jolle muutkin menevät. Tällaista tietoa potilailla ei ole. Sen sijaan lääkärivalintaan voi vaikuttaa se, kuinka helposti saa sairauslomaa, antibioottireseptin tai unilääkettä. Myös aivan toisarvoiset asiat voivat ratkaista valinnan.

Silloin kun kyse on asiakkaiden oman rahan käytöstä, tämän voi sietää, mutta verotuksella rahoitetussa järjestelmässä ei. Yhteiskunnalla on oikeus kontrolloida verovarojen käyttöä. Kyse on miljardeista euroista.
– Monessa maassa kontrollista huolehtivat vakuutusyhtiöt, joiden kautta hoito maksetaan. Ei meilläkään OP-Pohjola hevin päästä kirurgista potilasta valitsemaan hoitopaikkaansa, vaan hänet ohjataan Omasairaalaan. Työterveyshuollossa ei työntekijä valitse työterveysyksikköä, vaan sen tekee työnantaja, joka maksaa (Kelan tuella) hoidon.

– HUSin kokemus maamme laajimmasta kaihileikkausten palvelusetelimallista vahvistaa sen, että maksajan on tiedettävä tarkasti, mistä maksetaan. Lääninlääkärinä jouduin usein puuttumaan sekä turhien toimenpiteiden tekemiseen että heikkoon laatuun, Lindén sanoo.

– Terveydenhuollossa ollaan hyvin riippuvaisia tuottajasta. Mitä vaativammasta osaamisesta on kyse, sitä vähemmän tuottajia on. Raaoilla markkinoilla tällaiset pienet osaajaryhmät voisivat laittaa asiakkaat täysin ”polvilleen”. Onneksi korkea etiikka useimmiten ehkäisee tämän. Moni julkisen sektorin plastiikkakirurgi, käsikirurgi tai kardiologi tekee töitä palkalla, joka on vain murto-osa vähemmän vaativaa työtä tekevien yksityissektorin kollegoiden ansioista, Lindén sanoo.

– Julkisen terveydenhuollon, erityisesti yliopistosairaaloiden ja keskussairaaloiden, taso on korkea ja toiminta on tehokasta. Erilaiset ”julkkiksetkin” tätä vuoroin todistavat saatuaan hoitoa syöpiinsä, sydäninfarkteihinsa, liikennevammoihinsa tai aivohalvauksiinsa. Usein näihin puheenvuoroihin liittyy ihmettelevä toteamus, että ”enpä tiennyt, että julkinen terveydenhuolto on näin hyvää”. Myös yksityissektorin komplikaatioiden hoito on jokaviikkoista ”rutiinia”.

– Meilahden kampuksella kehitetään uusia hoitomuotoja sadoilla tutkimuksilla vuosittain. USA:ssa, jossa valinnanvapaus on ollut arkea jo pitkään, opetussairaala on brändinä erityisen vahva potilaiden keskuudessa. Tiedetään, että parhaat lääkärit ja muut osaajat löytyvät niistä. Uskon, että näin tulee olemaan Suomessakin, Lindén kirjoittaa.

 

AVAINSANAT

Metsäteollisuus brexitistä – ”Pitäisi koittaa erota ystävinä, etteivät lapset hirveästi kärsi”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen

Suomalaisen metsäteollisuuden Saksan jälkeen toiseksi tärkein vientimaa Britannia aikoo sanoa hyvästit EU:n sisämarkkinoille. Asia selvisi tiistaina, kun Britannian pääministeri Theresa May piti brexitiä koskevan linjapuheensa. Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajan Timo Jaatisen mukaan kauppakumppanin lähtöön aletaan nyt varautua.

– Vapaakauppasopimus tarkoittaa pitkiä neuvotteluja, joiden aikana on mahdollista, että Britannia pysyy EU:n sisämarkkinoilla. Kevyempi diili olisi voinut syntyä nopeammin, jolloin myös ratkaisun olisi pitänyt olla nopeammin tiedossa, Jaatinen sanoo. 

Seuraavaksi irtautumisen yksityiskohtia ryhdytään Jaatisen mukaan pohtimaan EU:n ja Suomen viranomaisten kanssa. 

”Olennaista on, ettei tulisi mitään tulleja tai rajoituksia.”

– Tämä on vähän tällainen erotilanne, jossa pitäisi koittaa erota ystävinä, niin etteivät lapset hirveästi kärsisi. Lapsi on tässä vapaakauppasuhteet ja niiden turvaaminen. Olennaista on, ettei tulisi mitään tulleja tai rajoituksia. 

Jaatinen uskoo yhteistyön sujuvan ulkoministeriön kanssa hyvin ja toivoo EU:n komission ja Britannian tuleviin neuvotteluihin pragmaattista otetta. 

– EU:lla on nyt niin paljon haasteita ja niin monesta suunnasta, ettei ylimääräisen EU–Britannia-jännitteen luominen ole järkevää. 

– Britannia on tehnyt tämän päätöksen sisäpoliittisista syistä ja draiverina on ollut maahanmuutto. Piti siitä tai ei, se pitää hyväksyä ja taloudelliset edut puolin ja toisin on turvattava, Jaatinen sanoo.

Metsäteollisuus edustaa noin 40 prosenttia Suomen viennistä Britanniaan. Vastaavasti metsäteollisuuden viennistä hieman vajaa 10 prosenttia suuntautuu Britanniaan.

Menikö tutkijan some-kritiikki Ville Niinistön ihon alle? – Vastasi omaperäisellä kyselyllä

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Demokraatti uutisoi hiljattain tutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutilan ottaneen pamfletissaan Pilaako eliitti Suomen? kantaa politiikan ammattilaisten some-vastuullisuuteen.

– Puoluepoliittinen kiihkeys on osa kansanvaltaa, mutta sarjatuli sanoilla, kaiken kommentointi ja valehtelua lähestyvä liioittelu syövät poliitikon vaikutusvaltaa ja uskottavuutta, Jutila kirjoitti.

Jutilan mukaan poliittiseen ylikuntoon voi ajautua erityisesti oppositiossa, kun fanit ja gallupit kannustavat eikä vastuu paina.

– Sanojan oma arvostelukyky voi pettää ja vastakkainasettelusta tulee ajattelutapa. Tällä vaalikaudella niin vaikuttaa käyneen vihreiden lahjakkaalle Ville Niinistölle.

Niinistö: Facebookissa viikkokattavuuteni miljoona uniikkia ihmistä.

Ville Niinistö on tarttunut Jutilan kirjoitukseen Twitter-tililleen luomallaan kyselyllä.

– Otan kantaa yhteiskunnan kysymyksiin. Keskustelen somessa. Osaa se häiritsee, Suomessa poliitikot eivät sitä yleensä tee. Kummasta pidät? Niinistö kirjoitti ja julkaisi tämän alla kyselyn, jossa oli kaksi vastausvaihtoehtoa.

Vaihtoehto ”Avoin keskustelu hyvästä” sai 92 prosenttia äänistä ja vaihtoehto ”Turvallisempaa mumista” 8 prosenttia.

– No, kansa on puhunut. 93% tykkää, että asioista keskustellaan avoimesti. Mennään eteenpäin. :) , Niinistö kirjoitti toisessa twiitissään silloisesta äänestystilanteesta.

– Kummastuttaa, jos se häiritsee muitakin kuin kilpailevien puolueiden poliitikkoja ja kannattajia? puheviestinnän professori Pekka Isotalus vastasi twiitissään Niinistölle.

– Lähinnä tuntuu häiritsevän keskustalaisen ajatuspajan johtajaa ja poliittisia kilpailijoita. Mutta siksi ajattelin testata asiaa, Niinistö jatkoi professorille.

Karina Jutila on keskustaliberaalin ajatuspaja e2:n johtaja. Jutila vastasi, muttei lähtenyt Twitter-ketjussa väittelemään aiheesta.

Keskusteluun osallistui useita henkilöitä. Eräässä vaiheessa Ville Niinistö totesi muun muassa, että hänen viikkokattavuutensa Facebook-profiilissa on keskimäärin noin miljoona uniikkia ihmistä.

– Toki kannattaa muistaa, ”kattavuus” tarkoittaa yhden päivityksen jonkinlaista näkymistä feedissä, hän tarkensi toisessa twiitissään.

Kuittaili Rinteelle, keskustalle ja kokoomukselle.

SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen some-käyttäytyminen sai Karina Jutilan pamfletissa kehuja.

Jutilan mielestä Rinne on valinnut taktiikan, jossa mukana on myös malttia ja vaatimattomuutta.

– Vähemmän on kantanut pidemmälle, eli vaikutusvaltaa Rinteellä on enemmän kuin oppositiokumppanilla. Molemmissa tapauksissa kyse on siitä, mitä politiikalla tavoitellaan: julkisuutta, kannatusta vai päätöksiin vaikuttamista – harva saavuttaa kaikki kolme samaan aikaan.

– Ei Rinne edes käy sitä, kuului Niinistön twiitissä arvio Rinteen somekeskustelusta.

– Käsittääkseni Kok&Kesk toivovat minun ilmaisevan itseäni vähemmän suositulla tavalla ja harvemmin, Niinistö sanoi niin ikään.

Viron ”Gordon Ramsay” Juha Rantanen: ”Jos joku sanoo mulle työhaastattelussa olevansa täysoppinut kokki, lopetan haastattelun siihen”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Juha Rantasella on parhaillaan menossa Virossa tv-nettisarja Köögikubjas Goes Nature.

Virossa kaikkien tuntema keittiömestari Juha Rantanen ihmetteli maahan muuttaessaan 1998, miksi suomalaisilla on niin monia nimityksiä Virossa, kuten Pekka, poro ja kahisev. Taas suomalaisilla ei ole vastaavia virolaisia kohtaan, mutta ruotsalaisista ”rakkaita lempinimiä” on senkin edestä.

— Virolaiset ovat kivikaudella, suomalaiset keskiajalla, ja ruotsalaiset ovat moderneja, keittiömestari kärjistää.

Kateuden syyksi hän arvelee niin Suomen kuin Viron kohdalla sen, että molemmissa tapauksissa se kohdistuu isompaa ja paremmin menestyvää maata kohtaan. Rantanen ihmettelee, mitä nykyisellä taloudellisella menestyksellä Viro yrittää näyttää ja kenelle? Ahneus vain kasvaa.

— Ihmisten kohtelemisesta ei välitetä täällä vielä mitään. Ei yhteiskuntaa kiinnosta, miten kansalainen voi, Rantanen lataa.

Rantanen on nähnyt Virossa, millaisia vaikutuksia kaupallisilla arvoilla on ja mihin suuntaan ne vievät ihmisiä. Elämännäkemyksen- ja kokemuksen kunnioitus puuttuvat.

— Kun kaikki on ostettavissa, ja joka asiassa on kysymys rahasta, ei se kehitä yhteiskuntaa, hän tähdentää.

Viro ei ole Neuvostoliitto, eikä Suomen maakunta. Täällä on oma kulttuuri ja sitä pitää kunnioittaa.

On vaikea viedä eteenpäin mitään, jos ei tunne perusteita ja historiaa. Asioiden kyseenalaistaminen ja punnitseminen ovat oppimisen lähtökohtia.

— Miksi on tärkein kysymys. Pitää ehdollistaa asioita. Jos ei pysty perustelemaan, sitten on hiljaa, Rantanen tähdentää.

Ravintolassa johtajan pitää kuunnella alaisiaan, mutta hänellä tulee olla selkeä johtajan rooli. Yhdessä keskustelemalla ei tule tulosta. Jälkikäteen annosta voi vain yrittää korjailla päällepäin.

— Täällä on helvetisti hyviä kokkeja. Ei ole huonoa henkilökuntaa, vaan huonoa johtajuutta ja bisnesajattelua. Jos ei saa henkilökuntaa kuuntelemaan, hommasta ei tule mitään, Rantanen linjaa.

Ihmiset eivät tule ravintolaan nälän tai janon takia, vaan tapaamaan ihmisiä. Hyvä palvelu on kokonaisvaltaista, jossa ihminen tekee kokemuksia toiselle. Palvelun tulee olla lisäarvo.

— Jos joku sanoo mulle työhaastattelussa olevansa täysoppinut kokki, lopetan haastattelun siihen, Rantanen laukoo.

Tällä hän viittaa siihen, että ihan jokaisella on aina jotain uutta opittavaa. Ilman oppimisen asennetta ei voi kehittyä.

Rantanen hämmästelee yhä uudestaan matkailijoita, jotka kuvittelevat kaikkien virolaisten osaavan suomea. Niin ei todellakaan ole. Suomalaisilla on virolaisilta myös paljon opittavaa.

— Viro ei ole Neuvostoliitto, eikä Suomen maakunta. Täällä on oma kulttuuri ja sitä pitää kunnioittaa,Rantanen selvittää.

Lue koko Juha Rantasen haastattelu torstain 19.1. Demokraatista.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Maailmanpolitiikkaa puitiin pj-tentissä Tampereella – ”Hallituksemme on impivaaralainen smurffi”

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
SDP:n puheenjohtajaehdokkaat Timo Harakka, Antti Rinne ja Tytti Tuppurainen tentissä Tampereella.

SDP:n puheenjohtajien tentissä Tampereella pureuduttiin muun muun muassa ulkopoliittisiin kysymyksiin. Donald Trumpin nousu Yhdysvaltain presidentiksi ja Iso-Britannian erottautuminen EU:sta puhaltavat pyörteitä maailmanpolitiikkaan.

SDP:n puheenjohtajaehdokkaat Antti Rinne, Timo Harakka ja Tytti Tuppurainen arvioivat, millainen rooli sosialidemokratialla – ja mahdollisesti sosialidemokraattisella Suomen pääministerillä on kansainvälisellä kentällä.

SDP on kansainvälinen, eurooppalainen liike.

Rinne luonnehti, että kansalaisten keskuudessa on syntynyt käsitys siitä, ettei EU olisi puolellamme. Hän sanoi, että EU koetaan ”eliitin harrasteluna”. Sosialidemokraattien tehtävänä hän näkee tämän käsityksen oikaisemisen.

– SDP on kansainvälinen, eurooppalainen liike. Meidän intresseissämme on vahvistaa EU:ta siten, että se saa kansalaisten keskuudessa mahdollisimman suuren luottamuksen, hän sanoi.

Suomen etu on turvata vahva Euroopan unioni.

Tuppuraisen mukaan on tärkeää, että Suomen pääministeri olisi tukemassa yhteistyön ja luottamuksen linjaa ”näinä epävarmoina aikoina”. Tuppurainen on huolissaan siitä, ettei Trump näytä tukevan eurooppalaisen yhteistyön säilymistä.

– Olemme pieni maa ja meille kansainvälinen yhteistyö ja kansainvälinen rauha ja vakaus on elinehto. Ei ole mitenkään mahdollista, että selviäisimme vaikkapa turvapaikkakriisistä ilman eurooppalaista yhteistyötä. Suomen etu on turvata vahva Euroopan unioni ja eurooppalainen yhteistyö, Tuppurainen sanoi.

Suomen tämän hetkinen hallitus on kansainvälisessä ja europolitiikassa täysi kääpiö.

Myös Harakka pitää ”hämmentävänä ja historiallisena”, että Yhdysvalloissa virkaan astumassa oleva presidentti on romuttamassa pitkää yhteistyötä Yhdysvaltain ja EU:n välillä. Hän sanoi myös olevansa jopa raivoissaan siitä, että ulkoministeri Timo Soini (ps.) on kuitannut linjanmuutoksen toteamalla, ettei Trumpin puheista tarvitse välittää.

– Toistaiseksi en ole kuullut myöskään pääministerin ja presidentin kommentteja tästä uudesta, vakavasta tilanteesta. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen tämän hetkinen hallitus on kansainvälisessä ja europolitiikassa täysi kääpiö. Meidän hallituksemme on impivaaralainen smurffi, hän sivalsi.

Harakan mukaan juuri nyt tarvitaan sosialidemokraattista johtajuutta, jotta Euroopassa maiden alistuminen ”äärioikeiston ja kansalliskiihkoisen populismin valtaan” pysäytetään.

Puheenjohtajaehdokkailta kysyttiin myös, pitäisikö Suomen liittyä Natoon, mikäli Ruotsi liittyy. Rinne ja Harakka painottivat, ettei Ruotsi ole liittymässä, eikä Suomenkaan pidä liittyä. Jos Ruotsi kuitenkin liittyisi Natoon, olisi Tuppuraisen mukaan Suomenkin harkittava.

– Päätösten pitää perustua faktaan, oikeaan tilanneanalyysiin ja hyvään, maltilliseen harkintaan. Siksi kysymys Ruotsin Nato-jäsenyydestä on relevantti. Meidän tulee olla tietoisia Ruotsin linjoista. Se tilanne ei saa toistua, mitä tapahtui 1990-luvulla EU-jäsenyyden suhteen, Tuppurainen sanoi.

Verkkouutiset: Veroista vastaava ministeriö kiistää tiedot autoveron poistosta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Valtiovarainministeriöstä kerrotaan Verkkouutisille, ettei valtiovarainministeriössä ole valmisteltu autoveron poistamista. Yle uutisoi tänään, että liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) esittää torstaina, että liikenteen veroja alennetaan 1,6 miljardia euroa.

Autoveroa kerätään tänä vuonna arviolta 853 miljoonaa euroa. Ylen mukaan liikenne- ja viestintäministeriö esittää selvityksessään, että autoverosta luovutaan kokonaan.

Lisäksi ajoneuvoveron perusveroa laskettaisiin 547 miljoonalla eurolla. Liikenne- ja viestintäministeriö esittää myös polttoaineveron laskemista 200 miljoonalla eurolla.

Valtiovarainministeriöstä korostetaan Verkkouutisille, että kyse on liikenne- ja viestintäministeriön omasta selvityksestä, jossa valtiovarainministeriö ei ole ollut mukana.

Vastuu valmisteverojen valmistelusta ja veromuutosten esittämisestä kuuluu valtiovarainministeriölle, eikä siellä ole Verkkouutisten saamien tietojen mukaan valmisteilla mitään veromuutoksia.