HUS:n toimitusjohtaja: ”Soten valinnanvapaus tuo useita sudenkuoppia”

Kuva: Kari Hulkko
Aki Lindén.

HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén kirjoittaa Kauppalehden Debatti-palstalla, että sote-uudistuksen terveydenhuoltoon tuoma valinnanvapaus sisältää monia sudenkuopppia.

– Olen toiminut pitkään terveydenhuollossa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Tunnen myös toiminnan valvojan (lääninlääkäri) näkökulmasta terveydenhuoltoa. Nämä kokemukset yhdistyneenä terveydenhuoltoa ja sen taloutta käsittelevään kirjallisuuteen ovat tehneet minusta melko kriittisen sen suhteen, miten markkinat terveydenhuollossa toimivat, Lindén kirjoittaa.

– En lukeudu valinnanvapauden vastustajiin – johtamani HUS on maamme suurin terveydenhuollon palvelusetelin käyttäjä. Käsitykseni valinnanvapaudesta on samanlainen kuin muutama viikko sitten mielipiteensä esittäneillä Aalto-yliopiston taloustieteilijöillä (muun muassa professorit Otto Toivanen ja Matti Liski).

– British Medical Journal totesi vuonna 1994 pääkirjoituksessaan, että yksityiseen terveydenhuoltoon ei päde täydellisten markkinoiden teoria. Markkinoille pääsy on muun muassa koulutusvaatimuksilla ja -määrillä tiukasti rajoitettua ja säädeltyä. Palveluiden kysyntä ylittää pysyvästi tarjonnan, Lindén kirjoittaa.

Käytännössä kyse on hänen mukaansa lähes (lääkäri)monopolista, vaikka eri tuottajia olisikin. Tuotteet ovat vaikeasti hahmotettavia, ja potilas-asiakas on heikossa asemassa tuottajiin verrattuna.

– Palvelun tuottajan valinta ei perustu todelliseen tietoon siitä, kuka on tiedoiltaan ja taidoiltaan paras. Jokaisen potilas haluaisi päästä sydänleikkaukseen sille sydänkirurgille, jolle muutkin menevät. Tällaista tietoa potilailla ei ole. Sen sijaan lääkärivalintaan voi vaikuttaa se, kuinka helposti saa sairauslomaa, antibioottireseptin tai unilääkettä. Myös aivan toisarvoiset asiat voivat ratkaista valinnan.

Silloin kun kyse on asiakkaiden oman rahan käytöstä, tämän voi sietää, mutta verotuksella rahoitetussa järjestelmässä ei. Yhteiskunnalla on oikeus kontrolloida verovarojen käyttöä. Kyse on miljardeista euroista.
– Monessa maassa kontrollista huolehtivat vakuutusyhtiöt, joiden kautta hoito maksetaan. Ei meilläkään OP-Pohjola hevin päästä kirurgista potilasta valitsemaan hoitopaikkaansa, vaan hänet ohjataan Omasairaalaan. Työterveyshuollossa ei työntekijä valitse työterveysyksikköä, vaan sen tekee työnantaja, joka maksaa (Kelan tuella) hoidon.

– HUSin kokemus maamme laajimmasta kaihileikkausten palvelusetelimallista vahvistaa sen, että maksajan on tiedettävä tarkasti, mistä maksetaan. Lääninlääkärinä jouduin usein puuttumaan sekä turhien toimenpiteiden tekemiseen että heikkoon laatuun, Lindén sanoo.

– Terveydenhuollossa ollaan hyvin riippuvaisia tuottajasta. Mitä vaativammasta osaamisesta on kyse, sitä vähemmän tuottajia on. Raaoilla markkinoilla tällaiset pienet osaajaryhmät voisivat laittaa asiakkaat täysin ”polvilleen”. Onneksi korkea etiikka useimmiten ehkäisee tämän. Moni julkisen sektorin plastiikkakirurgi, käsikirurgi tai kardiologi tekee töitä palkalla, joka on vain murto-osa vähemmän vaativaa työtä tekevien yksityissektorin kollegoiden ansioista, Lindén sanoo.

– Julkisen terveydenhuollon, erityisesti yliopistosairaaloiden ja keskussairaaloiden, taso on korkea ja toiminta on tehokasta. Erilaiset ”julkkiksetkin” tätä vuoroin todistavat saatuaan hoitoa syöpiinsä, sydäninfarkteihinsa, liikennevammoihinsa tai aivohalvauksiinsa. Usein näihin puheenvuoroihin liittyy ihmettelevä toteamus, että ”enpä tiennyt, että julkinen terveydenhuolto on näin hyvää”. Myös yksityissektorin komplikaatioiden hoito on jokaviikkoista ”rutiinia”.

– Meilahden kampuksella kehitetään uusia hoitomuotoja sadoilla tutkimuksilla vuosittain. USA:ssa, jossa valinnanvapaus on ollut arkea jo pitkään, opetussairaala on brändinä erityisen vahva potilaiden keskuudessa. Tiedetään, että parhaat lääkärit ja muut osaajat löytyvät niistä. Uskon, että näin tulee olemaan Suomessakin, Lindén kirjoittaa.

 

AVAINSANAT

Heinäluoma ei pyri presidentiksi: ”Urpilaisen ilmoitus ei muuta pohdinnan lopputulosta”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma sanoo Twitterissä, ettei edelleenkään ole pyrkimässä presidentiksi. Hänen mukaansa kansanedustaja Jutta Urpilaisen (sd.) ilmoitus olla tavoittelematta ehdokkuutta ei muuta hänen viime kesän pohdintansa lopputulosta. Heinäluoma kertoi päätöksestään olla asettumatta ehdokkaaksi jo viime kesäkuussa.

Hän sanoo keskittyvänsä eduskuntatyöhön ja kunnallisvaaleihin.

Heinäluoma oli sanonut antavansa tukensa Urpilaiselle, jos tämä olisi suostunut ehdokkaaksi.

Ruuhkista uupunut Kelan henkilöstö puhkuu turhautumista: ”Jälleen varoittava esimerkki”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kela aikoo palkata toimistoihinsa lisää väkeä – viimein. Perustoimeentulon myöntäminen ja maksaminen siirtyivät kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden alussa. Kela arvioi, että homma hoituu 750 henkilöllä. Kunnissa tätä tehtävää hoiti vielä viime vuonna arviolta yli 1 500 henkilöä.

Kelalle tuli oletettavasti yllätyksenä, millainen ruuhka toimistoihin syntyy. Niissä käy tällä hetkellä yli 12 000 asiakasta päivässä. Lisäksi puheluita tulee noin 20 000 vuorokaudessa.

Kelan toimihenkilöyhdistyksen puheenjohtaja Heli Martinmäki kritisoi epäonnistuneita henkilöstölaskelmia.

– Jälleen yksi varoittava esimerkki siitä, kuinka julkisella sektorilla säästöjä tavoitellessa tehtävät resursoidaan jo lähtötilanteessa liian alhaisiksi.

Haluamme palvella asiakkaita hyvin, mutta meitä ei ole riittävästi.

Kelan henkilöstö on ollut valtavan työpaineen alla, kun asiakasmäärät ovat kasvaneet edellisestä vuodesta 57 prosenttia. Etuushakemuksia tulee enemmän sisälle kuin mitä niitä ehditään ratkaisemaan.

– Haluamme palvella asiakkaita hyvin, mutta meitä ei ole riittävästi, Martinmäki kuvailee nykyistä tilannetta.

Kelan hallituksen ja valtuutettujen lupa palkata lisää väkeä tulikin kreivin aikaan.

– Edellytämme, että lisärekrytoinnit toteutetaan heti. Asiakkaille pitää turvata viimesijaisen etuuden saaminen lakimääräisessä seitsemän päivän käsittelyajassa, toimihenkilöyhdistys korostaa.

Yhdistys vaatii lisäksi, että nykyisen henkilöstön työhyvinvoinnista tulee huolehtia.

Kelan toimihenkilöyhdistys on valtakunnallinen ammattiyhdistys, joka valvoo Kelan toimihenkilöiden työsuhteen ehtoja. Yhdistyksessä on reilut 4000 jäsentä. Kelan toimihenkilöyhdistys kuuluu palkansaajajärjestö Pardiaan ja STTK:hon.

Urpilaisen ilmoitus sotki SDP:n pasmat – Paatero etsii valtuustolle kokouspäivää

Kuva: Sanna Koskenranta
SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero.

SDP:n puoluevaltuuston tuore puheenjohtaja, Sirpa Paatero kertoo, että Jutta Urpilaisen ilmoitus tuli yllätyksenä monelle, myös hänelle itselleen.

– Vielä maanantaina olin radio-ohjelmassa positiivinen ehdokkuuden suhteen, Paatero kertoo.

SDP:n presidenttiehdokkaasta päättää puoluevaltuusto. Paatero oli kaavaillut kevätkokouksen päivämääräksi 24.3. Uuden ehdokkaan etsimiseen olisi aikaa kuukausi ja se taitaa olla liian vähän.

– Toinen mahdollisuus olisi kutsua ylimääräinen kokous koolle. Olisikin muutenkin hyvä kokoontua vielä ennen huhtikuisía kunnallisvaaleja, Paatero sanoo.

SDP:n puoluevaltuuston kutsuu koolle puoluehallitus, jonka puheenjohtaja on Antti Rinne.

 

”Puoluevaltuuston kokousta ei ole vielä päätetty”

Kuva: Jari Soini
SDP:n vastavalittu puoluesihteeri Antton Rönnholm (oik.) joutuu heti tulikasteeseen. Puolueelle olisi löydyttävä uusi ehdokas presidentinvaaleihin ja aika kiireellä vieläpä.

SDP:n presidenttiehdokkaasta päättää puoluekokousten välissä ylintä päätösvaltaa käyttävä puoluevaltuusto. Se kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

– Kevään kokouksen ajankohtaa ei ole vielä päätetty, kertoo SDP:n tuore puoluesihteeri Antton Rönnholm Demokraatti.fi:lle aamulla. Kokouksen kutsuu koolle SDP:n puoluehallitus.

– Niin moni olisi toivonut Jutta Urpilaisen ehdokkuutta. Tosin ymmärrän täysin hänen ratkaisunsa, Rönnholm sanoo.

Rönnholmin mukaan SDP ryhtyy nyt kiireen vilkkaa luotaamaan uutta prsidenttiehdokasta.

Antti Rinne ymmärtää Urpilaisen päätöksen – ”Tämän kevään aikana asia ratkaistaan”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne joutuu nyt miettimään SDP:n presidenttiehdokaskuvion uudelleen, kun Jutta Urpilainen ei lähde ehdolle.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) toivoi toisenlaista ratkaisua presidenttiehdokkuudesta kieltäytyneeltä Jutta Urpilaiselta. Hän kuitenkin ymmärtää hyvin, että Urpilainen valitsi toisin. Urpilainen perustelee perhesyillä kieltäytymistä Demokraatin kolumnissaan.

– Maa kyllä löytää isiä ja äitejä, mutta lapsi on pieni vain hetken, Rinne sanoi aamulla Demokraatti.fi:lle.

Rinteen mukaan SDP jatkaa presidenttiehdokkaan hakemista kevään aikana.

– Puoluevaltuusto kokoontuu keväällä, siellä asia päätetään, Rinne sanoo.