Kansalaisaloitteessa aloitteellisena oli alun perin Pelastakaa Lapset -järjestö, joka pyysi mukaan muita järjestöjä. Järjestön pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta on yhä iloisissa tunnelmissa puhelimen toisessa päässä.

– Aivan järjettömän hieno fiilis meillä täällä on. Olemme mielettömän iloisia, että aihe lähti elämään. Aloitimme kampanjan viime keväänä, jo silloin oli keskustelua… Se on ollut ihan presidentinvaaleja myöten keskustelussa, välikysymyksessä, oppositiopuolueiden varjobudjeteissa, Markkula-Kivisilta iloitsee.

Pelastakaa Lapset on julkaissut marraskuussa 2017 tulokset kyselystä, jonka perusteella lähes 60 prosenttia vastanneista koki, että toisen asteen kustannukset ovat aiheuttaneet heille tai heidän perheelleen taloudellisia haasteita.

Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar kertoo Demokraatille, että kun säätiön asiakkaina on lapsiperheitä, jossa on toisen asteen opiskelijoita, lähes kaikille perheille toisen asteen kustantaminen tuottaa ongelmia.

Pääsihteeri Markkula-Kivisilta muistuttaa, että tehdyistä selvityksistä huolimatta, kukaan ei tiedä tällä hetkellä, kuinka suuresta ongelmasta on kyse.

– Kyseessä on niin monipiippuinen asia. Emme tiedä, kuinka moni jättää menemättä opiskelemaan, kun se on liian kallista, kuinka moni valitsee alansa sen mukaan mitä maksaa eikä kiinnostavuuden mukaan ja kuinka moni on isoissa taloudellisissa ongelmissa, vaikka pystyvätkin opiskelun hoitamaan.

Pelastakaa Lapset saa vanhemmilta paljon palautetta. Joku saattaa manata aina, kun kurssi lukiossa vaihtuu, että lasta ei olisi pitänyt laittaa kouluun, koska se maksaa niin paljon.

– Toisista tuntuu pahalta, että lähisuku rahoittaa opintoja, kun se ei ole muuten mahdollista. Aika surullisia luettavia nämä palautteet ovat. Kyllä niitäkin palautteita on, että lainaa maksetaan vieläkin.

SDP on rummuttanut maksutonta toisen asteen koulutusta kaikille ja oppivelvollisuuden ulottamista 18 ikävuoteen jo kauan. Asia on nyt myös jo muun muassa vihreiden agendalla. Kokoomus on suhtautunut oppivelvollisuuden pidentämiseen nihkeästi.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ilmoitti käynnistävänsä selvityksen, voitaisiinko toisen asteen koulutuksesta tehdä kokonaan maksutonta. Ministerin ulostulo asiassa tuli, kun alkoi näyttää varmalta, että kansalaisaloite saa täyteen 50 000 nimeä. Markkula-Kivisiltakin, entinen kokoomuksen kansanedustaja, kiinnitti tähän huomiota.

– Totta kai vähän mieitytti, että onpa näppärästi ajoitettu, että noin 2 päivää ennen kuin nimet tulevat täyteen, siinä kohtaa päätettiin pyytää uusi selvitys, hän sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että on sivuseikka, kuka saa poliittiset pisteet.

– Tärkeintähän nyt on, että selvitys tehdään… Tärkeintä on, että kaikki pääsevät kouluun, hän painottaa.

Kun opetusministeri Grahn-Laasoselta kysyttiin hiljattain Ylen Aamu-tv:ssä, millaisen neuvon hän antaa henkilölle, joka on tilanteessa, ettei ole varaa ostaa kirjoja.

– Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kyllä lähtee siitä ilman muuta, että jokaisen pitää voida suorittaa taustasta riippumatta… Siinä tilanteessa tietysti sosiaalitoimi on se ensimmäinen osoite, Grahn-Laasonen vastasi.

Vastaus särähti monien korvaan, myös Markkula-Kivisillan.

– Ihan minä en nyt toivoisi, että tämä menisi sossun luukun kautta. Siellä on paljon perheitä, joissa talous on tosi tiukalla, mutta tulot juuri nippanappa toimeentulorajan yli. Mikä tahansa toimeentuloraja pannaan, aina on väliinputoajia ja perhe on liemessä. Toivoisin, että siihen löytyisi jotain muita vaihtoehtoja.

Markkula-Kivisilta pohtii myös, että ei kaiken opetusmateriaalin pidä olla omia tai uusia, eivät ne ole peruskoulussakaan.

– Mutta kuten sanottu, tärkeintä on, että asia ratkaistaan. Me emme ole halunneet lyödä mitään mallia lukkoon. Ensin pitää oikeasti selvittää, mitä kaikkia ongelmia tässä on ja miten laajasta ongelmasta virallisesti on kysymys. Ratkaisu pitää tehdä selvityksen kautta.

Maksuttomaan toiseen asteeseen liittyy likeisesti myös ajatus oppivelvollisuuden pidentämisestä 18 vuoteen. Markkula-Kivisilta toteaa, ettei ole kovin paneutunut tähän kysymykseen. Se ei ole varsinaisesti hyväntekeväisyysjärjestön tehtäväkään; Pelastakaa Lapset auttoi viime vuonna yli 500 nuorta rahallisesti opinnoissa.

– Minulla ei ole siihen kauhean pohdittua mielipidettä olemassa. Tietysti kaikkien tärkeintä on, että ihmiset saavat koulutuksen, kukaan ei pelkällä peruskoulutuksella työllisty. Tärkeintä on löytää keinoja, että kaikilla on mahdollisuus käydä kouluja, hän toteaa.

Takuusäätiölläkään ei ole kantaa oppivelvollisuuden pidentämiseen. Henkilökohtaisena mielipiteenään toimitusjohtaja Juha A. Pantzar kuitenkin toteaa kannattavansa asiaa.

Hän muistuttaa, että toisen asteen ikävaihe on herkkää ja haastavaa vaihetta nuorille. Oppivelvollisuus voisi olla tässä vaiheessa nuoria tukeva asia.

– Olen ehdottomasti sen puolella, Pantzar sanoo.