Lukiolaisten liitto oli yhtenä taustaorganisaationa toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta vaativassa kansalaisaloitteessa, joka viikonloppuna ylitti 50 000 allekirjoittajan rajapyykin. Rajapyykin ylittäminen tarkoittaa sitä, että asia etenee eduskunnan käsittelyyn.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on arvioinut, että täysin ilmaisen toisen asteen koulutuksen hintalappu olisi alustavien arvioiden mukaan noin sata miljoonaa euroa vuodessa.

Alvar Euron mukaan Grahn-Laasosen arvio ei ota lainkaan huomioon säästöjä, joita voitaisiin saavuttaa esimerkiksi tehostamalla oppikirjojen kierrätystä ja muilla keinoilla, vaan arviossa laskettu karkeasti, mitä maksaisi jokaiselle opiskelijalle täysin uusien materiaalien hankinta.

– Nykyisinhän kirjojen kierrätystä järjestävät vain opiskelijat, mutta jos oppilaitokset järjestäisivät sitä, niin kierrätysastetta pystyttäisiin kasvattamaan merkittävästi, Euro arvioi.

Oppikirjat muodostavat suurimman yksittäisen menoerän lukiolaisten kokonaiskuluissa, jotka lukiolaisten liiton mukaan nousevat yhteensä noin 2 600 euroon.

Euron mukaan säästöjä voitaisiin saada myös sähköisten oppimateriaalien yhteiskäytöllä ja tietokoneiden liisaamisella eli pitkäaikaisella vuokraamisella oppilaille.

Opiskeluun soveltuvan kannettavan tietokoneen hankkiminen on lukiolaisille myös mittava, useiden satojen eurojen menoerä, sillä lukiota ei enää voi käydä ilman omaa tietokonetta.

Ammattiin opiskelevien keskimääräisiä opiskelukuluja on vaikea arvioida samalla tavalla kuin lukioissa opiskelevien kuluja, sillä eri alojen opiskelijoiden kulut eroavat toisistaan suuresti, kertoo Suomen ammattiin opiskelevien liiton puheenjohtaja Jasmina Khabbal. Myös ammattiin opiskelevien kulut voivat enimmillään nousta tuhansiin euroihin.

Oppikirjojen ohella ammattiin opiskeleville kuluja aiheuttaa esimerkiksi opiskeluun tarvittavien työvälineiden, suojavarusteiden ja vaatteiden hankkiminen. Rakennusalan opiskelijoiden on esimerkiksi hankittava työmailla tarvittavia kypäriä ja turvakenkiä.

– Myös esimerkiksi kokkiopiskelijoiden tarvitsemat vaatteet ja veitset maksavat noin 500–600 euroa, Khabbal kertoo.

Khabbalin mukaan opiskelijoiden tarvitsemien vaatteiden ja muiden varusteiden hankinta tulisi huomattavasti edullisemmaksi, jos esimerkiksi kunnat tekisivät hankinnat keskitettyinä massatilauksina.

Opetushallituksen laatimassa selvityksessä esitetään, että opintojen kustannukset ovat vain harvoin ainoa syy opintojen keskeyttämiseen toisella asteella.

– Keskeyttämisen taustalla on yleensä myös muita henkilökohtaisia syitä, Opetushallituksen tammikuussa julkaistussa selvityksessä kirjoitetaan.

Opetushallituksen lukiolaisille tekemään kyselyyn vastanneista 65 prosenttia pitää lukio-opintojen kustannuksia kohtuullisina eikä koe, että heillä tai heidän perheillään olisi vaikeuksia toimeentulossa. 29 prosenttia vastanneista arvioi, että heillä on taloudellisia vaikeuksia. Kuudella prosentilla taloudelliset vaikeudet ovat merkittäviä.

Ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijoista seitsemän prosenttia kokee, että raha-asiat tuottavat heille jatkuvasti hankaluuksia.

Maksutonta toisen asteen koulutusta ajavan kansalaisaloitteen tekijöillä on asiasta eri näkemys.

– Vuonna 2018 julkaistavan Nuorisobarometrin ennakkotietojen mukaan jopa neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo, että rahan puute on ollut vaikuttamassa siihen, että opinnot ovat jääneet kesken. Ilman tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevista nuorista lähes puolet on joutunut karsimaan tai luopumaan opinnoistaan rahan puutteen takia, kansalaisaloitteen perusteluissa kirjoitetaan.