Palola vetoaa tämänpäiväisessä tiedotteessa vahvasti siihen, että Suomeen saataisiin muodostetuksi mahdollisimman nopeasti toimintakykyinen enemmistöhallitus.

– En halua ottaa kantaa itse hallitusneuvotteluihin, mutta vaalitulos oli selkeä – parhaillaan hallitusohjelmaneuvotteluissa olevat puolueet menestyivät eduskuntavaaleissa hyvin, hän toteaa Demokraatille.

Hän muistuttaa menneistä neljästä vuodesta. Lähtökohtaisesti hyvinkin vakaissa oloissa elävä Suomikin voi kohdata suuria yllätyksiä.

TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖT veivät viime viikon loppupuolella omaa viestiään Säätytalolle. Mukana olivat Palolan lisäksi puheenjohtajat Jarkko Eloranta SAK:sta ja Maria Löfgren Akavasta sekä työnantajapuolelta toimitusjohtajat Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitosta ja Markku Jalonen Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajista.

Viisikko perusteli yhteistä ehdotustaan eläkekirjauksesta hallitusohjelmaan, mutta Palolan mukaan puolentoista tunnin aikana eniten keskustelua syntyi siitä, miten työmarkkinaosapuolet nostaisivat työllisyysastetta.

Kukin järjestö kertoi omalta kannaltaan olennaiset keinot – kannat erosivat tässä kysymyksessä riippuen erityisesti siitä, oliko näkemyksen esittäjä palkansaaja- vai työnantajapuolen edustaja.

Palkansaajajärjestöt ovat pitäneet esillä kolmikantaisen valmistelun tärkeyttä. Palolasta on aivan selvää, että hallituksen on valmisteltava esimerkiksi kaikki työelämään ja sosiaaliturvaan liittyvät muutokset ja uudistukset yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

– Ei riitä se, että meitä pelkästään kuullaan vaan myös kuunnellaan, koska meillä on näissä kysymyksissä varsin suuri asiantuntemus. Kolmikantaisuus on ehdoton vaatimus.

Mikä kuva tuli, kuunneltiinko työmarkkinaosapuolten viestiä?

– Kyllä siinä otettiin terveiset vastaan. Mutta varsinainen hallitusohjelma toiminta vasta kertovat, miten terveiset ovat menneet perille. Aika näyttää, kuunnellaanko meidän näkemyksiämme aidosti vai olemmeko vain kutsuttuna kuultaviksi. Ja se on sitten siinä, Palola pohtii tulevaa.

Hän uskoo, että ainakin palkansaajajärjestöjen näkemys kolmikantaisen valmistelun tärkeys tuli hallitusneuvottelijoille selväksi.

SUHTAUTUMINEN työperäiseen maahanmuuttoon – tai kansainväliseen rekrytointiin, termi, jota Palola mieluummin käyttää – kuitenkin yhdistää työmarkkinaosapuolia. Sitä tarvitaan kipeästi, sillä Suomi pysähtyisi ilman muualta tullutta työvoimaa ja työvoimapula vaivaa jo nyt monia aloja.

Suomi tarvitsee arviolta jopa 130 000 uutta työntekijää vuoteen 2030 mennessä.

– Rekrytoidessa ulkomailta meidän on tärkeää huolehtia tulijoiden ja heidän perheenjäsentensä kotouttamista. Yhtä tärkeää on myös se, ettei tulijoita saa käyttää työmarkkinoilla hyväksi. Nämä ovat reunaehdot.

Palola huomauttaa, että viime päivinäkin on saatu lukea esimerkkejä räikeistä väärinkäyttötapauksista.

PALOLA painottaa, että STTK on puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestö, joka tekee yhteistyötä kaikkien puolueiden kanssa, ja haluaa hyvät suhteet uuden hallituksen kanssa.

– Emme halua toimia ‘ulkoparlamentaarisena oppositiovoimana’ vaan menemme asiakysymykset edellä. Mutta asioissa, joissa meillä on erilainen näkemys kuin tulevalla hallituksella, sanomme sen kyllä suoraan.

Palola muistuttaa tiedotteessa, että Suomella on edessään suuria haasteita.

– Suomi on asettanut tavoitteeksi olla hiilineutraali ensi vuosikymmenellä, joten vihreään siirtymään on panostettava. Suomi harmaantuu, joten työvoiman saatavuudesta, osaamisesta sekä työn ja tekijän kohtaamisesta on huolehdittava. Päätöksiä tehtäessä on kiinnitettävä huomio siihen, että eriarvoisuus ja osattomuus eivät lisäänny. Tämän vuoden alussa aloittaneiden hyvinvointialueiden rahoituksesta ei pidä leikata, sillä on maltettava odottaa, miten sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen uudistus toimii.

Hän ottaa esille sen, että jo ennen vaaleja ja jo alkaneissa hallitusohjelmaneuvotteluissakin on noussut jyrkkiä näkemyksiä liittyen esimerkiksi Euroopan unionin jäsenyyteen, maahanmuuttoon sekä työelämän ja sosiaaliturvan kehittämiseen.

– Kaikkinainen puhe EU:sta irtoamiseksi on populistista höpinää. Suomi on riippuvainen EU:sta ja globaaleista markkinoista, eikä pieni maa voi eikä saa eristäytyä. Tarvitsemme kipeästi kansainvälistä rekrytointia, sillä jo nyt Suomi pysähtyisi ilman muualta tullutta työvoimaa, ja työvoimapula vaivaa monia aloja. Työ- ja sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa edellytämme perinteistä kolmikantaista valmistelua, Palola linjaa tiedotteessa.

STTK:N hallituksen mielestä Suomen taloutta on sopeutettava, mutta useamman vaalikauden aikana.

– Kaikkein heikoimmassa asemassa olevista ei saa tehdä maksumiehiä. Siksi emme kannata heikennyksiä työttömyysturvaan. Työllisyysasteen nostamisen näkökulmasta tehokkainta on työttömien osaamiseen liittyvien puutteiden tunnistaminen ja tuki sen kehittämiseksi. Talouden tasapainottamisessa veropohjan tiivistäminen tuottaa tulosta.

Palola huomauttaa myös, että julkista taloutta ei tasapainoteta työeläkkeitä leikkaamalla.

– Talouden ongelmat liittyvät valtion ja kuntien talouteen, eivät työeläkejärjestelmään, joka on hyvässä kunnossa.