– Yritystukijärjestelmään olisi tarvittu uudistusta, joten olemme pettyneet, että uudistus ei toteudukaan. Tästä huolimatta jo kevään kehysriihessä on tehtävä rahoituspäätöksiä, jotka kannustavat yrityksiä innovaatioihin, puheenjohtaja Sture Fjäder korostaa.

Akava pitää hyvänä, että parlamentaarinen työryhmä sai kuitenkin aikaan kriteerit, joilla arvioidaan yritystukien tehokkuutta ja tarpeellisuutta. Tämä antaa pidemmällä aikavälillä mahdollisuuksia kohdentaa tukia uudelleen.

– Työryhmän työ oli tältä osin arvokasta, ja tätä arviointia pitää jatkaa myös tulevaisuudessa – säännöllisesti. Ei siis todeta, että tämä oli nyt tässä, Fjäder huomauttaa.

Akava on tehnyt huomioita: Suomen yritysten innovaatiotukien kokonaistaso on kansainvälisesti vertaillen hyvin matala. Nykyinen hallitus leikkasi hallitusohjelmassa 130 miljoonan euroa Business Finlandin innovaatiotuista. Samalla Suomessa tehtyjen tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestointien osuus bruttokansantuotteesta on laskenut 2,8 prosenttiin. Erityisesti teollisuuden TKI-investoinnit ovat laskeneet voimakkaasti.

Fjäder laskee, että lisätarve on noin 150–200 miljoonaa euroa.

– Näin päästään sellaiselle tasolle, joka saa teollisuuden ja muut yritykset investoimaan innovaatioihin kuten huippuvuosina tehtiin. Suuria odotuksia kohdistuu sekä nykyiseen että tuleviin hallituksiin.

Akavan vastaavan lakimiehen Vesa Vuorenkosken mukaan seuraavan hallituksen ohjelmaan on sisällytettävä innovaatiostrategia. Sen pitää sisältää yhteiset tavoitteet ja päätökset uusista panostuksista ja painopisteistä. Muun muassa korkeakoulujen edellytyksiä menestyä kansainvälisessä kilpailussa pitää kohentaa.