Suomen mantereella on 292 kuntaa ja 21 hyvinvointialuetta. Huhtikuun kunta- ja aluevaaleissa oli paljon ehdokkaita, jotka olivat ehdolla kummassakin vaalissa.

Ennen vaaleja hyvinvointialueen ehdokkaat kertoivat, miten tärkeitä oman alueen sosiaali-, terveys-, pelastus- ja lähipalvelut ovat. Ja miten ehdokas haluaisi niitä kehittää- ja parantaa.

Vaalien jälkeen on käynyt ilmi, että iso joukko hyvinvointialueiden ääniharavista ei silti otakaan vastaan kuin hyvinvointialueen valtuutetun tehtävän, vaikka hyvinvointialueen päätökset valmistellaan lautakunnissa ja hallituksessa.

MONI tuplaehdokas tiesi jo ennen vaaleja, että on kiinnostunut vain kuntapuolen hallitus-, lautakunta- ja yhtiöjäsenyyksistä sekä puheenjohtajuuksista, mutta osallistuu hyvinvointialuevaaleihin kerätäkseen omalle poliittiselle ryhmälleen ääniä.

Jos tämä olisi ollut äänestäjän tiedossa, moni olisi voinut antaa äänensä jollekin toiselle, nimenomaan aluehallinnosta kiinnostuneelle ehdokkaalle.

Kun ääniharavat väistävät lautakuntapaikkoja, niitä kasautuu enemmän muille jo valmiiksi monissa kunnallisissa luottamustoimissa puurtajille. Jos ihmisellä on merkittävä luottamustehtävä samaan aikaan kunta- ja hyvinvointialueella, se aiheuttaa päätöksenteossa jääviys- ja ajankäyttöongelmia sekä keskittää valtaa pienen piirin käsiin.

Luottamuspaikat jaetaan kesän aikana pidettävissä kunnan- ja hyvinvointialueiden uusien valtuustojen järjestäytymiskokouksissa.

Kirjoittaja on Mikkelin kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (sd). Hän oli ehdolla vain kuntavaaleissa.