Viikonloppuna saatiin kuulla, että maahanmuutto- ja ilmastokysymyksissä saatiin hallitusneuvotteluissa aikaan kompromissi. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan työn perässä Suomeen muuttavien kuukausituloraja olisi kiristymässä 1600 euroon.

Palola lähetti tänään terveisensä STTK:n edustajiston kokouksesta parhaillaan hallitusneuvotteluja käyville neljälle puolueelle.

– Olen kokenut Säätytalossa käydyn keskustelun hyvin vieraaksi. En osaa edes arvioida, mitä tarkoittaisi, jos esimerkiksi 1 600 euron tuloraja kuukaudessa olisi ehto Suomeen tulemiselle. Teemme me mitä tahansa, ei pitäisi ainakaan rakentaa esteitä tänne töihin haluaville, Palola totesi Demokraatille.

– Tänne tulee ihmisiä omine tarpeineen ja vaatimuksineen. He tulevat tänne paremman elämän toivossa, työn perässä ja heidät pitää kohdata yksilöinä. Eivät he tule tänne paikkaamaan meidän kestävyysvajettamme tai eläkejärjestelmäämme.

STTK:N puheenjohtaja pitää ylipäänsä maahanmuuttoa terminä asenteellisena, kun keskustelussa menee ”herttaisesti sekaisin” humanitaarinen maahanmuutto eli turvapaikanhakijat ja pakolaiset ja kansainvälinen rekrytointi eli ihmiset, jotka haluavat vapaaehtoisesti Suomeen töihin. Hän puhuu nyt töiden perään tänne tulevista.

– Minä en lähtisi asettamaan mitään euromääräisiä tulorajoja. Tänne tulevien kuuluu saada se palkka, mitä alan työehtosopimuksessa muillekin maksetaan. Samalla on pidettävä huolta, että Suomeen ei synny mitään halpatyömarkkinoita. Maahan tulijoiden ja heidän perheittensä kotouttamiseen on myös panostettava huomattavasti nykyistä enemmän.

Toinen vaikea kysymys hallitusneuvotteluissa on ollut ilmastonmuutoksen torjuminen. Suomi on asettanut tavoitteeksi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Palolan mielestä tästä on pidettävä kiinni. Edessä on siis merkittävä vihreä siirtymä.

– Se pitää toteuttaa alueellisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukaisella tavalla niin Euroopassa kuin Suomessakin. Työpaikkoja ja -tehtäviä tulee häviämään, mutta syntyy myös uusia.

Palola on erityisen huolestunut parhaillaan työelämässä olevien osaamisesta vihreässä siirtymässä. Moni sanoo, että muutos on mahdollisuus. Ei ilman osaamisen vahvistamista, Palola painottaa.

– Se on uhka niin kauan, kunnes palkansaaja kokee asemansa turvalliseksi. Sen jälkeen muutos on mahdollisuus – osaaminen on ihmisen parasta muutosturvaa.

PUHEESSAAN edustajistossa STTK:n puheenjohtaja varoitti, mitä voi tapahtua, jos ihmiset kokevat jäävänsä häviäväksi osapuoleksi muutoksessa: se syöttää lisää vettä populististen liikkeiden myllyyn ja lisää polarisaatiota.

Hän huomautti, kuinka Helsingissä Mannerheimintien varrelta on helppo antaa neuvoja, kuinka Suomessa pitää elää. Mutta haja-asutusalueilla tilanne näyttäytyy aivan toisena.

– Täällä on helppo sanoa, että käyttäkää julkisia liikennevälineitä, mutta joillakin alueilla ei ole julkista liikennettä lainkaan. Meidän on helppo sanoa, että käyttäkää vähäpäästöisiä autoja tai siirtykää sähköautoihin. Se ei ehkä ole ratkaisu muualla, jossa on pitkät etäisyydet ja perheessä pitää käydä töissä kahdella autolla.

Jos Suomen eri kolkkien erilaista tilannetta ei ymmärretä, Palolan mielestä hyvää ei ole edessä.

Antti Palolalta tulee evästystä Säätytalolle myös verotuskysymyksissä. Ansiotuloverotuksen alentaminen kautta linjan oli vahvasti esillä ainakin kokoomuksen papereissa.

– En näe sitä tässä tilanteessa mahdollisena, siihen meillä ei ole varaa, mutta verotuksen alentamisen kohdistamista pieni- ja keskituloisiin voisi miettiä.

TALOUDEN sopeuttaminen vaatii hänen mukaansa pidemmän aikavälin toimia ja suunnitelmaa. Palola painottaa sitä, että sopeutuksessa ei pidä mennä vain heikompiosaisten kukkarolle.

Verotus ohjaa kuluttajien käyttäytymistä, se on nähty jo nyt. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähentynyt ja alkoholia ja tupakkaa ei mene enää vanhaan malliin.

– Haittaveroista tulee nyt vähemmän tuloja, ja jotenkin tämä aukko pitää täyttää ilman, että heikompiosaiset ovat maksumiehinä. Esimerkiksi arvonlisäveron korotuksella näin kävisi helposti, Palola muistuttaa.

Hän uskoo, että haittaveroja pitää varmaan edelleenkin nostaa sekä mahdollisesti tiivistää ja laajentaa veropohjaa koskemaan esimerkiksi omaisuutta ja varallisuutta.

– Jostain ne rahat vain on saatava.