– Kun hallitus järjesti viime juhannuksen alla seminaarin työllisyysryhmien työstä, me toimitimme jo seminaariin kymmenkohtaisen listan EK:n esitystä työllisyystoimiksi, Häkämies sanoo Demokraatille.

Häkämies kertaa EK:n arvioineen listansa työllisyystoimilla olevan ”joko tutkimuksiin tai omiin arvioihin viitaten 40 000 työpaikan vaikutus”.

– Vastaavia esityksiä ei ole samassa mittakaavassa tullut ja niitä odotamme muilta, Häkämies sanoo.

– Olemme olleet aktiivisia, olemme jokaisessa työryhmässä tehneet esityksiä ja meillä on pohjalla tämä laaja lista, Häkämies toistaa.

– Jos me saavutamme jonkin työnantajaliiton kanssa valtakunnansovittelijan avustuksella neuvottelutuloksen, joka pikkaisen poikkeaa niin sanotusta yleisestä linjasta, niin työnantajaliiton neuvottelija lähtee soittamaan puhelun ja kun hän tulee takaisin, hän sanoo ettei hänellä ole enää lupaa sopia asiasta, Malinen kertoo Iltalehdelle ja sanoo soiton menevän EK:n suuntaan.

Häkämiehen mukaan ”liitot neuvottelevat ja päättävät”. Hän huomauttaa, ettei ole erikoista, että eri työnantajaliitoilla on samansuuntaisia tavoitteita, joilla huolehditaan kilpailukyvystä ja työllisyydestä.

– Toiseksi: näissä kiky-kompensaatioissahan syntyi hyvin erilaisia ratkaisuja. Kunkin toimialan ja liittojen toimesta tehtiin erilaisia ratkaisuja kiky-tuntien kompensoimisesta. Näin ollen syntyi liittokohtaisia ratkaisuja. Se ei oikein tue tätä Malisen lausuntoa, Häkämies sanoo.

EK linjasi vuonna 2015, ettei se ole enää työmarkkinaosapuoli. Malisen mukaan EK:lle voisi suositella sääntöjensä muuttamista takaisin, jotta EK voisi ”avoimesti osallistua työmarkkinakysymyksiin ja joutuisi käymään vuoropuhelua muiden keskusjärjestöjen kanssa”.

– Olemme omat päätöksemme tehneet ja edetään sen pohjalta. Tämä on selvästi se suunta, jonka otimme – mennään liittokohtaisiin ja pyritään lisäämään paikallista sopimista. Tällä tiellä myös aiotaan jatkaa, Häkämies kommentoi.

EK:n entisen työmarkkinajohtajan Lasse Laatusen Teollisuuden palkansaajille tekemä työmarkkinakatsaus julkaistiin torstaina. Laatunen arvioi, että Postin 700 pakettilajittelijaa koskeneessa työmarkkinariidassa näkyi vahvasti politiikka.

Työnantajaosapuolta ei Laatusen mukaan kiinnostanut tukilakkojen uhka vaikka AKT oli väläyttänyt jopa satamien sulkemista. Tähtäimessä oli Laatusen mukaan sen sijaan maan hallitus. Postin työriidasta paisunut jupakka johti lopulta pääministeri Antti Rinteen (sd.) ja hallituksen eroon.

Laatusen mukaan pääministeriä olivat ”keskeisissä rooleissa” kaatamassa kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen ja keskustan puheenjohtajan Katri Kulmunin erityisavustaja Kari Jääskeläinen. Molemmat ovat entisiä Jyri Häkämiehen alaisia.

– Minulla ei ole tarvetta kommentoida pitkään työelämästä jo poissa olleiden lausuntoja. Ne, jotka kulloinkin ovat näissä tehtävissä ja vastuissa, hoitavat näitä tehtäviä, ja pitkään työelämästä poissa olleiden näkökulma ja tiedot ovat vajavaisia, Häkämies sanoo.