EK:n tiistaina julkaiseman toivelistan mukaan Suomi olisi vuonna 2035 jo saanut velkasuhteensa kääntymään laskuun. Hinta on tosin ollut kova, luovan tuhon kautta.

Hyvinvointivaltiosta ei enää puhuta. EK:n haaveena on uudistermin ”hyvintoimintayhteiskunta” mukainen riisuttu malli, jossa ihmiset vapautetaan olemaan oman onnensa digitaaliseppiä.

EK:n tavoitteessa kevyt ja ketterä julkishallinto toimii markkinoiden ohjaamana ja tekoälypalveluiden tehostamana. Työmarkkinat joustavat tarvittaessa suhdanteiden mukaan ja verotusta on painotettu kannustavammaksi.

TALOUSPOLITIIKAN mittarina ei pidä enää vuonna 2035 olla tasapuolinen tulonjako vaan talouskasvun vahvistaminen, EK neuvoo. Jokainen saa vaurastua, mikäli siihen kykenee, ja sijoittaminen on olennainen osa palkansaajienkin tulovirtoja.

EK haluaa työntekijän voivan nykyistä paremmin ottaa omaa vastuuta valinnoistaan, siksi työnantajien passivoiviksi moittimat tuet ja työttömyysturvat on korvattu erilaisilla tilimalleilla. Jatkuva osaamisen parantaminen nostetaan oletusarvoksi ja tekoälyn käyttö kansalaistaidoksi.

Samalla EK haluaa, että Suomeen hankitaan pätevää ja paremmin täkäläisen elinkeinoelämän tarpeisiin sopivaa työvoimaa ulkomailta.

PERHEITÄKIN tarvitaan yhteisiin talkoisiin, talouskasvun mahdollistajiksi.

EK:n suunnitelmien mukaan tulevaisuudessa aktiiviset lähiyhteisöt ”ottavat vastuuta ympäristöstään” eli todennäköisesti hoitavat vanhuksiaan ja lapsiaan omatoimisesti nykyistä enemmän.

EK:n mielestä julkisen puolen pitää olla vasta se viimeinen turvaverkko, ja hoivassakin se moneen kertaan mainittu tekoäly robotteineen nähdään ongelmanratkaisijana.

Inhimillisyyden tarpeen ja teknologiauskon ristiriitoja EK:n visionäärit eivät pohdi.

TYÖNANTAJALEIRIN visiossa teollisuus, talous ja kilpailukyky rakentuvat hätkähdyttävän vihreälle pohjalle, fossiilittoman talouden varaan, edulliselle puhtaalle energialle.

Kvanttiteknologialla ja mineraalivarannoilla tehdään Suomelle vaurautta muun muassa puolustusteollisuuden kautta.