Eloranta oli esittänyt SAK:n edustajiston kokouksessa huolen siitä, että työmarkkinoista on yritetty tehdä politiikan väline todellisen pitkäjänteisen kehittämisen kustannuksella.

Syyttävä sormi osoittaa Elorannnan mukaan Juha Sipilän (kesk.) hallitukseen.

Alullepanija löytyy Elorannan mielestä kuitenkin muusta osoitteesta.

Pääministeri, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä (kesk.) katsoo hänkin, että EK:n päätös vaikeutti sopimista. Syksyllä – työmarkkinatilanteen jälleen kärjistyessä – nähtiin Sipilän mielestä, että ei ollut kenen kanssa puhuisi.

– Mandaattia ei selvästikään kellään oikein ollut keskustelulla, Sipilä sanoi SAK:n edustajiston kokouksen aikana tänään järjestetyssä varsin vauhdikkaassa eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tentissä.

Aiemmin tällä viikolla puheenjohtajat olivat olleet koolla EK:n kutsumina.

Kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan EK:n päätös kuvastaa, että työelämä muuttuu hurjaa vauhtia ja tarve paikalliselle ja yksilölliselle sopimiselle korostuu.

– Huoli on se, että samaan aikaan kun sopiminen pirstaloituu, pitää pitää huolta siitä, että on kuitenkin sitten ne paikat, jossa yhdessä kaikki voivat asioista puhua.

SDP: puheenjohtaja Antti Rinne sanoi, että kun katsoo historiassa taaksepäin on selvää, että tarvitaan kaikkia sopimiseen liittyviä välineitä.

– Olen ollut pahoillani, että EK päätti, että he eivät työsuhteisiin liittyviä asioita ole valmiita (keskitetysti) sopimaan. En minäkään kannata sitä, että joka kierros on keskitetty, mutta on järkevää pitää se välineissä.

Orpo ja Sipilä painottivat paikallisen sopimisen tärkeyttä. Rinne totesi hänkin, ettei sitä vastusta, mutta painotti, ettei se voi olla työnantajan sanelua.

– Kyllä ammattiyhdistysliikkeen puolelta on hyvin selkeä se viesti sen suhteen, että kannatetaan paikallista sopimista, mutta kannatetaan ihan aitoa paikallista sopimista, jolloin se ei ole minkään osapuolen yksipuolista sanelua, sanoi myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.

Sinisten puheenjohtajan, ministeri Sampo Terhon mukaan EK:n päätös on siirtänyt kolmikannan historiaan vanhassa merkityksessä.

– Edelleen työmarkkinajärjestöt ovat merkittäviä asiantuntemuksensa osalta näissä kysymyksissä. Uusi aika ja uusi päätöksenteko ei ole politisoinut vaan demokratisoinut sitä. Meidän on aika ymmärtää ja tunnustaa kaikissa edunvalvontajärjestöisä oikealla ja vasemmalla, että mikään edunvalvonajärjestö ei ole Suomen senaatti, eikä parlamentin ylähuone, jolla on ikään kuin veto-oikeus Suomen lainsäädäntöön.

Terhon mukaan asiantuntijatahoja kuulleen hallitus pystyy eduskunnan tuella tekemään päätöksiä.

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto totesi pitävänsä SAK:n kritiikkiä EK:n vetäytymisestä perusteltuna.

– En pidä hyvän mallina, jos ajattelemme ekologista rakennemuutosta ja ilmastosopimusta, jossa pitäisi olla isot sopijapuolet mukana. Kolmikanta on varmasti paikallaan silloin, kun päätetään työelämää koskevista kysymyksistä. Sitten, kun päätetään vaikkapa yritystuesta ja verotuksesta, näen, että ne ovat nimenomaan eduskunnassa tehtäviä päätöksiä.

Haaviston mukaan yritystukiuudistus kaatui osin siihen, että etujärjestöillä oli siitä liian paljon sanomista.

Kristillidemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoi, että tarvitaan enemmän paikallista sopimista ja painotti hänkin paikallista sopimista.

– Suomessa olemme olleet hyviä, että meillä on ollut sopimusyhteiskunta. Työlainsäädäntöä on pystytty tekemään yhdessä. Mutta nyt tarvitaan enemmän paikallista sopimista, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoi.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan työmarkkinakeskustelu on politisoitunut.

– Tämä johtuu siitä, että hyvin vanhakantaisen vastakkainasettelun ylläpitäminen yrittäjien ja ennen kaikkea pk-yrittäjien sekä työntekijöiden välillä palvelee näiden järjestöjen ja niiden poliittisten jatkeiden eli puolueiden etua. Todellisuudessa ne uhat, jotka kohdistuvat suomalaiseen työhön ja työpaikkoihin nyt ja tulevaisuudessa, uhkaavat ihan yhtä lailla yrittäjien ja työntekijöiden intressejä.

– Paikallista sopimista on tähänkin asti harrastettu, mutta puhe yleissitovuuden purkamisesta samoin kuin esimerkiksi ovien avaaminen halpatyövoimalle on osa hyvin johdonmukaista EK:n tavoitetta polkea palkkoja suorittavan työn sektorilla. Siihen pitää suhtautua erittäin kriitisesti, Halla-aho jatkoi.

Sampo Terho totesi, että Halla-aho olisi perussuomalaisten puheenjohtajakisan aikana ilmoittanut, että yleissitovuudesta voidaan luopua.

– En ilmoittanut, sanoin, että sitä asiaa voidaan tarkastella, Halla-aho vastasi Terholle.

Yleissitovuuden vastustajia puheenjohtajista SAK:n isännöimässä tapahtumassa löytynyt.

Antti Rinne katsoo, EK:n sysänneen itsensä Suomen Yrittäjien asemaan seuraamaan palkanmuodostusta sivusta.

– Se ei ole hyvä asia. Tarvitsemme tulevaisuudessakin laajempia ratkaisuja tietyissä tilanteissa, jolloin pitää talous- finanssi, työmarkkina- ja palkanmuodostusta yhdistää, Rinne arvosteli EK:n toimintaa.

Rinnettä ei vakuuttanut, miten Orpo ja Sipilä nyt puhuivat yleissitovuuden puolesta. Rinne totesi kilpailukykysopimuksesta, että hänelle jäi se käsitys, että uhkana oli paikallisen sopimisen erillinen lainsäädäntö, jolla haluttiin romuttaa koko tes-järjestelmä.

– Kyllä tämän hallituksen politiikka on ollut työnantajan edusmiehenä olemista. Keppiä ja kovia toimenpiteitä on tarjottu kovasti palkansaajille, Rinne sanoi.