– Se kertoo ennen kaikkea taloutemme laskusuhdannetilanteesta, mutta toisaalta se kertoo myös laajemmin siitä, että Suomessa työn tarjonta on eurooppalaisessa vertailussa kärkipäästä, Maliranta sanoo.

Eurostatin tietojen mukaan Suomen työttömyysaste nousi EU:n suurimmaksi. Toisella sijalla on Espanja, kolmantena Ruotsi. Maliranta kiinnittää huomion länsinaapuriin.

– Ruotsissakin työttömyysaste on sangen korkealla tasolla. Ero Suomen ja Ruotsin välillä ei ole valtavan suuri. Varsinkin, kun ottaa huomioon sen, että kuinka hyvin Ruotsin kansantaloudella menee muilla mittareilla mitattuna muun muassa julkisen talouden tasapainon puolella.

– Työn tarjonnan kannustimet siis näyttävät olevan kunnossa.

HALLITUS on pyrkinyt lisäämään työn tarjontaa eli lisäämään niiden ihmisten määrää, jotka ovat valmiita tarjoamaan työpanostaan työnantajille.

– Pyrkimykselle lisätä työn tarjontaa on ollut perusteita, mutta tämä suhdannetilanne ei todellakaan ollut työn tarjontaa lisäävälle politiikalle otollinen. Ehkä omalta osaltaan hallituksen toimenpiteet ovat tämänhetkistä tilannetta pahentaneet, Maliranta sanoo.

Malirannan mukaan tulonsiirtojen heikennykset, kuten esimerkiksi työttömyysturvan suojaosan poisto, ovat johtaneet siihen, että yhä useammalla tarve hakea ja saada työtä, on kasvanut entisestään.

– Nämä pienituloisiin kohdistuvat tulonsiirtojen leikkaukset sinänsä kyllä lisäävät työntekijöiden kannustimia yrittää hankkia työtuloja. Mutta kun suhdanne on näin heikko ja työn kysyntä on heikko – sitä työtä ei tule ja se näyttäytyy kohonneena työttömyysasteena.

MITÄ sitten olisi syytä tehdä, jotta tilanne muuttuisi? Maliranta toteaa, että keinot vaikuttaa tilanteeseen ovat väistämättä rajalliset, koska tilanne on suhdanneluonteinen ja osittain tullut ulkoa päin – vaikka hallituksen toiminnalla sitä onkin mahdollisesti vahvistettu.

– Tilanteen korjautuminen on aika paljon sen varassa, että taloussuhdannetilanne alkaisi kohentua.

Maliranta korostaa, että työttömyys on vakava asia sekä sosiaalisesti että myös talouden kasvun näkökulmasta. Malirannan mukaan etenkin pitkittyneet työttömyysjaksot heikentävät monissa tapauksissa myös työntekijän tuottavuutta.

– Työttömyydestä tulee sosiaalisen taakan lisäksi talouden kasvuhaaste, kun tässä rapautuu inhimillistä pääomaa. Se syö osaltaan tulevan kasvun mahdollisuuksia, Maliranta sanoo.

– Tässä tulee sitten se politiikkasuositus: nyt olisi ainakin yritettävä käydä läpi niitä välineitä, joilla pystytään parantamaan ennen kaikkea nuorten työllisyystilannetta ja lieventämään pitkäaikaistyöttömyyttä. En osaa luetella keinoja, mutta varmasti niitä erilaisia välineitä siellä virkakunnan pöytälaatikoissa on, Maliranta sanoo.

Työttömyyslukujen yhdeksi selittäjäksi on esitetty maahanmuuttoa. Malirantakin arvoi, että se on yksi osa kokonaisuutta.

– Se liittyy laajemmin siihen, että työn tarjonta lisääntyy tilanteessa, jossa työvoiman kysyntä on vähentynyt. Siksi maahanmuutto näyttäytyy tällaisessa tilanteessa kielteisempänä asiana kuin jos meillä olisi normaali taloustilanne saati sitten noususuhdanne.