Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Työmarkkinat

Ekonomistit erimielisiä vientiteollisuuden lakon vaikutuksista – arviot tehdään eri mittareilla työnantaja- ja työntekijäjärjestöissä

STTK
STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.

Työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ovat uudet lakkokierroksen myötä julkaisseet toisistaan merkittävästi eroavat laskelmat lakon kustannusvaikutuksista Suomen taloudelle.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Työnantajaliittojen keskusjärjestö EK on arvioinut, että vientiteollisuuden kolmipäiväisestä lakosta aiheutuu 200 miljoonan euron lovi Suomen bruttokansantuotteeseen (bkt) ja 500 miljoonan euron vähennys yritysten liikevaihtoon.

Järjestön laskelmat perustuvat jäsenliitoilta ja yrityksiltä saatuihin tietoihin lakon pysäyttämien toimintojen määrästä. Lisäksi Tilastokeskuksen tietojen avulla pyritään huomioimaan vaikutukset muille aloille.

– Jos teollisuudessa ei valmisteta jotain, sitä ei voida myöskään kuljettaa, EK:n pääekonomisti Penna Urrila sanoo STT:lle.

Työnantajapuolen laskelmia kritisoi STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà. Vaikutuksia liikevaihtoon ja bkt:hen ei tulisi hänen mukaansa välttämättä lainkaan.
Yritykset voivat Lainàn mukaan paikata tuotannon menetyksen varastojen hyödyntämisellä sekä ennen lakkoa tai sen jälkeen tehtävillä ylityötunneilla. Jälkimmäisten kustannukset olisivat hänen mukaansa 26 miljoonaa euroa.

– Raskas prosessiteollisuus ei pyöri sadan prosentin käyttöasteella, eli sielläkin pystyy kuromaan kolmen päivän tuotantoa umpeen, Lainà sanoo STT:lle.

“Häiriöt voivat vaikuttaa kielteisesti Suomeen investointikohteena.”

EK:n Urrila pitää ajatusta yrityksille vieraana. Hänen mukaansa jatkuvasti käyvä prosessiteollisuus ei voi käyttää lisätyötunteja menetetyn tuotannon paikkaamiseen. Argumenttia varastojen käytöstä hän ei myöskään pidä vakuuttavana.

– Varastolla voidaan vähentää vaikutusta siihen, miten vahinko näkyy asiakkaalla, mutta menetetty tuotanto on pysyvästi poissa, Urrila sanoo.

Liikevaihdon kutistumista olennaisempana Urrila pitää lakon vaikutusta bkt:hen. Se on myös Lainàn mukaan jossain määrin hyvä mittari, jos se huomioi varastojen ja vapaan kapasiteetin käyttömahdollisuus. Näin ei hänen mukaansa kuitenkaan tehdä.

Vaikutuksista olennaisimpana Urrila pitää kuitenkin niitä, joita ei voi välittömästi arvioida: pitkän aikavälin vaikutuksia.

– Kaikki häiriöt, jotka liittyvät toimintavarmuuteen, voivat vaikuttaa kielteisesti Suomeen investointikohteena, Urrila sanoo.

STT–Ilkka Hemmilä

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE