– Kyllä tällainen uhka toki on. Palkankorotukset ovat varsin korkeat. Toisaalta tiedämme, että siellä on paljon pienipalkkaisia työntekijöitä, joille tämä varmasti on aivan oikeutettua. Mutta kyllä tiedämme, että reilu kymmenen vuotta sitten tällainen vastaava palkankorotusten kiihtyminen lähti yhdeltä sektorilta ja eteni sitten läpi kansantalouden. Sillä oli aika pitkäaikaisia seurauksia. Toivottavasti nyt ei käy näin, Purra kommentoi Demokraatille tänään eduskunnassa.

Kun Purralta kysyy, kenen sitten pitäisi tehdä jotain, hän toteaa, että yleensä poliitikot sanovat, etteivät halua sotkeentua työmarkkinaosapuolten keskinäisiin neuvotteluihin.

– Mutta toki kuten lehdistä olemme voineet lukea, uskoisin, että totta kai hallituksella on jonkinlainen osansa ollut tässä kunta-alan ratkaisussa. Totta kai se on silloin hallituksen asia miettiä tällaisia asioita.

– Aika moni toimittaja on arvellut, että tähän ratkaisuun ei olisi voitu päätyä, ellei hallituksesta olisi annettu sille vihreää valoa. Tämä varmaan on aika toimiva arvelu.

Suhteessa vienti- ja teollisuusaloihin julkinen ala on saamassa tuoreen palkkaohjelman myötä määräaikaisesti sitä parempia sopimusperusteisia palkankorotuksia. Kun Purralta kysyy, pitääkö hän tätä epäoikeudenmukaisena vienti- ja teollisuusaloja kohtaan, hän vastaa, ettei lähesty asiaa epäoikeudenmukaisuuskysymyksenä.

– Päinvastoin näen, että julkisen sektorin erityisesti naisvaltaisilla aloilla on selvästi kovempia palkankorotustarpeita.

Toisaalta Purra lisää heti perään, että huomioon on otettava myös kansantalous ja vientiteollisuuden kilpailukyky.

Inflaation nakertamasta ostovoimasta puhuttaessa Purra sanoo, että täytyy ymmärtää, että kotitalouksien ja kansalaisten ostovoima koostuu muistakin asioista kuin palkankorotuksia.

Perussuomalaiset onkin vaatinut polttoaineveron alennusta. Hiljattain kuitenkin ekonomistit tyrmäsivät tämän veronalennuksen muodon. Vain neljä prosenttia Ekonomistikoneen taloustieteilijöistä katsoo, että maailmanmarkkinahintojen muutoksista aiheutuvaa polttoaineiden hinnannousua tulisi pyrkiä hillitsemään julkisen vallan toimin, esimerkiksi laskemalla polttoaineverotusta. Väitteen torjuu peräti 86 prosenttia ekonomisteista, ja kymmenen prosenttia on vailla mielipidettä tai kannastaan epävarma.

Kommenteissaan ekonomistit toteavat, ettei julkisen vallan väliintulolle ole perustetta, kun muutokset johtuvat markkinoiden normaalista toiminnasta. Ei ole myöskään takeita siitä, että veronalennukset siirtyisivät lopputuotteiden hintoihin.

– Ekonomistit olivat nyt sitä mieltä, että bensan hintaa ei missään nimessä voi alentaa. Mutta jos mietitään miten se, että kansalaiset saisivat bensaa hieman edullisemmin suhtautuu siihen, että suuressa osassa yhteiskuntaa tehdään suuria palkankorotuksia, jota kansantalous ei kestä. Kumpi niistä on sitten ongelmallisempi? Eli korostamme sitä, että kansalaisilla ja kotitalouksilla pitää olla riittävästi rahaa käytössä, Riikka Purra sanoo.

Ekonomistien vahva näkemys ei siis saa perussuomalaisia muuttamaan polttoainevero-kantaansa.

– Kannatamme arjen välttämättömyyshyödykkeiden hinnan laskua ja polttoaineverotuksen alentaminen on tässä yksi tekijä. Näinhän monet Euroopan unionin jäsenmaat ovat tehneet, Riikka Purra sanoo.

– Näemme tässä tilanteessa nimenomaan, kun inflaatio kohdistuu näihin välttämättömyysmenoihin, että mahdolliset veronalennukset pitäisi kohdistaa pääasiassa sinne. Toki kannamme myös erityisesti huolta pieni- ja keskituloisten palkansaajien ansiotuloverotuksesta. Mutta ymmärrämme totta kai, että taloudellinen tilanne on hyvin vaikea ja kaikkia näitä toimia pitää perusteellisesti harkita.

Arvonlisäveron alentaminen ei olisi ainakaan heti perussuomalaisten listalla, vaan polttoaineveron ja ansiotuloveron laskua pitäisi tarkastella Purran mukaan ensin.

Työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksujen helpottamiseen ja siirtämiseen enemmän työnantajien kontolle Purra ei ota kantaa.

– Ehkä meidän pitää ottaa nyt yksi asia kerrallaan. Työmarkkinatilanne on osin tietenkin ratkennut, mutta siellä on erittäin vaikeita asioita vielä kohti syksyä mentäessä. Mennään nämä vaikeimmat asiat ensin ja toivotaan, että päästään ratkaisuun.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen toivottaa edelleen hallitukselle pitkää pinnaa pysyä erossa työmarkkinapöydästä.

– Järjestöt tekevät sopimuksiaan, politiikan ei kannata ruveta niitä käpälöimään.

Kunta-alan tuoreeseen erillissopimukseen Mykkänen ei halua ottaa kantaa.

– Silloin me ajaudumme osapuoleksi. Silloin meidän pitäisi ruveta esittämään myös omia ratkaisuja. Jos poliitikot rupeavat sitä tekemään, silloin tulee sutta ja sekundaa.

Työnantajapuolelta esimerkiksi Elinkeinoelämän toimitusjohtaja, entinen kokoomusministeri Jyri Häkämies, on tuonut esiin tyrmistystään ja kuvannut kunta-alan ratkaisua ”turmiolliseksi”.

EK:ssakin aikoinaan työskennellyt Mykkänen ei lähde kommentoimaan työnantajaleirin reaktioita.