Tukea koronlaskuodotuksille on antanut inflaation kehitys euroalueella. Hintojen nousutahti on koko alueen mittapuulla laskenut jo kohti EKP:n kahden prosentin tavoitetta. Toukokuussa lukema oli 2,6 prosenttia, kun Suomen vastaava luku oli enää 0,5 prosenttia.

Keskeisin EKP:n ohjauskorko on liikepankeille maksama talletuskorko, joka hilattiin 4 prosenttiin viime vuoden syyskuussa, samalla kun myös perusrahoitusoperaatioiden ja maksuvalmiusluoton korkoa nostettiin. Torstain jälkeen talletuskorko on 3,75 prosenttia.

VAIKKA prosenttiyksikön neljänneksen lasku on vasta ensimmäinen askel, on sillä merkitystä, koska se kertoo suunnan muuttumisesta. EKP ei ole antanut selviä merkkejä tulevista askeleista korkopolullaan, ja ekonomistit ja tutkimuslaitokset veikkailevat ahkerasti seuraavan koronlaskun ajankohtaa.

-  Todennäköisesti keskuspankin keskeisin viesti on edelleen, että korkopäätöksiä tehdään jatkossakin ”tuoreimman datan pohjalta”. Tämä selkeämmälle kielelle käännettynä tarkoittaa, että ei kannattaisi liikaa arvailla loppuvuoden korkopäätöksien suuntaa tai kokoa nyt tehdyn päätöksen perusteella, Mursula kirjoittaa blogissaan korkopäätöksen aattona.

Mursulan mukaan Suomen talouden kannalta ensimmäisen koronlaskun psykologista vaikutusta ei kannata aliarvioida, vaikka prosenttiyksikön neljänneksen alennus ei valtava mullistus vielä olekaan.

-  Koronnoususyklin päättyminen saa konkreettisen vahvistuksen, asuntovelalliset uskaltavat päivittää laskelmiaan, yleinen usko tulevaisuuteen paranee ja kenties joitain odottamaan jätettyjä hankintoja uskalletaan toteuttaa, Mursula pohtii.

Suomessa EKP:n korkojen laskua on odotettu kuin kuuta nousevaa, koska nykyinen korkotaso on Suomen taloudelle selvästi liian korkea. Suomessa kotitaloudet tuntevat korkojen nousun nahoissaan kipeämmin kuin eurooppalaiset naapurit, koska useimmat asuntolainat on täällä kytketty vuoden euribor-korkoihin, kun muualla Euroopassa suositaan hitaammin vaihtelevia tai kiinteitä korkoja. Rakennusalan piristyminen ja asuntokaupan pääsy uuteen vauhtiin tarvitsevat koronlaskun antamaa piristysruisketta.

OP-RYHMÄN seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen luonnehtii tulevaa korkopäätöstä rahapolitiikan suursäätilan muutokseksi. Se kertoo siitä, että keskuspankki uskaltaa luottaa inflaation kestävään talttumiseen ja että korkojen suunta on jatkossakin alaspäin. Historian valossa koronlaskujen käynnistyminen on enteillyt useampaa koronlaskua, Hännikäinen kirjoittaa blogissaan. Tälle vuodelle on odotettu ainakin yhtä ja enintään kahta tai kolmea koronlaskua lisää.

Mutta jatkoa ajatellen kannattaa muistaa, että tilanne voi muuttua nopeasti esimerkiksi Lähi-idän tilanteen kärjistymisen tai työmarkkinoiden palkkapaineiden seurauksena. Myös Yhdysvaltojen keskuspankki Fedin odotteleva linja voi vaikuttaa EKP:n päätöksiin jatkossa, Hännikäinen toteaa.

Kotitalouksien kannattaa Hännikäisen arvion mukaan nykytiedon perusteella varautua euribor-korkoihin, jotka asettuvat 2-3 prosentin välimaastoon. Nollakorkojen paluuta ei kannata haikailla, mutta korkojen lasku tukee kulutusta ja piristää yritysten investointihaluja.

-  Koko euroalueen talous saa vauhtia korkojen laskusta, mutta Suomi tulee olemaan suurimpien hyötyjien joukossa. Erityisesti korkoherkimmät alat, kuten rakentaminen, saa lisää hengitystilaa rahapolitiikkalinjan keventymisen palauttaessa tulevaisuudenuskoa, Hännikäinen kirjoittaa.