Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Kotimaa

Eläinten hyvinvointilakia on tarkoitus selkiyttää – ministeriön asiantuntija: ”Vielä en osaa ottaa kantaa siihen, mihin lopputulemaan tämän geenimutaation osalta päädytään”

Istock
Lyhytkalloiset eli brakykefaaliset koirarodut kärsivät usein terveysongelmista, kuten hengitysvaikeuksista. Kuvassa englanninbulldoggi.

Ranskan- ja englanninbulldoggien ja bostoninterriereiden terveyden ympärillä pyörivä keskustelu liittyy eläinten hyvinvointilakiin. Maa- ja metsätalousministeriöstä kerrotaan, että lakia on määrä selkiyttää, mutta rajanveto sallitun ja kielletyn jalostuksen välillä on vaikeaa.

Anna-Liisa Blomberg

Demokraatti

Maa- ja metsätalousministeriön eläin- ja kasvinterveyden yksikön erityisasiantuntija Tiina Pullola kertoo, että eläinten hyvinvointilakiehdotuksessa eläinjalostusta koskevaa säännöstä ehdotetaan tarkennettavaksi ja selkeytettäväksi nykyisestä.

– Laissa muun muassa kiellettäisiin sellaisten jalostusyhdistelmien käyttäminen, jotka todennäköisesti periyttäisivät jälkeläisilleen merkittävää hyvinvointihaittaa aiheuttavia sairauksia ja muita ominaisuuksia. Rajanveto sallitun ja kielletyn jalostuksen välillä on kuitenkin vaikeaa, Pullola sanoo Demokraatille.

LUE LISÄÄ: ”Kyseisissä roduissa ei ole terveitä yksilöitä lainkaan” – Eläinlääkäriliitto vaatii loppua koirien kärsimyksille

Pullolan mukaan lakia on tarkoitus täydentää asetuksella, jossa määriteltäisiin tarkemmin, millaisia vikoja tai sairauksia omaavia eläimiä ei saisi käyttää jalostukseen. Asetuksen valmistelussa eläinten jalostukseen liittyviä hyvinvointiongelmia tarkastellaan Pullolan mukaan kokonaisuutena ja pyritään priorisoimaan ongelmat, jotka aiheuttavat eläimille eniten haittaa.

– Asetuksessa ei ole tarkoitus ottaa kantaa tiettyjen rotujen sallittavuuteen, vaan sääntelyn kohteena tulee olemaan jalostuseläimen ominaisuudet. Sääntelyä on voitava soveltaa yhtälailla niin puhdasrotuisiin kuin sekarotuisiinkin eläimiin, hän selvittää.

– DVL2-mutaation aiheuttamat hyvinvointihaitat on otettava tarkasteluun asetusvalmistelussa, mutta vielä en osaa ottaa kantaa siihen, mihin lopputulemaan tämän geenimutaation osalta päädytään. Selvää kuitenkin on, että tämän tyyppiseen kehityshäiriöitä aiheuttavaan geenilöydökseen tulee suhtautua vakavasti, hän jatkaa.

Olisi pysähdyttävä miettimään sitä, millaista eläintä onkaan hankkimassa.

Lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa, mutta Tiina Pullola haluaa nostaa keskusteluun myös eläimen ostajan merkityksen lemmikkien jalostuksen suuntaajana. Lemmikin hankkimista harkitessaan on aina syytä ottaa selvää eläinlajista ja rodusta ja sen mahdollisista sairauksista.

– Olisi pysähdyttävä miettimään sitä, millaista eläintä onkaan hankkimassa ja asetettava eläimen hyvä elämä etusijalle hankintapäätöstä tehtäessä. Pentua hankittaessa tulisi vähintäänkin edellyttää, että myyjä on selvillä pennun vanhempien terveystilanteesta ja että vanhemmille on tehty esimerkiksi rodulle suositellut terveystutkimukset. Eläimen hankinta on aina iso päätös ja siihen tulisi suhtautua riittävällä vakavuudella, Pullola sanoo.

Ranskan- ja englanninbulldoggit sekä bostoninterrierit ovat suosittuja rotuja niiden luonteen vuoksi, mutta moni pitää lyhytkuonoisia koiria myös sympaattisen näköisinä. Näin tuntuvat ajattelevan myös monet mainostajat. Aiemmin maa- ja metsätalousministeriön seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta onkin linjannut, että sairaaksi jalostettujen eläinten ja rotujen käyttö näkyvästi mainnonnassa ja markkinoinnissa ei ole asiallista eikä suotavaa.

– Neuvottelukunta muistuttaa myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia, ettei rakenteellisesti sairaita ja äärimmäisiä piirteitä omaavan eläimen, kuten kovin lyhytkuonoisen eläimen käyttäminen mainonnassa edistä eläinten hyvinvointia ja jalostuksen kääntymistä kohti terveempää tavoitetta. Osaava ammattilainen tuntee vastuunsa eläinten hyvinvoinnista eikä ratsasta sympatiaa herättävillä kuvilla sairaalloisten ulkonäköpiirteiden takia kärsivistä eläimistä, neuvottelukunta katsoo.

Aikoinaan 90-luvulla shar pei -rotuisten koirien tuonti Suomeen oli kielletty hyvinvointiperusteella.

Kennelliiton Kirsi Sainio pohti Demokraatille antamassaan haastattelussa, johtaisiko mahdollinen rotujen jalostuksen kieltäminen Suomessa myös siihen, että koiria ei saisi edes tuoda maahan. Tiina Pullola pitää kysymystä eläinten maahantuonnin kieltämisestä hyvinvointiperusteella mielenkiintoisena.

– Aikoinaan 90-luvulla shar pei -rotuisten koirien tuonti Suomeen oli kielletty hyvinvointiperusteella, mutta Suomen liittyessä EU:hun kielto kumottiin, koska sitä pidettiin EU-oikeuden vastaisena tavaroiden vapaan liikkuvuuden rajoituksena. Eläinten hyvinvointi on sittemmin noussut keskeisempään asemaan EU:ssa, eikä tuontikieltoja enää välttämättä ajatella niin mustavalkoisesti, Pullola pohtii.

Hän huomauttaa, että joissain EU-maissa lemmikkieläinten tuontia on rajoitettu hyvinvointiperusteella. Esimerkiksi Itävaltaan ei saa viedä koiria, joiden häntä on typistetty.

– Jos tarvetta maahantuonnin kieltämiselle ilmenisi, asiaa pitäisi toki tarkemmin selvittää, Pullola sanoo.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

DEMOKRAATTI

Kotimaa
27.3.2020
Työntekijöille lomautukset, omistajille yli 3 miljoonan euron osingot – ”Vastuuton ja törkeä päätös”
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE