Tuoreessa raportissaan ETK arvioi ensimmäistä kertaa koko työeläkejärjestelmän eläkevarojen sekä keskimääräisen maksutason kehitystä.

– Vaikka maailma on viime vuosina muuttunut paljon ja arvaamattomastikin, kääntyy työeläkejärjestelmän kurssi rauhallisesti. Järjestelmän suunnanmuutokset ovat verrattain hyvin arvioitavissa, ainakin lähivuosikymmeniksi, ylimatemaatikko Kaarlo Reipas kertoo.

ETK:n raportti tarkastelee eläkejärjestelmän rahoitusta aina vuoteen 2090 asti. Kokonaisuutena näkymät ovat melko hyvät.

– Kuntien ja hyvinvointialueiden eläkemenoissa ei enää ole odotettavissa suurta kasvua. Nykyinen eläkemaksutaso näyttäisi riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Valtion eläkemeno pysyy vielä joitain vuosia korkeana, mutta kääntyy 2030-luvulla laskuun. Mutta moni asia riippuu eläkevarojen tuotosta ja syntyvyyden kehityksestä, Reipas arvioi.

Työeläkejärjestelmällä oli toissa vuonna eläkevaroja yli 240 miljardia euroa. Nämä varat on sijoitettu eläkelaitoksissa muun muassa osakkeisiin ja korkopapereihin. Varojen tuottoa käytetään eläkemenojen rahoittamiseen, mikä hillitsee järjestelmän keskimääräisen eläkemaksun nousua.

Eläkevarojen määrä on huomattava, noin 254 prosenttia koko Suomen talouden työtulosummasta. Työtulosummalla tarkoitetaan yhden vuoden aikana maksettuja työntekijöiden palkkoja ja yrittäjien työtuloja, joista kertyy työeläkettä ja joista maksetaan työeläkemaksua.

ETK:n laskelman mukaan työeläkevarojen suhde työtulosummaan kasvaa noin 364 prosenttiin vuoteen 2090 mennessä. Samana vuonna eläkevarojen määrä nousee noin 650 miljardiin euroon inflaatiokorjattuna.

– Työeläkejärjestelmän rahoitussäännöt kerryttävät eläkevaroja vuosisadan alkupuolella. Näin varaudutaan vuosisadan jälkipuoliskolla nähtävissä olevaan eläkemenojen nousuun, Kaarlo Reipas toteaa.