Olisi luullut, että he olisivat halunneet jättää asiaan puumerkkinsä asiaan myös ennen kuin se etenee eduskunnassa valiokuntakäsittelyyn.

Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki on tähän saakka ainut, joka on selkeästi kertonut aikovansa äänestää eduskunnassa sote- ja maakuntauudistusta vastaan. Hän vahvistaa Ylen Politiikkaradiossakin mainitun tiedon, että hänellä oli lähetekeskustelussa puheenvuoro varattuna. Sitä ei kuitenkaan koskaan kuultu.

Hän joutui lähtemään perhesyistä pois kello 19 ja näin puhujalistalla vasta yli 30:n sijoittuneella Lepomäellä jäi viiden minuutin puheenvuoro käyttämättä.

– En viidenkään minuutin puheenvuoroon saa sitä kaikkea kamaa, mikä minulla on säännöllisesti blogeissa. Työ jatkuu ja blogeja seuraa, hän toteaa.

Lepomäki on esittänyt blogissaan, että valtiovarainministeriön laskelmat sote-säästöistä eli siitä, että niiden kasvua pystyttäisiin hillitsemään eivät pidä paikkaansa. Valtiovarainministeriön mallissa on väärä lähtöluku ja ongelmallisesti kuvatut kasvukäyrät.

”Ongelma on kuitenkin se, ettei lähtöluku todellisuudessa ole sama, sillä uudistuksen myötä osa yksityisrahoitteisesta terveydenhoidosta siirtyy julkisrahoitteiseksi. Erityisesti työterveyshuollosta ja nykyisin yksityisesti rahoitetuista palveluista siirtyy asiakkaita valinnanvapauspalveluiden piiriin. Toisin sanoen, osa yksityisestä suorasta tai vakuutusmuotoisesta rahoituksesta siirtyy valtion rahoitettavaksi. Yli miljoona työterveydenhuollon piiriin kuuluvaa työntekijää oli vuonna 2015 yksityisen lääkärikeskuksen asiakas. VM:n laskelma ei huomioi tätä”, hän kirjoittaa.

Valtiovarainministeriön kansaliapäällikkö Martti Hetemäki on puolustanut VM:n arvioita Iltalehden haastattelussa.

Lepomäkeä Hetemäen selitykset eivät kuitenkaan vakuuta. Hän pitää yhä kiinni siitä, että sote-menojen pitkän aikavälin kasvusta nipistettävästä kolmesta miljardista jää puuttumaan pari miljardia.

– On työterveyshuollossa olevia, yksityisesti vakuutettuja ja omasta pussista maksavia asiakkaita, jotka siirtyvät valinnanvapauden piiriin ja jos eivät siirry, valinnanvapaus ei käytännössä toimi, Lepomäki huomauttaa.

– Siellä on myös palveluita, joita nyt ei ole julkisessa piirissä, esimerkiksi gynekologipalveluita ja muita, jotka tulevat joka lisäämään julkisesti rahoitettujen palveluiden määrää joka tapauksessa, hän lisää.

Lepomäki toteaa, ettei sote-tarvitse mitään ”kokonaisräjäytystä”.

– Me voimme jatkaa nykymallilla ja antaa sen kehittyä ja sitten säätää siellä täällä missä on ongelmia ja parantaa (palveluiden) saatavuutta.