Suurlähettilään oli kutsunut eduskuntaan puhemies Matti Vanhanen (kesk.).

Vanhanen sanoi ennen kyselytunnin alkamista, että kansanedustajat ovat järkyttyneinä seuranneet Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja sen aiheuttamaa tuhoa ja surua. Vanhasen mukaan eduskunta tuomitsee jyrkästi Venäjän sotilaalliset toimet Ukrainaa ja sen kansaa vastaan.

-  Tukemme Ukrainan itsenäisyydelle, itsemääräämisoikeudelle ja alueelliselle koskemattomuudelle on vahva ja järkkymätön.

Vanhanen oli ennen kyselytuntia tavannut suurlähettilään, joka kiitti suomalaisia yksityishenkilöitä, järjestöjä ja yrityksiä tuesta ja avusta, jota Ukrainaan on jo tähän mennessä lähetetty.

Koko kyselytunti kiertyi tavalla tai toisella Ukrainaan. Moni kansanedustaja oli huolissaan Suomen huoltovarmuudesta, erityisesti energian saannista ja ruoantuotannosta, Venäjän aloittaman sodan takia.

Muun muassa kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps.) kysyi, voisiko hallitus harkita uudelleen kansallisten ilmastotavoitteiden aikataulua Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Hän viittasi kysymyksessään turpeen energiakäyttöön, jota hän piti tärkeänä Suomen huoltovarmuuden kannalta.

Turpeen energiakäyttöä on Suomessa ilmastosyistä korvattu puuhakkeella, joka suurelta osin tuodaan Venäjältä.

– Suomessa tullaan tarvitsemaan turvetta energiantuotantoon lähivuosina Venäjän vastapakotteiden vuoksi, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) arvioi.

Hänen mukaansa Suomi on varautunut siihen tilanteeseen, että Venäjä tulee tekemään vastapakotteita, ja energiapuu on silloin merkittävässä roolissa.

– On selvää, että huoltovarmuuden kannalta me tulemme tarvitsemaan turvetta seuraavina vuosina.

Lintilän mukaan Suomessa on kehitetty malli, jolla Huoltovarmuuskeskus ottaa omaan taseeseensa turvetta, jolla kompensoidaan vastapakotteiden takia saamatta jäänyt puuhake.

-  Me emme pysty esimerkiksi puuaineksia niin nopeasti saamaan liikkeelle, jolloin turve tulee olemaan se nopein keino, jolla pystymme tähän tilanteeseen reagoimaan.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra kiitteli hallitusta siitä, että se näyttäisi suhtautuvan vakavasti huoltovarmuuden kysymyksiin. Häntä kiinnosti tietää, miten käytännössä energiapolitiikan uudelleenarviointi näkyy hallituksen linjassa.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) korosti, että huoltovarmuus, niin energian saatavuus kuin ruoan tuotanto, on todella laaja kokonaisuus, jota hallitus joutuu punnitsemaan aivan uudenlaisessa tilanteessa.

Marin kertoi, että hallitus perustaa erillisen ministerityöryhmän, jota vetää valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.). Ryhmän tehtävänä on perata talouden ja huoltovarmuuden kokonaisuutta. Lisäksi kyberhybriditoimintaan paneudutaan hänen mukaansa aivan erilaisella otteella kuin aiemmin.

– Meidän pitää katsoa, että koko suomalainen kriittinen infrastruktuuri on mahdollisimman hyvin suojattu. Se ei koske vain julkista vaan myös yksityistä sektoria. Eli tätä tilannetta tullaan arvioimaan kokonaisuudessaan ja varmistamaan, että olisimme varautuneita kaikkiin tilanteisiin.

Marin huomautti, että hallituksen pitkän aikavälin tavoitteet energiapolitiikassa eivät ole muuttuneet. Hän viittasi kuitenkin Lintilän puheisiin lyhyemmän aikavälin linjanvedosta.

– Meidän on varmistettava Suomessa, että kodit lämpiävät ja ruokaa saa kohtuullisin hinnoin myös lähikuukausina ja -vuosina. Siksi meidän on täytettävä huoltovarmuusvarastot kotimaisilla käytettävissä olevilla materiaaleilla.