Elokuva
20.10.2023 10:23 ・ Päivitetty: 20.10.2023 10:23
Elokuva-arvio: Saariston aikuiset ja hirvi
Joskus elokuvan alkuperäisnimen ja suomalaisen käännösnimen välinen ero kertoo teoksesta hyvinkin paljon.
Saksalais-suomalainen yhteistuotanto, Jonas Rothlaenderin ohjaama Power of Love (”Rakkauden voima”), on kuvaus kolmikymppisen akateemisen pariskunnan seksuaalisesta roolipelistä. Suomessa se kulkee nimellä Villi leikki.
On totta, ettei meillä ole näin pelkistettyjä (ellei nyt eurooppalaisen niin ainakin saksalaisen oloisia), lähes täysin kahden henkilön välille rakentuvia ihmissuhdedraamoja järin usein tehty. Lähinnä tulee mieleen Lauri Törhösen Riisuminen (1986).
Villi leikki
Ohjaus: Jonas Rothlaender
Pääosissa: Saara Kotkaniemi, Nicola Perot, Outi Mäenpää
2023, 105 min. Ensi-ilta 20.10.
★★☆☆☆
Noin teoreettisesti Villiä leikkiä tervehtii siis ilolla. Lopputulos on kuitenkin valju kerronnaltaan ja ohkainen henkilökuvaukseltaan.
Väitöskirjaa tekevän miehen apurahatta jääminen ja naisen tutkimusartikkelin lupaava eteneminen ovat toisiinsa suhteutettuna melkeinpä koomisen selvä viritelmä taloudellisesti epäsuhtaisen parisuhteen valtarakenteiden tarkkailulle.
Tarkkailu ei vain syvene. Saapuessaan Berliinistä lomailemaan Turun saaristoon Saara (Saara Kotkaniemi) ja Robert (Nicola Perot) kohtaavat Saaran äidin (Outi Mäenpää) ja tämän insinöörikumppanin (Timo Torikka).
MILJÖÖSSÄ KÄYSKENTELY tuo mieleen vakavampaa Jörn Donneria edustavan, Kustavissa kuvatun Annan (1970). Saaran sotkuinen äitisuhde nousee pintaan kuin jonkin olennaisen selitelmäksi. Lopulta Saara ja Robert jäävät kaksin saareen.
Saara Kotkaniemi ja Nicola Perot ovat osissaan luontevia. Ensi alkuun tuntuu, että Outi Mäenpää saa näytellä kerrankin rauhallista, etäistä roolihahmoa, mutta ruokapöydässä se paljastuu lumeeksi. Timo Torikan, 90-luvun Maigret-sarjassakin näytelleen konkarin, saksalaisohjaaja jättää melkein näkymättömäksi.
Julkisuutta Villi leikki on kerännyt olemalla tuotanto, jonka intiimikohtauksissa on käytetty läheisyyskoreografia. Tämä pitää huolta, ettei kenenkään henkilökohtaisia rajoja ylitetä kuvauksissa.
Toinen asia on sitten se, mitä katsoja ylipäätään saa irti Villin leikin intiimikohtauksista. Valtapelin tasolla niissä tietää koko ajan, missä mennään, vaikka rajoja koetellaan. Silloin, kun turvaraja ylitetään, se tehdään katsojalle selväksi heti. Seksi ei koskaan häily hämärän rajamaille, psykologisesti arvoitukselliseksi toiminnaksi.
Villin leikin nimeksi sopisi pikemminkin Tavallinen leikki. Ainakin siihen asti, kun mukaan astelee hirvi. Ei siitäkään nyt varsinaista iloa irti saada. Ja pian elokuva jo loppuu.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.